Aavikolle apilaa, vettä ja ravinteita

Egyptissä apila tuottaa talvella 15 tonnia kuiva-ainesatoa hehtaarilta ja maissi kesällä runsaat 20 tonnia. Kasvit tarvitsevat vettä noin 2 000 mm vuodessa.vokKV

Syksyn, talven ja kevään lämpö- ja valo-olojen vaikutus koiranheinän, niittynurmikan ja punanadan röyhynmuodostukseen : Kirjallisuustutkimus

VokMyynti MTT:n kirjasto. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Undersown catch crops as a source of biomass for energy

Italian ryegrass would need an additional nitrogen fertilizer application after cereal harvest to achieve its full yield potential. Use of legumes as undersown crops might be better in energy balance point of view. Yield of catch crops would produce suitable biomass for biogas refineries adding substantial amount to animal manure which might be the main biomass source for biogas production

Puna-apilalajikkeiden siemenmuodostus

vokMyynti MTT:n kirjasto. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Kasvualustan tiivistyminen ja nurmikon kuluminen nurmikon stressitekijöinä : Kirjallisuuskatsaus

Nurmikkoalueiden käyttö ja hoito aiheuttaa kasvuston kulumista ja kasvualustan tiivistymistä. Tiivistymisen vuoksi nurmikon kasvu ja tiheys vähenevät. Juuriston kasvu hidastuu ja juuristo muuttuu matalammaksi. Kasvuston vedenkäyttö muuttuu, ja nurmikko reagoi typpilannoitukseen eri tavalla kuin normaalisti. Tiivistyneessä maassa kasvava nurmikko on alttiimpi muille stresseille, esim. sen kulutuksenkestävyys tai talvehtiminen voivat heikentyä. Kasvualustan tiivistymistaipumusta voidaan vähentää maanparannuksella varsinkin savi- ja hiesumailla, jotka tiivistyvät helpoimmin. Maanparannukseen sopivat hyvin turve ja vastaavat orgaaniset aineet. Niiden tulisi olla hitaasti maatuvia, jotta maanparannuksen vaikutus säilyisi mahdollisimman kauan. Toinen vaihtoehto on lisätä maahan karkeaa ainesta. Tasarakeinen hiekka muutta tehokkaammin kuin runsaasti erikokoisia hiukkasia sisältävä hiekka. Myös hiekan määrä on ratkaiseva. Jos käyttetään pieniä hiekkamääriä, hienojakoinen aines täyttää hiekan väliin jäävät huokoset. Maan läpäisevyys ei parane, vaan pahimmassa tapauksessa huokostilavuus voi pienentyä. Kovaan kulutukseen joutuvilla alueilla on huolehdittava riittävästä kuivatuksekyys lisää sekä tiivistymisriskiä että kasvuston kulumisvaurioita. Tiivistynyttä nurmikkoa voidaan kunnostaa ilmastamalla. Ilmastamiseen suositella liitettäväksi katteen levitys, minkä avulla saadaan ilmastamisen vutus pitkäaikaisemmaksi. Hiekkkakate muuttaa savipitoista pintamaata ajan mittaan suotuisampaan suuntaan. Orgaanisia aineita ei suositella katteeksi, sillä ne parantavat maan vedenpidätyskykyä ja voivat lisätä pinnan vettymistä ja pehmenemistä. Nurmikon kasvilajit kestävät kulutusta eri tavoin erilaisten morfologisten janaisuuksien vuoksi. Kasvilajin lisäksi nnurmikon kulutuskestävyyteen vaikuttavat ympäristö- ja hoitotekijät. Parhaiten kulutusta kestää hyvässä kasvussa oleva nurmikko. Kulutuskestävyys huononee, jos nurmikko kärsii vaikkapa kuivuudesta, märkyydestä, varjoisuudesta tai ravinteiden puutteesta. Matala leikkuukorkeus voi myös huonontaa kestävyyttä. Kulutusnurmikoihin tulisi valita kestävät lajit ja lajikkeet, ja nurmikon hoito tulisi suunnitella niin, että nurmikko sietää käyttöä.VokKirjasto Aj-

