"Ei tätä työtä voisi tehdä, jos koko ajan pelkäisi" : Liikuntaa opettavien opettajien kokemuksia oikeusturvasta, vuorovaikutuksesta ja oppimisympäristöjen turvallisuudesta

Yhteiskunnan muuttuessa myös koulumaailma on jatkuvassa muutoksessa. Opettajista on tullut yhä helpompia kritiikin kohteita koulussa ja oppilaiden huoltajat reagoivat entistä useammin liikuntatuntien tapahtumiin. On viitteitä siitä, että oma oikeusturva herättää liikunnanopettajissa huolta. Lisäksi liikuntaa opettavat opettajat kokevat huolta liikunnan fyysiseen oppimisympäristöön ja koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymiseen liittyen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, millaisena liikuntaa opettavat opettajat kokevat oman oikeusturvansa liikunnanopetuksen eri tilanteissa. Lisäksi kartoitettiin oikeusturvan kokemusta mahdollisesti haastavia tekijöitä, vuorovaikutusta ja fyysisen oppimisympäristön turvallisuutta. Näin ollen tässä tutkimuksessa tarkasteltiin myös millaisena liikuntaa opettavat opettajat kokevat liikunnanopetukseen liittyvän vuorovaikutuksen ja liikunnan oppimisympäristöjen turvallisuuden. Vastauksia vertailtiin osallistujien opetuskokemuksen sekä liikuntaan erikoistavan koulutuksen perusteella. Tutkimukseen osallistui 81 liikuntaa peruskoulussa opettavaa opettajaa. Aineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella, joka koostui monivalintaväittämistä sekä niitä täydentävistä vapaaehtoisista avoimista kysymyksistä. Kvantitatiivinen aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics -ohjelmalla. Aineiston analyysiin käytettiin yksittäisistä väittämistä sekä summamuuttujista saatua dataa. Avoimia vastauksia käytettiin syventämään kvantitatiivisia tuloksia. Tutkimuksen tulosten mukaan valtaosa liikuntaa opettavista opettajista on kokenut huolta oikeusturvastaan uransa aikana, mutta suurimman osan kohdalla kokemus oikeusturvattomuudesta tapahtui harvoin. Useimmin huoli opettajan oikeusturvasta liittyi koulun ulkopuolisille liikuntapaikoille siirtymiseen sekä oppilaiden häiriökäyttäytymisestä seuraaviin turvallisuusriskeihin. Liikuntatunteihin liittyvän vuorovaikutuksen koettiin sujuvan kokonaisuudessaan hyvin ja liikunnan oppimisympäristöjen turvallisuus koettiin melko hyväksi. Tutkimustulokset antavat tärkeää tietoa nykypäivän liikunnanopetuksesta peruskoulussa. Tuloksia on mahdollista hyödyntää opettajien koulutusta sekä täydennyskoulutuksia suunniteltaessa. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia laadullisin menetelmin sitä, mikä opettajien mielestä parantaisi kokemusta heidän oikeusturvastaan. Lisäksi voitaisiin selvittää, millaista tukea opettajat kaipaisivat liikuntaan liittyvään vuorovaikutuksen sekä oppimisympäristöjen turvallisuuden parantamiseksi

Kriisitilanteita koskevan kansalaisviestinnän kehittäminen : Työryhmän loppuraportti

Valtioneuvoston kanslia asetti syksyllä 2021 kriisiviestinnän kehittämishankkeen, jonka tehtävänä on ollut kehittää viranomaisten kriisiviestintää erityisesti kansalaisten näkökulmasta. Työryhmän asettamisen taustalla olivat Onnettomuustutkintakeskus OTKES:n tutkintaselostus ja toimenpidesuositukset koronapandemian ensimmäisestä vaiheesta sekä viranomaisten havainnot ja kokemukset koronapandemiasta ja muista laajamittaisista häiriötilanteista. Työryhmä on toimikautensa aikana valmistellut toimenpide-ehdotukset viranomaisten kriisiviestinnän kehittämiselle. Koronapandemiasta saatujen havaintojen ohella työryhmä on huomioinut myös muuttuneen turvallisuustilanteen aiheuttamat uudenlaiset kriisit, joiden viestinnässä korostuu henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen ja informaatiovaikuttamiseen varautuminen ja siihen vastaaminen

