Toimistokoirien merkitys työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin

Nykypäivän yhteiskunnassa lemmikkieläinten pito on saavuttanut suuren suosion, ja koirien lukuisat terveyshyödyt ihmisten fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen hyvinvointiin on laajasti tunnistettu. Myös työelämässä on havaittu koirien potentiaali ihmisten hyvinvoinnin kannalta, vaikka yritykset, jotka sallivat esimerkiksi toimistokoirien läsnäolon, kuuluvat yhä vähemmistöön. Toimistokoirien työhyvinvointihyödyistä on kuitenkin saatu jo positiivista tutkimusnäyttöä, mutta suurin osa tästä on toteutettu muualla kuin Suomessa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan toimistokoirien aikaansaamia työhyvinvointihyötyjä suomalaisessa työelämäkontekstissa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millainen merkitys toimistokoirilla on työntekijöiden kokemaan työhyvinvointiin. Lisäksi tarkastellaan, miten eri osapuolet (haastateltavat itse, muut työntekijät ja asiakkaat/ulkopuoliset vieraat) suhtautuvat toimistokoirien läsnäoloon työpaikoilla, ja millaisia mahdollisia haittoja organisaatiot ovat kohdanneet sallittuaan toimistokoirat työpaikoillaan. Tutkimuksessa käytettiin laadullista tutkimusotetta. Aineisto kerättiin 16 teemahaastattelun avulla kahdeksasta eri toimistokoirat sallivasta organisaatiosta niin, että kustakin haastateltiin aina sekä toimistokoiran omistajaa että toista työntekijää, joka ei joko omistanut lemmikkieläimiä laisinkaan tai ei tuonut niitä mukanaan töihin. Kerätty aineisto litteroitiin, ja analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Empiirinen aineisto tuki vahvasti aiempaa tutkimusnäyttöä toimistokoirien yhteydestä koettuun työhyvinvointiin, mutta sen lisäksi tutkimuksessa havaittiin myös täysin uudenlaisia työhyvinvointihyötyjä. Fyysisen työhyvinvoinnin näkökulmasta toimistokoirien koettiin parantavan työpäivän aikaista työn tauotusta ja tuovan helpotusta kehon yksipuoliseen fyysiseen kuormitukseen. Lisäksi toimistokoirat kannustivat kävelypalaverien pitämiseen. Psyykkisen työhyvinvoinnin näkökulmasta toimistokoirat auttoivat puolestaan lievittämään stressiä ja sietämään paremmin stressaavia tilanteita, niiden toimiessa samalla sosiaalisena tukena. Lisäksi toimistokoirien salliminen koettiin organisaation tukena työntekijöiden työhyvinvoinnille. Yhä edelleen toimistokoirien koettiin kohentavan ilmapiiriä ja työntekijöiden mielialaa sekä lisäävän positiivisten tunteiden näyttämistä. Sosiaalisen työhyvinvoinnin näkökulmasta toimistokoirien koettiin vuorostaan lisäävän vuorovaikutusta ja toimivan tunnelman keventäjänä keskusteluiden alussa. Lisäksi toimistokoirilla havaittiin olevan yhteys sosiaaliseen integraatioon ja -koheesioon, työntekijöiden väliseen yhteistyöhön ja parempiin työperäisiin ystävyyssuhteisiin. Kokonaisuudessaan koetut työhyvinvointihyödyt eivät rajoittuneet pelkästään toimistokoiran omistajiin, vaan niiden läsnäolo hyödytti myös muita työntekijöitä. Kaiken kaikkiaan tutkimuksen tulosten perusteella on mahdollista todeta, että toimistokoiriin suhtauduttiin organisaatioissa varsin myönteisesti, ja koetut haitat jäivät huomattavasti pienemmiksi kuin koetut hyödyt. Näin ollen toimistokoirien salliminen voidaan nähdä yhtenä potentiaalisena ja suhteellisen matalakustanteisena keinona työhyvinvoinnin edistämiseen myös tulevaisuuden työelämässä. Samanaikaisesti on silti ymmärrettävä, että jokainen koira ei sovellu toimistokoiraksi eikä jokaiseen organisaatioon sovi toimistokoira. Mahdollisia hyötyjä ja riskejä olisikin arvioitava aina organisaatiokohtaisesti, ja luotava yhdessä toimivat toimintaperiaatteet

Alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen diskurssit verkkouutisissa

