Oikeuspsykiatria ja lainsäädäntö : Oikeuspsykiatriaa koskeva lainsäädäntö pohjoismaisessa vertailussa

Oikeuspsykiatria on lääketieteen erikoisala. Sen tehtävänä on muun muassa tutkia mielenterveyden häiriöitä ja niiden vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen, sekä rikollisen käyttäytymisen ennaltaehkäisyä. Oikeuspsykiatrien asiantuntemusta hyödynnetään myös tuomioistuimissa. Oikeuspsykiatrisilla mielentilatutkimuksilla tuotetaan tuomioistuimen pyynnöstä tutkimukseen perustuvaa tietoa rikosprosessissa olevan henkilön tekoaikaisesta ja tutkimuksen aikaisesta mielentilasta. Tässä työpaperissa selvitetään oikeuspsykiatriaan liittyvää lainsäädäntöä Suomessa, Irlannissa, Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa. Selvityksen taustalla on sosiaali- ja terveysministeriön (STM), oikeusministeriön (OM), Helsingin yliopiston (HY) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) toisiaan sivuavat selvitystarpeet. Työpaperin tarkoituksena on tuottaa pohjatietoa ja vertailumateriaalia lainsäädännön uudelleenarvioinnin ja kehittämisen tueksi. Se tarjoaa selvitystä muun muassa siihen, millaisia ratkaisuja on järjestetty vaarallisten väkivaltarikollisten kohtelulle psykiatrisessa sairaanhoidossa. Lisäksi selvitys tuottaa tietoa mielentilatutkimustoiminnan ja oikeuspsykiatristen potilaiden hoitopolun kehittämiseksi, alan lainsäädännön ja tuntemuksen laajentamiseksi

Vaarallisuuden arviointi – sattuman summaako?

Artikkeli on kirjallisuuskatsaus vaarallisuuden ja väkivaltariskin arviointimenetelmistä ja niiden käyttökelpoisuudesta oikeuspsykiatrisen tehtäväalueen ja oikeuslaitoksen tarpeisiin. Lisäksi artikkelissa pohditaan ja etsitään vastausta seuraaviin kysymyksiin: Miten määritellään rikoksentekijän vaarallisuus tai väkivaltariski? Voidaanko rikoksentekijän vaarallisuutta tai riskiä syyllistyä uudestaan väkivaltaiseen tekoon ylipäätään ennalta arvioida? Jos voidaan, mikä on validi menetelmä arvioida vaarallisuutta tai väkivaltariskiä? (Edilex-toimitus

Mielentilatutkimusten väheneminen ja väkivaltarikollisten psykiatrinen hoito

Hankkeessa selvitettiin mielentilatutkimusten vähenemisen syitä ja seurauksia, alentuneesti syyntakeisten hoidon toteutumista vankilassa sekä psykiatrisista syistä keskeytettyjen vankeusrangaistuksen määriä. Aikaisempia havaintoja vahvistaen mielentilatutkimusten määrä vaikuttaa laskeneen sen seurauksena, että alentunut syyntakeisuus -kategorian käyttö on supistunut marginaaliseksi. Tutkimusten määrään näyttävät vaikuttaneen myös oikeudenkäymiskaareen vuonna 2006 tehty muutos sekä henkirikosten määrän väheneminen. Alentuneen syyntakeisuuden kategoria puolestaan on vähentynyt lääketieteellisissä diagnoosikäytännöissä ja persoonallisuushäiriöiden arvioinneissa tapahtuneiden muutosten takia. Syyntakeisuussäännösten soveltamiskäytäntöä kiristivät myös korkeimman oikeuden ennakkoratkaisut etenkin 2000-luvulla.Alentuneesti syyntakeisiksi katsotut henkilöt vaikuttivat hyötyvän mielentilatutkimuksesta. Alentunutta syyntakeisuutta ei kuitenkaan tunnisteta erityisen kohtelun syyksi vankilassa, mutta ryhmän rangaistusajan suunnitelmissa terveydellisiä tavoitteita huomioitiin. Heillä oli myös muita vankeja enemmän terveyteen liittyviä käyntejä vankilan ulkopuolella. Alentuneesti syyntakeisten tarpeenmukainen hoito tulee turvata vankilassa sekä lisätä keinoja hoitoon sitouttamiseksi. Vankeusrangaistuksia on keskeytetty lisääntyvästi psykiatrisen tahdosta riippumattoman hoidon tarpeen vuoksi

Oikeuspsykiatrinen potilas on matkalla avohoitoon

Oikeuspsykiatrisille potilaille tulee laatia perusteellinen hoitosuunnitelma sekä sairaalahoidossa että valvotussa avohoidossa. Valvonta-aikana potilaan selviytymisestä avohoidossa ja kuntoutumisen etenemisestä raportoidaan THL:lle säännöllisesti

Askeleita kohti ilmastokestävämpää ruokailua varhaiskasvatuksessa

Suomen tulee pyrkiä kohti ilmastokestävää ruokajärjestelmää, ja ammattikeittiöillä on tässä työssä merkittävä rooli. Ilmajoki, Kauhajoki, Kauhava ja Lahti ovat mukana Ruoka-askel-hankkeessa, jossa ruokapalvelujen ammattilaiset kehittävät yhdessä tutkijoiden kanssa päiväkotien ruokatarjontaa. Hankkeessa tähdätään ruokailun pienempiin ilmastovaikutuksiin, vähäisempään ruokahävikkiin, monipuolisempaan ruokakasvatukseen sekä parempaan ravitsemuslaatuun