OSMO - a collaborative network testing knowledge and tools for resource-efficient soil health management

Implication Soil and knowledge are the most important resources for agriculture. In order to create new knowhow on managing soils, collaboration between research, advisory services, product development and farmers is necessary. OSMO –project has provided these opportunities in farmer learning groups, workshops and field trials. Based on the first year of results it is clear that soil health is a complex system, where different aspects interact. Many of the problems observed as nutrient deficiencies can be sourced to compaction from machinery or lack of drainage. On the other hand problems in soil nutritional status may be behind compaction and weed problems. The current hypothesis is that each field has its own set of problems. Soil health can be improved only by identifying the crop yield reducing factors, determining their causes and planning for effective ways to remedy them. Simplified decision support tools are needed to couple the complexity of soil systems into the needs of farm management. Identifying and remedying soil problems have a large potential for increasing the productivity of organic and conventional agriculture. Background and objectives Agricultural soils are under increasing pressure. During the last decades crop rotations have simplified, annual crop areas have increased and machinery has gotten heavier. At the same time the progress in crop yields has stagnated. Compared to the yield potential which is theoretically possible from sunlight and water availability, crop yields are very low, especially in organic agriculture. At the same time, variability between farms, fields and field parts is high. It is unclear why some fields have low yields while other adjacent fields have very good yields. The concept of soil health is an emerging paradigm for looking at soil as a system. It appreciates the interconnections between components of soils and different views on problems (i.e. chemical, physical and biological). The objective of the project is to apply new knowledge on soil quality and health and to test their applicability in practice on farms. This is done through improving knowledge on soil testing, farmer know-how on soil health management and developing tools and study materials. Methods for analyzing and repairing soil problems are tested on 8 experimental problem fields, with adjacent good fields serving as the reference. The approach has been problem oriented, analysis methods and tested techniques have been tailored to each problem field. The aim is to identify and fix all barriers to better productivity and soil health and to test how (and if) the approach works. Key results and discussion The project has been running since 2016 and most of the work is still ongoing. Final results for the test farms will be available in 2018. For now, five regional learning groups are running, each with ca. 20 farms. These have included a six month intensive period of soil management education and application of skills to on-farm work. The separate tools for soil management have been assembled into a soil management planning toolbox, which is being refined based on user experience. Several problems have been identified in the test farms and trials have been run to test for potential solutions. Soil structure has been improved through vetch based cover crop mixes and subsoiling. Gypsum applications have been targeted to remedy Ca:Mg ratio problems and manganese, potassium and boron fertilizers have been tested to remedy common nutrient deficiencies. In 2017, new methods for identifying and solving drainage and compaction issues are being tested. The interaction between research and farmers has been valuable. In the intensive six month courses, researchers have applied new scientific information and converted it into calculators for farm use. Receiving rapid feedback on their applicability and being able to redevelop them into tools has provided useful tools for soil management. How work was carried out? The core of the project was five learning groups with ca. 20 farms in each. Each group held regular meetings and online lectures on the main aspects of soil health (chemical, physical and biological). The participants also had access and guidance on using tools for managing soil fertility, compaction, drainage and crop rotations. The participants filled an online soil management plan for their farm during the course and reported on their own trials and tested solutions for managing soil health. In addition several indepth workshops were arranged on special topics. The scientific work focused on the 8 test fields. Their status was quantified through different soil tests (ammonium acetate extraction, Mehlich 3, Soil Health Tool), physical soil evaluation (visual evaluation of soil structure, soil cover, earthworm counts, water infiltration) and plant nutrient analysis

Kuivatus kuntoon peltolohko kerrallaan

Kasvulle haitallisten ylimääräisten vesien poisto on edellytys maan kasvukunnon kehittämiselle. Maan kuivatusta on tutkittu ja sovellettu käytäntöön Suomessa jo vuosisadan ajan. Siitä huolimatta useilla peltolohkoilla on kuivatusongelmia, mitkä ilmenevät veden pinnan nousuna ruokamultakerrokseen. Kuivatustilanteen korjaaminen on systemaattinen prosessi, joka lähtee pellon nykytilanteen havainnoinnista ja jatkuu mahdollisten ongelmakohtien läpikäymisellä nykyisessä kuivatusjärjestelmässä. Tässä raportissa käydään läpi erilaisia havainnointikeinoja ja esitetään ohjeita kuivatusongelmien korjaamiseen lohkotasolla. Kuivatuksen kunnostus on ryhmitelty yleisemmästä yksittäisempään: ensin esitellään kuivatuksen perusedellytykset, sen jälkeen siirrytään salaojien toimintahäiriöiden tunnistamiseen, pintavesien ohjailuun ja maaprofiilin vedenläpäisykyvyn arviointiin. Käytettävissä menetelmissä yhdistetään hyviä käytäntöjä Suomesta ja kansainvälisesti sekä vuosikymmeniä vanhoja menetelmiä ja uusia kaukokartoitusmenetelmiä. Lopuksi esitellään kuivatustilanteen kartoituksen tuloksia neljältä OSMO hankkeen koelohkolta

