Responsibilities related to adolescents’ use of alcohol – Perspectives of adolescents and parents

This study describes responsibilities related to adolescents’ use of alcohol from adolescents’ and parents’ perspectives. The aim was to produce knowledge to support adolescents in growing up and taking responsibility, and to strengthen parents’ capabilities related to the questions of adolescents’ use of alcohol. Knowledge of the responsibilities can help adolescents to make more responsible health choices at home and in preventive healthcare. The study consisted of two parts and used a multi-methods approach. In the first part, an integrative review of the previous literature (n = 22) was conducted to explore the forms of parental involvement in preventing adolescents’ use of alcohol. The data was analysed using inductive content analysis method. In the second part, adolescents’ and parents’ perceptions and experiences of responsibilities related to adolescents’ use of alcohol were described. The two datasets used were group interviews among 14–16-year-old adolescents (n = 87), and semi-structured individual and couple interviews with parents (n = 20). The first sub-study focused on adolescents’ and the second sub-study on parents’ perspectives. Inductive content analysis was used. The third sub-study was a deductive secondary analysis, based on Hart’s taxonomy of moral responsibility. The analysis utilized NVivo software. Based on the integrative review findings, parental involvement in adolescents’ use of alcohol was described in three forms: parental monitoring, suitable family rules, and mutual parent-child communication. The second part of the study displayed adolescents’ multifaceted and developing responsibilities, with a particular focus on taking care of one’s own and peers’ health. Parents’ responsibilities referred to conscious and unquestionable duties to prevent the negative impact of alcohol. According to adolescents’ and parents’ concurrent descriptions, moral responsibilities were based on reasonable knowledge and reflected actions and their consequences in accordance with their role and the prevailing legislation. A need for peer support and collaboration supporting both adolescents and their parents was detected. In conclusion, it is noted that the responsibilities related to adolescents’ use of alcohol can be perceived as a topic shared by adolescents and their parents. In essence, shared responsibilities seem to protect adolescents against the use of alcohol and can prevent their use of alcohol as adolescents prepare for the transition towards taking full responsibility. There is a need for further research from the perspectives of school nurses, teachers and different family types.Nuorten alkoholin käyttöön liittyvät vastuut – nuorten ja vanhempien näkökulma Tämä tutkimus kuvaa nuorten alkoholin käyttöön liittyviä vastuita nuorten ja vanhempien näkökulmista. Tavoitteena oli tuottaa tietoa nuoren oman kasvun ja vastuunoton tukemiseksi sekä vanhempien valmiuksien vahvistamiseksi nuorten alkoholin käytön kysymyksissä. Vastuiden tunteminen voi auttaa nuoria kohti vastuullisia terveysvalintoja kotona, ja olla hyödyksi ennaltaehkäisevässä terveydenhuollossa. Tutkimus oli monimenetelmätutkimus, joka toteutettiin kahdessa osassa. Ensimmäinen osa muodostui integratiivisesta kirjallisuuskatsauksesta, jossa kuvattiin vanhempien puuttumista nuorten alkoholin käytön ennaltaehkäisyssä. Kansainväliset tutkimusartikkelit (n = 22) analysoitiin sisällönanalyysimenetelmällä. Toisessa osassa kuvattiin nuorten ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia nuorten alkoholin käyttöön liittyvistä vastuista. Käytetyt kaksi aineistoa olivat puolistrukturoidut 14–16-vuotiaiden nuorten (n = 87) ryhmähaastattelut sekä vanhempien (n = 20) yksilö- ja parihaastattelut. Ensimmäinen osatutkimus kohdistui nuorten, ja toinen vanhempien näkemyksiin. Haastattelut analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysimenetelmällä. Kolmas osatutkimus oli deduktiivinen sekundaarianalyysi, jossa hyödynnettiin NVivo-analyysiohjelmaa. Kirjallisuuskatsauksen tulosten mukaan vanhemman puuttuminen nuorten alkoholin käyttöön tarkoitti nuorten valvontaa, perheen sääntöjä sekä kunnioittavaa ja molemminpuolista vuorovaikutusta vanhemman ja nuoren välillä. Empiirinen osio osoitti, että nuorten monitahoiset, kehittymässä olevat vastuut kohdistuivat erityisesti omaan ja vertaisten terveydestä huolehtimiseen. Vanhemmilla oli tiedostettu ja itsestään selvä vastuu alkoholin käytön haitallisten seurausten ehkäisystä. Nuorten ja vanhempien samansuuntaisten kuvausten mukaan moraaliset vastuut pohjautuivat perusteltuun tietoon, ja kohdistuivat roolin ja lainsäädännön mukaisiin toimiin ja niiden seurauksiin. Nuorten ja vanhempien vastuunoton tueksi tarvittiin vertaistukea ja yhteistyötä eri tahojen kanssa. Johtopäätöksenä todetaan, että nuorten alkoholin käyttöön liittyvät vastuut voidaan käsittää nuorten ja vanhempien yhteisenä aihealueena. Nuorten terveysvalinnoissa jaetuilla vastuilla näyttää olevan nuorten alkoholin käyttöä suojaava ja ennaltaehkäisevä olemus, kun nuoret valmistautuvat siirtymään kohti täyttä vastuutaan. Lisätutkimus vastuista kouluterveydenhoitajien, opettajien ja erilaisten perhemuotojen näkökulmasta on alkoholin käytön kysymyksissä tarpeen