Tässä tutkimuksessa selvitetään, millaisia diskursseja mediassa tuotetaan alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatuksesta ja millaista todellisuutta nämä diskurssit rakentavat. Lisäksi tutkitaan sitä, ketkä näitä diskursseja pääsevät tuottamaan. Alle 3-vuotiaiden lasten määrä varhaiskasvatuksessa kasvaa jatkuvasti, joten aihe on hyvin ajankohtainen. Medialla on suuri rooli siinä, millaisena varhaiskasvatus näyttäytyy ihmisille. Tutkimusaineistoksi valittiin verkkouutiset, koska ihmiset luottavat Suomessa vahvasti uutisiin ja verkkopalveluissa ne ovat helposti ihmisten saatavilla. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii diskurssianalyysi, joka pohjautuu sosiaaliseen konstruktionismiin, missä todellisuuden nähdään rakentuvan sosiaalisen ja kielellisen toiminnan kautta. Tutkimusaineistoksi valittiin alle 3-vuotiaiden varhaiskasvatusta käsittelevät uutiset Ylen ja Ilta-Sanomien verkkopalveluista vuosilta 2012–2022, sillä internetin maksuton uutissisältö tavoittaa yleisöä laajasti. Diskurssianalyysin avulla aineistosta löydettiin kuusi diskurssia: resurssi-diskurssi, lapsen paras -diskurssi, hoitoratkaisujen valinta -diskurssi, laatu-diskurssi, ryhmäkoko-diskurssi ja terveys- ja turvallisuus -diskurssi. Osa näistä diskursseista on aineistossa hallitsevammassa asemassa, osa taas jää vähäisempään rooliin. Tutkimuksessa selvitettiin myös, kuka näitä diskursseja pääsee tuottamaan. Analyysin tuloksena muodostettiin viisi ryhmää: asiantuntijat, varhaiskasvatuksen johtajat, huoltajat, ammattiliiton edustajat ja varhaiskasvatuksen työntekijät. Eniten aineistossa pääsevät ääneen asiantuntijat ja varhaiskasvatuksen johtajat, vähiten taas varhaiskasvatuksen työntekijät. Lasten ääni jää aineistosta puuttumaan täysin. Tutkimuksessa nousee myös esiin vastakkainasettelu varhaiskasvatuksen ja kotihoidon välillä. Tämä vastakkainasettelu on jatkuvasti taustalla puhuttaessa pienten lasten varhaiskasvatuksesta. Tutkimustulokset osoittavat, että alle 3-vuotiaiden lasten varhaiskasvatus määrittyy verkkouutisissa hyvin vahvasti asiantuntijoiden, kuten tutkijoiden sekä varhaiskasvatuksen johtajien puheen avulla. Siinä korostuvat tietyt diskurssit, kun taas jotkin diskurssit jäävät sivuun tai puuttuvat kokonaan

Ammattikuljettajan työhyvinvointi - turvallinen ja ergonominen työpäivä : Opettajan opas

Opettajan opas pyrkii edistämään tavaraliikenteen ammattikuljettajien työterveyttä, työturvallisuutta ja työn ergonomiaa. Opettajan opas tuotettiin Koulutus- ja tiedotusmateriaali jakeluautonkuljettajien ammattipätevyyskoulutukseen

Case study on gendered communication on the Humans of New York Facebook page

Sosiaalinen media on viime vuosikymmenen aikana mullistanut internetin avulla tapahtuvaa viestintää ja sen tuomia uusia mullistuksia onkin tutkittu tieteellisesti paljon viime aikoina. Sukupuolen ja kielen roolia sosiaalisen median myllerryksessä ei viestinnällisestä näkökulmasta kuitenkaan ole tutkittu kovin paljon ja siksi tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa, millaista naisten ja miesten kielenkäyttö on nykyään internetissä ja miten se peilautuu aiempien tutkimustulosten valossa. Tutkimuksen aineisto koostui 170 tavallisten ihmisten kirjoittamista kommenteista, jotka valittiin suositulta Humans of New York Facebook-sivulta tammikuun 2015 aikana. Nämä kommentit jaettiin laadullisten sisällönanalyysimetodien avulla neljään eri kategoriaan: 1) Miesten kielenkäyttöä ilmentävät kommentit, 2) Naisten kielenkäyttöä ilmentävät kommentit, 3) Näitä kahta tyyliä yhdistävät kommentit ja 4) Kommentit, joista ei löytynyt merkittäviä sukupuoleen viittaavia piirteitä. Myös tietokonevälitteisen viestinnän tutkimiseen tarkoitettua diskurssianalyysiä käytettiin näiden piirteiden analysointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että miesten ja naisten viestinnässä on eroja, mutta nämä erot eivät ole yhtä suuria kuin aiemmat tutkimustulokset ovat osoittaneet. Miesten kielenkäyttö ei ole niin aggressiivista kuin on väitetty ja naisten viestinnässä myös vakuuttavat ja jämäkät keinot omien mielipiteiden esille tuomiseen ovat arkipäivää. Lisäksi sekä miehet että naiset yhdistelivät paljon eri piirteitä tyypillisten sukupuoleen viittaavien kategorioiden ulkopuolelta, minkä nähtiin osoittavan, että kielenkäytössä (kuten myös sen tutkimuksessa) ollaan siirtymässä tiukasta vastakkainasettelusta kohti vapaampaa viestintää, jossa piirteitä voi yhdistellä sukupuoleen katsomatta. Nämä tutkimustulokset heijastavat kuitenkin vain vapaamielisen ja avoimen Humans of New York Facebook-sivun realiteettia ja sillä tapahtuvaa viestintää, minkä vuoksi laajempi otos useammalta sivulta olisi suotavaa aihepiirin laajempaa käsittelyä varten