Porkkanan satotasoihin vaikuttaneita tekijöitä OVI-tiloilla kasvukaudella 1996

vo

Luomuporkkanan sadonkorjuukuulumisia OVI-tiloilta

vo

Peltohavaintoja : aistinvarainen tarkastelu maan kasvukunnon mittarina

Maan kasvukunto on monipuolinen ja vaikeasti mitattava kokonaisuus, joka kattaa biologisia, kemiallisia ja fysikaalisia osatekijöitä. Eräs lähestymistapa maan kasvukunnon määrittämiseen on tehdä monipuolisia havaintoja ja pyrkiä muodostamaan kokonaiskuva maaperän toiminnasta. Havaintoja voi tehdä peltolohkon toiminnasta yleisellä tasolla esimerkiksi kuivumisen tai kasvien taimettumisen osalta. Havaintoja voi tehdä myös yksityiskohtaisemmin ja systemaattisemmin erilaisin havaintomenetelmin. Havaintomenetelmiä on ollut käytössä tutkimuksessa ja neuvonnassa jo 1900-luvun alkupuolelta, mutta 2000-luvun aikana menetelmiä on kehitetty edelleen. Kehityksen lopputuloksena on joukko menetelmiä, joiden avulla voidaan havainnoida peltolohkoja ja tuottaa luotettavaa tietoa lohkojen välisistä eroista ja yksittäisten lohkojen muutoksista. Tässä raportissa esitellään joukko havaintomenetelmiä ja tuloksia menetelmien soveltamisesta 24 koelohkolle kolmen vuoden aikana. Havaintomenetelmillä saatuja tietoja verrataan lohkoilta saatuihin mittaustuloksiin. Lisäksi raportissa on runsaasti havaintokuvia, joiden avulla lukija voi kehittää omia havaintotaitojaan

Housework Study : Part V–VII

Osa V: Palkattoman erityshoidon arvo vuonna 1980, Part V: The Value of Unpaid Special Care in 1980. Osa VI: Palkattoman ruokataloustyön arvo vuonna 1980, Part VI: The Value of Unpaid Cooking Work in 1980. Osa VII: Palkattoman pyykinpesun arvo vuonna 1980, Part VII: The Value of Unpaid Laundry Work in 1980Julkaisu saatavilla Tilastokirjastossa.https://tilastokeskus.finna.fi/Record/tilda.18574Suomen virallinen tilasto (SVT

Osallistuva tutkimusote luomuvihannestilojen kehittämisessä

vokPA

Knowledge and skills attractive for the employers of the organic sector: A survey across Europe

In all countries, the organic sector of the agricultural industry is increasing, with Europe traditionally leading this trend. A survey of different stakeholders (employers) was carried out in 2015 in seven European countries to evaluate the employment market for the organic agricultural industry in Europe. Results indicate the willingness to employ qualified graduates. From the employers' perspective, the most desirable knowledge skills among the graduates of organic agricultural studies include plant production, food quality and plant protection. Further, the study revealed the work skills most desired by the employers are practical expertise, teamwork and problem-solving, and the most important method of learning is cooperation with enterprises (internships/training) in the organic agricultural sector.Peer reviewe

Green Care Pro : Koulutusmalli yhdenmukaisen Green Care -osaamisen tuottamiseksi

Kiinnostus Green Care -palveluihin on kasvussa, kun luonnon hyvinvointivaikutukset tiedostetaan aikaisempaa laajemmin. Alalle tarvitaan osaavia tekijöitä, mikä luo kysyntää koulutukselle. Valtakunnallisesti yhtenäinen Green Care Pro -korkeakoulutus tarjoaa opiskelijoille laadukasta osaamista, joka tunnistetaan joka puolella Suomea. Suorittamalla Green Care Pro -perusopintokokonaisuuden (20 op) saa hyvän pohjan Green Care -asiantuntijuudelleen. Green Care Pro –koulutusmalli on kehitetty Green Care –koulutusmalli korkea-asteelle -hankkeessa vuosien 2015-2018 aikana. Koulutusmallia ovat olleet kehittämässä yhteistyössä Lapin ammattikorkeakoulu, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Helsingin yliopiston Ruralia -instituutti, Kajaanin ammattikorkeakoulu, Satakunnan ammattikorkeakoulu ja Centria ammattikorkeakoulu. Tässä julkaisussa hankkeeseen osallistuneet asiantuntijat kuvaavat koulutuksen kehittämisprosessin ja esittelevät koulutusmallin toimintaperiaatteet ja uudistetut opintojaksot