Predictors and Correlates of Substance Use among Young Men. The Longitudinal “From a Boy to a Man” Birth Cohort Study.

Substance use is one of our most important public health problems. Studying risk factors in a longitudinal study setting helps to identify subgroups of young people at greater risk for substance-use-related problems, and to facilitate targeted prevention efforts. The aim of this thesis was to study childhood predictors and correlates of substance-use-related outcomes among young men in a longitudinal, nationwide birth cohort study. The study population included 10% of all Finnish-speaking boys born in Finland in 1981 (n=2946, 97% of the target population). In 1989, at age eight, valid measures of psychiatric symptoms (Rutter questionnaires and Children’s Depression Inventory) were obtained from parents, teachers and the boys themselves. In 1999, at age 18, boys were reached at their obligatory military call-up (n=2348, 80% of the boys attending the study in 1989). Self-reports of substance use, psychopathology, adaptive functioning (Young Adult Self-Report), and mental health service use were obtained through questionnaires. Information about psychiatric diagnoses from the Military Register (age 18-23 years) and information about offending from the National Police Register (age 16-20 years) were collected in early adulthood (92% of the 1989sample). Boys with childhood conduct, hyperactive, and comorbid conduct-emotional problems had elevated rates of substance use and substance-use-related crime in early adulthood. Depressive symptoms predicted daily smoking, especially among boys of low-educated fathers. Emotional problems predicted lower occurrence of drunkenness-related alcohol use and smoking. Teacher reports on boys’ problem behaviour had the best predictive power for later substance use. At age 18, frequent drunkenness associated with delinquency, smoking and illicit drug use, and having friends. Occasional drunkenness associated with better psychosocial functioning in general compared to boys with frequent drunkenness or without drunkenness-related alcohol use. Illicit drug use without drug offending was not predicted by childhood psychiatric symptoms, but 22% of boys with illicit drug use had a psychiatric diagnosis in early adulthood. Drug offenders, in turn, had psychiatric problems both in childhood and in adulthood. Psychiatric disorders were common among young men with substance-use-related crime. Recidivist crime associated strongly with having a substance use disorder diagnosis according to the Military Register. At age 18, frequent drunkenness was common among boys entering mental health services, but entering substance use treatment was non-existent. According to the findings of this thesis, substance-use-related outcomes accumulate in boys having psychiatric problems both in childhood and in early adulthood. Targeted early interventions in school health care systems, particularly for boys with childhood hyperactive, conduct, and comorbid conduct-emotional problems are recommended. Psychiatric problems and risky behaviours, such as delinquency should always be assessed alongside substance use. Specialized and multidisciplinary care are required for young men who have multiple or complex needs, for instance, for young men with drug offending and recidivist crime. Integrating a substance use