Ruoanvalintaan vaikuttavat tekijät henkilöstöravintolan asiakkailla

Suomalainen henkilöstöruokailujärjestelmä on kiinteä osa suomalaista ruokakulttuuria. Yli puolella suo-malaisista työssäkäyvistä on mahdollisuus henkilöstöravintolassa ruokailuun, mutta vain neljä kymme-nestä hyödyntää tätä mahdollisuutta. Henkilöstöravintolaympäristö voi tukea terveellisten valintojen te-kemistä, mutta ruokailija vastaa itse valinnoistaan. Valintoihin vaikuttavat mm. yksilöiden henkilökohtai-set mieltymykset, arvostukset ja tarpeet. Pro gradu -työ on osa ”Minä valitsen ja ympäristö tukee” -hanketta, jonka tarkoituksena on selvittää hen-kilöstöravintolan asiakkaiden ruokavalintoja ohjaavia tekijöitä. Tulokset auttavat kehittämään ruokai-luympäristöä täysipainoisen ja terveellisen ruoanvalinnan tukemiseksi. Pro gradu -työn tarkoituksena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat ruokavalintoihin henkilöstöravintolan asiakkailla sekä kuvata ruoanva-lintaa käyttäen Furstin ym. (1996) Käsitteellistä mallia ruoanvalinnan prosessista. Lisäksi tarkoituksena on selvittää, miten ruokailijat huomioivat terveellisyyden valinnoissa ja mikä merkitys lounaalla on heille osana päivän muita aterioita. Kuuttakymmentäkahta satunnaisesti valittua henkilöstöravintolan asiakasta pyydettiin ajattelemaan ää-neen ruoanvalintaperusteitaan lounaslinjastolla ruokaa ottaessa. Lisäksi tutkittavia haastateltiin struktu-roituja ja puolistrukturoituja kysymyksiä käyttäen mm. lounasruoan valintaan yleisesti vaikuttavista teki-jöistä, terveellisyyden merkityksestä valinnoissa sekä lautasmallin tuntemisesta ja noudattamisesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineistolähtöistä sisällönanalyysimenetelmää. Ruokavalintoihin vaikuttivat tutkittavien makumieltymykset. Ruoka valittiin aiempien kokemusten ja ulko-näön perusteella. Oleellista monille oli vähähiilihydraattisuus, vähärasvaisuus tai runsasproteiinisuus. Allergiat, sairaudet ja ruoka-aineiden koettu sopimattomuus vaikuttivat valintoihin. Osa suosi kevyttä ruokaa paremman töissä jaksamisen tai painonhallinnan vuoksi, ja osa halusi syödä täyttävästi. Muita ruoanvalintaan vaikuttaneita tekijöitä olivat mm. lisäaineiden välttely, ekologisuus ja uusien makujen kokeilemisen mahdollisuus. Suurin osa otti terveellisyyden huomioon valinnoissa. Tutkittavat pyrkivät ottamaan runsaasti kasviksia tai noudattamaan lautasmallia. Moni vältteli lihaa tai punaista lihaa tai suosi kasvis- tai kalaruokaa terveellisyyden vuoksi. Terveellisyyteen liitettiin myös ruokavalion kokonaisuus, täysipainoisuus ja kohtuullisuus. Tutkittavien ruoanvalintaan vaikuttavissa tekijöissä näkyivät 2010-luvun ravitsemuskeskustelun teemat, kuten vähähiilihydraattisuus ja gluteenittomuus. Ruoan terveellisyys oli tutkittaville tärkeää. Tutkittavien terveystietoisuutta selitti korkea koulutustaso. Lisäksi henkilöstöravintolassa ruokailivat ne, jotka halusi-vat syödä terveellisesti. Tulokset ovat pääosin yhteneväisiä muiden ruoanvalintaan liittyvien tutkimusten kanssa ja mahdollista esittää Furstin ym. Ruoanvalinnan mallin avulla

Frequency of family meals and food consumption in families at high risk of type 2 diabetes : the Feel4Diabetes-study

A family meal is defined as a meal consumed together by the members of a family or by having> 1 parent present during a meal. The frequency of family meals has been associated with healthier food intake patterns in both children and parents. This study aimed to investigate in families at high risk for developing type 2 diabetes across Europe the association (i) between family meals' frequency and food consumption and diet quality among parents and (ii) between family meals' frequency and children's food consumption. Moreover, the study aimed to elucidate the mediating effect of parental diet quality on the association between family meals' frequency and children's food consumption. Food consumption frequency and anthropometric were collected cross-sectionally from a representative sample of 1964 families from the European Feel4Diabetes-study. Regression and mediation analyses were applied by gender of children. Positive and significant associations were found between the frequency of family meals and parental food consumption (beta = 0.84; 95% CI 0.57, 1.45) and diet quality (beta = 0.30; 95% CI 0.19, 0.42). For children, more frequent family meals were significantly associated with healthier food consumption (boys, beta = 0.172, p < 0.05; girls, beta = 0.114, p< 0.01). A partial mediation effect of the parental diet quality was shown on the association between the frequency of family meals and the consumption of some selected food items (i.e., milk products and salty snacks) among boys and girls. The strongest mediation effect of parental diet quality was found on the association between the frequency of family breakfast and the consumption of salty snacks and milk and milk products (62.5% and 37.5%, respectively) among girls. Conclusions: The frequency of family meals is positively associated with improved food consumption patterns (i.e., higher intake of fruits and vegetables and reduced consumption of sweets) in both parents and children. However, the association in children is partially mediated by parents' diet quality. The promotion of consuming meals together in the family could be a potentially effective strategy for interventions aiming to establish and maintain healthy food consumption patterns among children