Tunneälyn kehittämisen vaikutus vuorovaikutus - ja ohjaustaitoihin

Toiminnallisen opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa ja testata uusi palvelutuote mainosmateriaalipohjineen NN – Project Ky:lle. Yritys edustaa ohjaus-, koulutus- sekä tapahtumatuotantopalveluja. Palvelutuote sisältää tunneälytaitojen tutkimiseen pohjautuvan rungon, joka on mahdollista toteuttaa yksilö - tai ryhmätasolla erimittaisina projekteina. Testiryhmä kokoontui vuoden ajan kerran kuukaudessa tutkimaan mittarityöskentelyn kautta omia ajatuksiaan, asenteitaan ja arvojaan. Ryhmän jäsenet arvioivat vuoden jälkeen, miten tunneälyn kehittäminen on vaikuttanut heidän vuorovaikutus- ja ohjaustaitoihinsa. Ryhmän jäsenten arviointi tunneälyn kehittämisen vaikuttavuudesta vuorovaikutus- ja ohjaustaitoihin on ollut todella positiivista. Ryhmän jäsenet kokivat saaneensa monenlaisia uusia työkaluja vuorovaikutustilanteisiinsa. Heidän kykynsä arvioida asiakokonaisuuksia parani sekä eri näkökulmien huomioiminen vähensi konfliktiherkkyyttä. Palvelutuote on suunnattu ennen kaikkea ohjaustyötä tekeville ihmisille, mutta myös muille itsensä kehittämisestä kiinnostuneille ja vapauden olotilaan haluaville. Tunneälyn kehittäminen uudeksi toimintamuodoksi on tullut NN – Project Ky:n Arjen loisto ja elämän ilo ™ - tuotetarjottimelle.The aim of this functional diploma work was to produce and test a new service product and its advertising material for NN-Project Ky, which represents guidance- , education- and event production services. The service product includes a framework that is based on studying emotional intelligence skills. This framework can be utilised both for individuals and groups in projects of different lengths. The test group met once a month for a year in order to examine their own ideas, attitudes and values through the framework. After the year the members of the group evaluated how developing emotional intelligence has affected their interaction and guidance skills. The evaluations that the group members gave on how developing emotional intelligence affects interaction and guidance skills were amazingly positive. The group members felt they had found various new tools for interactive situations. Their ability to assess contexts was improved and the ability to take different points of view into consideration lessened the tendency for conflicts. The service product is designed mainly for people in guidance work, but also for others interested in developing themselves and seeking a sense of freedom. Developing emotional intelligence is a new addition to the product range of Arjen loisto ja elämän ilo Team of NN- Project KY

"MINÄ ITSE ON JÄÄNYT VÄHÄN ÄITIYDEN VARJOON." : Taidetoimintaa Äitiverkko-ryhmälle