treatment perspective with other services where young men are encountered is emphasized.Nuorten miesten päihdekäytön ennustekijät ja korrelaatit. “Pojasta mieheksi” -seurantatutkimus. Päihdekäyttö on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä haasteistamme. Lapsuudesta varhaisaikuisuuteen ulottuvissa pitkittäistutkimuksissa voidaan tunnistaa päihdeongelmien varhaisia riskitekijöitä, mikä edesauttaa ennaltaehkäisevien toimien suunnittelua. Tämän väitöskirjatyön tavoitteena oli tutkia lapsuusiän psyykkisten oireiden sekä varhaisaikuisuuden psykososiaalisten tekijöiden yhteyksiä päihdekäyttöön ja päihderikoksiin. Tutkimuksen kohteena oli 10% otos Suomessa vuonna 1981 syntyneistä suomenkielisistä pojista (n=2946, 97% kohdeväestöstä). Vuonna 1989 kahdeksanvuotiaiden poikien psyykkisiä oireita kartoitettiin validoiduilla kyselylomakkeilla opettajilta, vanhemmilta ja pojilta itseltään (Rutter-kysely, Children Depression Inventory). Seuranta toteutettiin vuonna 1999 armeijan kutsuntatarkastuksen yhteydessä, kun pojat olivat 18-vuotiaita (n=2348, 80% tutkimukseen vuonna 1989 osallistuneista). Päihdekäyttöä, psyykkistä vointia, toimintakykyä (Young Adult Self- Report) sekä mielenterveyspalveluiden käyttöä kartoitettiin kyselylomakkein. Tiedot psykiatrisista diagnooseista kerättiin Puolustusvoimien rekisteristä (18-23 vuotta). Tiedot rikoksista poimittiin poliisin syyterekisteristä (16-20 vuotta). Rekisteritiedot olivat saatavilla 92% vuonna 1989 tutkimukseen osallistuneista. Tutkimuksen mukaan lapsuusiän käytösongelmat, hyperaktiivisuus, sekä samanaikaiset käytös- ja tunne-elämän ongelmat ennustivat runsasta päihteiden käyttöä ja päihderikoksia. Depressio-oireet ennustivat päivittäistä tupakointia, erityisesti matalasti koulutettujen isien pojilla. Opettajien arviot lapsen psyykkisestä oireilusta ennustivat informanteista parhaiten myöhempää päihdekäyttöä. Antisosiaalisuus, tupakointi, huumeiden käyttö ja ystävien määrä olivat yhteydessä säännölliseen humalajuomiseen 18-vuotiaana. Satunnaisesti humalaan juovilla esiintyi vähemmän psykososiaalisia ongelmia kuin viikoittain tai ei ollenkaan humalaan juovilla. Lapsuusiän psyykkinen oireilu ei ennustanut huumekäyttöä ilman huumerikosmerkintää, mutta varhaisaikuisuudessa huumeidenkäyttäjistä 22% oli jokin psykiatrinen diagnoosi Puolustusvoimien rekisterin mukaan. Huumerikollisilla psyykkisiä ongelmia oli sekä lapsuudessa että varhaisaikuisuudessa. Psykiatriset häiriöt olivat yleisiä päihderikoksia tekevillä. Uusintarikollisuus oli yleistä päihdehäiriödiagnoosin saaneilla. Psykiatriseen hoitoon hakeutuvien joukossa säännöllinen humalajuominen oli yleistä, mutta päihdehoitoon hakeutuminen oli erittäin harvinaista. Väitöskirjatyön tulosten mukaan päihdekäyttö on osa jo lapsuusiässä alkanutta ongelmajatkumoa. Kouluterveydenhuollossa tulisi kehittää varhaisen puuttumisen hoitomalleja pojille, joilla esiintyy käytösongelmia, hyperaktiivisuutta tai samanaikaisia käytös- ja tunne-elämän vaikeuksia. Päihdekäyttöä, psyykkistä oireilua ja muuta riskikäyttäytymistä, kuten rikollisuutta, tulisi aina arvioida samanaikaisesti. Moniammatillista erityisosaamista tulisi kehittää nuorille miehille, joilla on laaja-alaisesti ongelmia, kuten huumerikoksia ja uusintarikollisuutta. Päihdehoidollisen näkökulman yhdistäminen muihin palveluihin, joissa kohdataan nuoria miehiä, on suositeltavaa.Siirretty Doriast