VLC-1900P -ruutuprojektorin käytettävyystestaus näönseulontaan

Näönseulonnan tavoitteena on todeta näöntarkkuuspoikkeamia eri ikävaiheissa. Heikko näöntarkkuus ja näkökyvyn poikkeavuudet voivat heikentää elämänlaatua, vaikuttaa ammatinvalintaan, vaarantaa liikenneturvallisuutta, lisätä tapaturma-alttiutta työssä ja vapaa-ajalla sekä aiheuttaa monenlaisia särkyoireita. Opinnäytetyön tarkoituksena oli arvioida VLC-1900P -ruutuprojektorin käytettävyyttä näönseulontaan. VLC-1900P -ruutuprojektori on digitaalinen näkömerkkiprojektori, jossa on kaikki tavanomaiset näöntarkastuksessa tarvittavat testit. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten VLC-1900P -ruutuprojektori soveltuu suomalaisen terveydenhuollon nykyisiin näönseulontakäytäntöihin. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa VLC-1900P -ruutuprojektorin käytettävyydestä Pedihealth Oy:n liiketoimintaa varten. Tutkimus toteutettiin järjestämällä VLC-1900P -ruutuprojektorin käytettävyystestaus. Käytettävyystestauksessa oli kolme testikäyttäjää, jotka tekivät ruutuprojektorilla näön-seulontatehtäviä. Tämän jälkeen testikäyttäjät arvioivat ruutuprojektorin käytettävyyttä vastaamalla arviointilomakkeeseen ja lisäksi heitä haastateltiin. Käytettävyyden kriteereinä tutkimuksessa olivat opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, pieni virhealttius ja miellyttävyys. Tutkimustulosten mukaan VLC-1900P -ruutuprojektorin opittavuus oli kohtalaisen hyvä, tehokkuus oli hyvä, muistettavuus oli kohtalaisen huono, pieni virhealttius oli kohta-laisen huono ja miellyttävyys oli kohtalaisen hyvä. Suomalaisen terveydenhuollon nykyisistä näönseulontakäytännöistä VLC-1900P -ruutuprojektori soveltuu kaukonäöntarkkuuden, kontrastinäön ja stereonäön seulontaan. Ruutuprojektori ei sovellu lähinäöntarkkuuden, värinäön ja silmien asentovirheiden seulontaan eikä näkökentän laajuuden tutkimiseen. Tutkimustulosten mukaan VLC-1900P -ruutuprojektori ei ole käytettävyydeltään huono, mutta sen sujuva käyttö vaatii laitteeseen perehtymistä ja toistuvaa käyttöä

Sydänpotilaan elämänlaatua lisää hyvä suun terveys : opetusanimaatio suun omahoidosta Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajien ja potilaiden terveysvalmennukseen