Toteutimme toiminnallisen opinnäytetyömme järjestämällä visuaalista taidetoimintaa Limingan seurakunnan Äitiverkko-ryhmälle, joka on saanut alkunsa Mannerheimin Lastensuojeluliiton Kainuun piirin Ketjuprojektista. Yhteistyökumppanimme toivoivat, että kehittäisimme uudenlaista toimintaa, joka jäisi heidän hyödynnettäväkseen myös pilotoinnin jälkeen. Opinnäytetyömme päätavoitteena oli tarjota äideille ryhmätoimintaa, jonka avulla he voivat käsitellä minuuttaan, äitiyttään ja tulevaisuuttaan taiteen keinoin. Korostimme toiminnassamme työskentelyprosessin herättämien tuntemuksien ja ajatuksien merkitystä. Tärkeää Äitiverkko-ryhmässä on myös vertaistuki; halusimme saattaa samassa elämäntilanteessa olevat äidit yhteen. Lisäksi selvitimme, toimiiko tämänkaltainen työmenetelmä Äitiverkko-ryhmässä. Pohdimme myös mahdollisuutta hyödyntää työmenetelmää tulevassa ammatissamme sosionomeina. Opinnäytetyömme viitekehyksen muodostavat äitiys, konstruktivistinen oppimis- ja ohjauskäsitys, sosiaalipedagogiikka ja sosiokulttuurinen innostaminen sekä visuaalinen taide työmenetelmänä. Suunnittelimme toimintamme ja tavoitteemme viitekehyksen pohjalta. Arvioimme toimintaamme ryhmäläisten ja yhteistyökumppaneidemme antamien kirjallisten palautteiden sekä omien havaintojemme pohjalta. Ryhmäläisiltä ja yhteistyökumppaneilta saamiemme palautteiden ja oman arviomme mukaan taiteellinen toiminta koettiin hyväksi työmenetelmäksi aktivoimaan sisäistä dialogia. Vertaistuki kehittyi toimintakertojen edetessä, mutta yksilöllinen työskentely koettiin vuorovaikutusta tärkeämmäksi. Työmenetelmää voi sovellettuna hyödyntää myös eri asiakasryhmien kanssa.The Äitiverkko Activity Group was developed by Mannerheim League for Child Welfare. It aims to offer social empowerment and peer support for mothers. The municipality of Liminka organizes activities for Äitiverkko Group in cooperation with the Church of Liminka. We were assigned to arrange new kind of activities for the local Äitiverkko Group. The goal of our bachelor’s thesis was to organize group activities for mothers who share the same life situation and to examine visual arts as a method in the Äitiverkko Group. We also aimed to develop our counselling skills during the group activities. We organized group activities using visual arts as a method to process selfhood, motherhood and future. The group activities were based on constructivist learning and social pedagogics including sociocultural animation. We also examined our counselling skills throughout the process. According to the feedback and our own observation, visual arts were experienced as a good method to activate the internal dialogue among the members of the Äitiverkko Group. With minor changes it could be a functional method also with different kind of clients and groups

Pääkaupunkiseudun päätieverkon tiedotusopastejärjestelmä : Yleissuunnitelma

Työn tavoitteena on ollut selvittää verkollinen ratkaisu tiedotusopastejärjestelmän ohjausperiaatteista pääkaupunkiseudun päätieverkolla. Työn tuloksia soveltaen yksittäisten tiedotusopasteita sisältävien hankkeiden ohjauspolitiikka voidaan toteuttaa jatkossa järjestelmällisemmin ja yhdenmukaisemmin pääkaupunkiseudulla. Pääkaupunkiseudun päätieverkolle (kehätiet ja pääsisääntuloväylät) luotiin periaatesäännöt erilaisten tapahtumien osalta sille, kuinka laajasti ja millä sisällöllä liikennetiedotusta näytetään tiedotusopasteissa. Periaatesäännöt luotiin teoreettiseen tavoitetilanteeseen, jossa kaikilla pääteiden liittymäväleillä on käytössä opasteet. Ohjaussääntöjä on tarkennettava tapauskohtaisesti, koska pääväylästö ei ole symmetrinen eikä liikenne ole homogeenista erityisesti kehien eri osissa. Periaatesäännöt luovat kuitenkin lähtökohdan tiedotuksen laajuuden ja sisällön suunnitteluun sekä käyttöön. Työssä laadittiin luonnokset tiedotusopasteiden käytöstä kaikille päätieliittymäväleille laadittuja periaatesääntöjä noudattaen. Tiedotusopasteiden ohjaustilanteet laadittiin MapInfo-ohjelmistoon tapahtumakohtaisina karttaesityksinä. Kaikista ohjaustilanteista koottiin yhteenvetotaulukko. Lisäksi laadittiin paikkatietotyökalu, josta voidaan avata haluttu ohjaustilanne kullakin pääteiden liittymävälillä. Työssä laadittujen tapahtumakohtaisten tiedotusluonnosten tarkkuustasoa on tulevaisuudessa täydennettävä siten, että tiedotustilanteiden tietokantaan saadaan mukaan pääteiden lisäksi muut merkittävät liittymät. Tiedotustilanteista laadittua taulukointia ja paikkatietosovellusta tulisi kehittää varsinaiseksi yhtenäiseksi tietokantatyökaluksi, jolla voitaisiin taata opastuksen järjestelmällinen suunnittelu ja ylläpito. Lisäksi tiedotusopasteiden teknisiä ja toiminnallisia ominaisuuksia on kehitettävä edelleen sekä edistettävä ohjausperiaatteiden käytännön toteutusmahdollisuuksia, kuten opastusjärjestelmien yhtenäistä käyttöjärjestelmää ja eritasoliittymänumerointia. Ohjeiden soveltamista käytännössä kannattaisi myös testata esimerkiksi Kehä III:n ohjausjärjestelmässä. Myös pääkaupunkiseudun eri organisaatioiden liikenteeseen liittyviä tiedotustarpeita ja tiedotusopasteiden hyödyntämistä niissä tulisi jatkossa tarkastella laajemmin