Tuloksia apilan virallisista siemenviljelyn lajikekokeista vuosilta 1978-84

vokMyynti MTT:n kirjasto. Yksikön huom.: Kirjasto Aj-

Biokaasun raaka-aineen korjuukustannus HVP-lohkoilta

Suomessa on tällä hetkellä lähes 200 000 ha peltoa, jonka sato voitaisiin korjata biokaasun raaka-aineeksi. Valtaosa alasta lasketaan kategoriaan ”Hoidettu viljelemätön pelto” (HVP). Yleensä HVP-lohkot kasvavat monivuotisia nurmikasveja, jotka soveltuisivat hyvin biokaasutukseen. Osa HVP-lohkoista on niin pieniä, hankalan muotoisia tai kaukana, ettei niiden sadon hyödyntäminen ole kannattavaa. Mutta joukossa on myös hyviä lohkoja, joista korjuu onnistuu urakointiluokan kalustolla. Tässä tutkimuksessa laskettiin kustannuksia erilaisille biokaasunurmen korjuu- ja varastointiketjuille. Tuloksia voidaan hyvin soveltaa myös säilörehun korjuuseen. Korjuu- ja varastointiketjuista kaksi perustui ajosilppuriin ja kolme paalaukseen: 1) Ajosilppuri ja varastointi laakasiiloissa, 2) Ajosilppuri ja varastointi muovituubissa, 3) Kanttipaalaus ja käärintä tuubikäärimellä, 4) Pyöröpaalaus ja yksittäiskäärintä combi-koneella ja 5) Pyöröpaalaus ja käärintä tuubikäärimellä. Korjuu- ja varastointiketjut sisältävät niittomurskauksen, karhotuksen, korjuun, kuljetuksen bio-kaasulaitokselle (keskimäärin 6 km) ja varastoinnin tarvikkeineen. Paalausketjuihin (3-5) sisältyy myös paalien murskaus syötettäessä biokaasulaitosta. Hankkeessa tehtyjen kasvustomääritysten perusteella HVP-lohkojen korjattavan sadon oletettiin olevan 4 ton ka/ha korjuuta ja vuotta kohden. Tosin sadon määrän vaihtelu oli tutkituilla HVP-lohkoilla hyvin suurta, 1 – 10 ton ka/ha. Perusskenaariossa korjuu- ja varastointikustannukset asettuivat välille 62 – 68 eur/ton ka, ketjun 3 ollessa edullisin ja ketjujen 1 ja 4 ollessa kalleimpia. Kokonaiskustannusten erot olivat yllättävän pieniä. Pyöröpaalauksessa on iso muovikustannus, kun taas tarkkuussilppuriketjuissa pääoma- ja työvoimakulut ovat suuria. Yksittäin käärittyjä pyöröpaaleja ei voi pitää kovin ekologisena vaihtoehtona, koska muovijätettä tulee paljon. Tarkkuussilppuriketjuissa kuljetuksen kustannus oli noin kolme kertaa suurempi kuin paalausketjuissa. Käytännössä varsinkin tarkkuussilppuriurakoitsijat korjaavat selvästi tässä oletettuja (400 ha/v) suurempia pinta-aloja. Biokaasunurmen ottaminen mukaan korjuuohjelmaan antaa tähän mahdollisuuden, koska sen korjuu voidaan ajoittaa säilörehun korjuukauden ulkopuolelle. Laskelman mukaan, kun korjuuala kaksinkertaistui 800 ha:iin vuodessa, tarkkuussilppuriketjun kustannukset laskivat noin 56 euroon/ton ka. Hehtaarisadon lisääntyminen 4:stä 7 tonniin ka/ha alensi kustannusta 4 – 6 eur/ton ka. Sadon korjaaminen kahdessa erässä yhden korjuukerran sijasta puolestaan kasvatti korjuukustannusta 5 – 8 eur/ton ka. Koko biokaasulaitoksen taloutta koskevan alustavan laskelman mukaan HVP-nurmella tai säilörehulla toimivan biokaasulaitoksen saaminen kannattavaksi näyttää haasteelliselta, mutta ei aivan mahdottomalta. Laitoksen on oltava iso (luokkaa 500 kWel), lämpö on saatava myytyä täysimääräisesti, heinälle ei voida maksaa kantohintaa sekä korjuu- ja varastointikustannukset on saatava 55 eur/ton ka tuntumaan

Ammoniumsulfaatti (AMS) nurmen ensimmäisen niiton jälkeisessä lannoituksessa

Esitelmän posteri201

Timotein siemen vientituotteeksi

Timotein rehu- ja siemenviljely hallitaan Suomessa hyvin. Niinpä timotein siementuotantoa vientiä varten tulisi harkita etenkin laajenevilla kasvintuotantotiloilla. Timotein siemenestä on nimittäin maksettu suhteellisen hyvin. Tuotannon kannattavuus säilynee kohtuullisena, vaikka kansallinen siementuotantotuki timoteilta poistuukin.vokKA