Terve suu on osa ihmisen yleisterveyttä ja sen merkitys on tärkeä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Suun sairaudet voivat vaikuttaa haitallisesti yleisterveyteen, esimerkiksi sydänpotilaan hoidon ennusteeseen. Sydänpotilaiden suun sairauksia tulisi ennaltaehkäistä lisäämällä sairaanhoitajien ja sydänpotilaiden tietämystä suun terveydestä. Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli vahvistaa Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajien ja sydänpotilaiden tietämystä suun ja sydämen terveyden välisestä yhteydestä. Tavoitteena oli tuottaa suun terveydestä kertova animaatio sairaanhoitajille hyödynnettäväksi sydänpotilaiden hoidossa. Toiminnallisen opinnäytetyön aiheen idea lähti työelämän tarpeista. Opinnäytetyö kuuluu vuonna 2007 alkaneeseen hankkeeseen ”Työikäisen sydänpotilaan ja hänen perheensä sekä hoidonantajan ohjaaminen”. Työelämän yhteistyökumppaneina tässä työssä olivat HYKS:n Sydän- ja keuhkokeskuksen Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajat. Teoreettisen osan muodostivat näyttöön perustuva tieto sydänpotilaan terveysvalmennuksesta, suuhygienistin osaamisesta sydänpotilaan hoidossa sekä suun ja sydämen terveyden vastavuoroisesta yhteydestä. Työn vaiheita olivat opintokäynnit, yhteiskehittelyt ja animaation tuottaminen yhdessä Metropolia Ammattikorkeakoulun viestinnän koulutusohjelman opiskelijoiden kanssa. Animaation ydinsisältö muodostui suun omahoidon ohjeista ja sen merkityksestä sydänterveydelle. Animaatio lanseerattiin Kardiologian poliklinikalla sairaanhoitajien koulutustilaisuudessa sekä sydänpotilaiden suun omahoidon ohjaustuokioissa. Opinnäytetyössä tuotettua materiaalia voi hyödyntää sydänpotilaiden hoitotyössä ja alan ammattilaisten koulutustilaisuuksissa. Yhteistyön Kardiologian poliklinikan sairaanhoitajien ja suuhygienistiopiskelijoiden kanssa tulisi olla jatkuvaa.Proper oral health increases heart patients’ quality of life. A healthy mouth is a part of human general health and it plays an important role in overall well-being. Oral diseases may have adverse effects on the general health, such as the prognosis of a treatment of a heart patient. Prevention of heart patient’s oral diseases is essential and it is done by increasing heart patients’ and nurses’ knowledge of oral health. The focus of this thesis was on strengthening the nurses’ and heart patients’ knowledge concerning the association between oral and heart health on the Cardiology Clinic. The aim was to produce an animation about oral health in order to help nurses in the treating heart patients. The idea of this functional thesis was based on the needs of the working life and it is a part of the "Guiding of a Working-age Heart Patient and His/Her Family Members and Care Givers" project started at 2007. The nurses of the Cardiology Clinic of the Heart- and Lung Centre of the Helsinki University Central Hospital (HUCH) represented co-operative partners of the working life. The theoretical part of the work consisted of performance based knowledge about health training of a heart patient, dental hygienist’s know-how in the treatment of a heart patient, and reciprocal relationship between oral and heart health. Learning visits, development processes, and producing of the animation together with the Metropolia University of Applied Sciences‘ media students were included to the work. The core content of the animation was formed on the advice of oral self-care and its significance to heart health. The animation was launched on the Cardiology Clinic during a training day for nurses and during the advicing sessions of oral self-care for heart patients. The material produced may be beneficial in the treatment of heart patients and during training of the professionals. Co-operation between the nurses on the Cardiology Clinic and dental hygienist students should be continued

Työryhmän ehdotus uudeksi valtionhallinnon tehostetun viestinnän ohjeeksi : Viestintä normaalioloissa, häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa

Valtioneuvoston kanslia asetti syyskuussa 2018 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää, miltä osin nykyinen (2013) valtionhallinnon häiriötilanteiden ja poikkeusolojen viestintäohje edellyttää uudistamista ja laatia esitys päivitetyksi ohjeeksi. Työryhmän toimikaudeksi asetettiin 1.10.2018–13.9.2019. Työryhmän ehdotuksessa uudistetuksi ohjeeksi on huomioitu toimintaympäristön kehitys, kuten viestinnän toimintaympäristön voimakas muutos, strategisen viestinnän merkityksen lisääntyminen, viestintä- ja informaatioteknologioiden kehittyminen sekä median käyttötapojen muutos. Lisäksi ehdotuksessa tarkastellaan keinoja, joilla nopeisiin muutoksiin ja uudenlaisiin uhkiin voidaan varautua ja vastata. Ehdotuksen laadinnassa on kiinnitetty huomiota häiriötilanteista ja viranomaisten varautumistyöstä, kuten esimerkiksi vaalihäirintään varautumisesta, tehtyihin havaintoihin ja kokemuksiin. Ehdotuksen luvuissa 1–3 määritellään periaatteet ja toimintatavat valtionhallinnon viestinnälle normaaliolojen tehostettua viestintää vaativissa tilanteissa sekä viestinnälle häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Luvuissa 4–5 annetaan käytännön ohjeita viestinnälliseen varautumiseen ja toimintaan tilanteiden aikana