Kipulääkkeiden väärinkäyttö yleistyy

Päihteiden käytön lääkkeellistyminen näyttää jatkuvan edelleen. Poliisin rikostutkinnassa tehtyjen havaintojen mukaan nimenomaan pregabaliinin väärinkäyttö on lisääntymässä

Päihdekokeilut - normaalia nuoruutta vai alkava häiriö?

Teema : Nuorisolääketiede. English summaryPeer reviewe

Huumeiden käyttöön liittyvät psykoosit

Psykoottisen henkilön päihteiden käyttö tulee selvittää kattavasti.Psykoosioireet voivat liittyä päihtymys- tai vieroitustiloihin, päihdepsykoosiin tai päihteistä riippumattomaan, itsenäiseen psykoottiseen häiriöön.Itsenäinen psykoottinen häiriö on erotettava päihdepsykoosista. DSM- ja ICD-tautiluokitusten päihdepsykoosin määritelmät eroavat toisistaan.Akuutti psykoosi hoidetaan yleisten hoitolinjojen mukaisesti etiologiasta riippumatta.Päihdepsykoosin sairastaneita on seurattava. Merkittävällä osalla täyttyvät myöhemmin itsenäisen psykoosisairauden diagnostiset kriteerit.</div

Huumeiden käyttöön liittyvät psykoosit

VertaisasrvioituPsykoottisen henkilön päihteiden käyttö tulee selvittää kattavasti. Psykoosioireet voivat liittyä päihtymys- tai vieroitustiloihin, päihdepsykoosiin tai päihteistä riippumattomaan, itsenäiseen psykoottiseen häiriöön. Itsenäinen psykoottinen häiriö on erotettava päihdepsykoosista. DSM- ja ICD-tautiluokitusten päihdepsykoosin määritelmät eroavat toisistaan. Akuutti psykoosi hoidetaan yleisten hoitolinjojen mukaisesti etiologiasta riippumatta. Päihdepsykoosin sairastaneita on seurattava. Merkittävällä osalla täyttyvät myöhemmin itsenäisen psykoosisairauden diagnostiset kriteerit.Peer reviewe

Mental health problems among clients with substance use problems: a nationwide time-trend study

PurposeMental health and substance use disorders are notable contributors to the global total burden of disease. On a population level, co-occurring mental health and substance use problems are estimated to account for 2–4%. In clinical samples, estimate is even higher. The aim of this study was to examine changes in recognized mental health problems (MHPs) and in the substance use profiles among clients with substance use problems in Finland.MethodsData concerning individuals with substance use entering Finnish social and health care services during 1 day were collected nationwide at three time-points in 2007, 2011, and 2015. Cross-tabulations and logistic regression were used for statistical analysis.ResultsCo-occurring MHPs and substance use problems were common: 56–60% of the clients with substance use problems were reported to have had MHPs between the years 2007 and 2015. The proportion of MHPs remained rather stable among them. Substance use profiles have changed: the proportion of illicit drug use among those who had MHPs has increased in health care services, social services, and substance use problem services.ConclusionCo-occurring substance use and MHPs among clients with substance use problems are common, and substance use profile is shifting from using alcohol only towards illicit drug use. This may even bring along more challenges for the treatment system and should be considered in future service planning.KeywordsSubstance use Mental health problems Treatment system Co-occurrence </div

Substance use, affective symptoms, and suicidal ideation among Russian, Somali, and Kurdish migrants in Finland

Comorbidity of substance use with affective symptoms and suicidality has been well documented in the general population. However, population-based migrant studies about this association are scarce. We examined the association of affective symptoms and suicidal ideation with binge drinking, daily smoking, and lifetime cannabis use among Russian, Somali, and Kurdish migrants in comparison with the Finnish general population. Cross-sectional data from the Finnish Migrant Health and Wellbeing Study (Maamu, n?=?1307) and comparison group data of the general Finnish population (n?=?860) from the Health 2011 Survey were used. Substance use included self-reported current binge drinking, daily smoking, and lifetime cannabis use. Affective symptoms and suicidal ideation were measured using the Hopkins Symptom Checklist-25 (HSCL-25). We performed multivariate logistic regression analyses, including age, gender, and additional socio-demographic and migration-related factors. Suicidal ideation (OR 2.4 95% CI 1.3?4.3) was associated with binge drinking among Kurds and lifetime cannabis use among Russians (OR 5.6, 95% CI 1.9?17.0) and Kurds (OR 5.5, 95% CI 1.9?15.6). Affective symptoms were associated with daily smoking (OR 1.6, 95% CI 1.02?2.6) and lifetime cannabis use (OR 6.1, 95% CI 2.6?14.5) among Kurdish migrants. Our results draw attention to the co-occurrence of suicidal ideation, affective symptoms, and substance use, especially among Kurdish migrants. These results highlight the variation of comorbidity of substance use and affective symptoms between the different populations. This implies that screening for substance use in mental healthcare cannot be neglected based on presumed habits of substance use.Peer reviewe