Ihmisen mesenkymaalisten kantasolujen erilaistaminen dopaminergisiksi neuroneiksi aivoelektrodimateriaaleilla

Mesenchymal stem cells (MSCs) are multipotent cells that can differentiate into various cell types depending on their environment, but cannot undergo neurogenesis in normal conditions. In contrast, with the appropriate chemical and mechanical stimuli, these cells can be guided towards the neuronal lineage in vitro. Moreover, the generated neurons can be further directed into a dopaminergic (DA) subgroup. This process, however, requires optimal growth conditions, as well as suitable substrates for controlling the cell fate. In this thesis work, human MSCs (hMSCs) were differentiated into DA neurons on four different carbon-based materials and the differentiation process with and without differentiation factors was assessed by following markers related to neurogenesis. The substrate materials were tetrahedral amorphous carbon (ta-C), ta-C coated with poly-D-lysine (PDL), ta-C coated with carbon nanodiamonds (vox) and vox functionalized with brain-derived neurotrophic factor (BDNF). The differentiation medium was a cocktail of BDNF, sonic hedgehog (Shh) and fibroblast growth factors (FGF2 and FGF8). The expressions of glial fibrillary acidic protein (GFAP), nestin, neuron-specific enolase (NSE) and thyrosine hydroxylase (TH) were tracked by immunofluorescence staining and quantitative real-time polymerase chain reaction (RT-qPCR). The results showed the ability of the differentiation medium to induce neuron-like morphology in the cells cultured for 12 days on all material types. In addition, the marker profiles revealed a positive effect of the nanostructures on the MSC differentiation, while PDL coating was found unfavorable for MSCs. Furthermore, the results also indicate that the differentiation process had not been fully completed by the day 12, implying a need for a longer period in culture. These experiments demonstrate various challenges related to developing an efficient protocol for DA differentiation from hMSCs, the most important being the optimization of the combined mechanical and chemical stimuli. Nevertheless, the use of MSCs holds great promise for therapeutic approaches in several medical conditions including spinal cord injuries and neurodegenerative disorders such as Parkinson’s disease.Mesenkymaaliset kantasolut (MSC) ovat multipotentteja soluja, jotka voivat erilaistua useiksi eri solutyypeiksi ympäristöstään riippuen, mutta eivät kuitenkaan normaalisti tuota hermosoluja. Näitä kantasoluja voidaan kuitenkin ohjata kohti hermosolulinjaa in vitro sopivien kemiallisten ja mekaanisten ärsykkeiden avulla. Tuotetut solut voidaan vielä erilaistaa tietyksi alaryhmäksi, kuten dopaminergisiksi neuroneiksi. Tämä prosessi vaatii kuitenkin optimaaliset kasvuolosuhteet, sekä sopivan materiaalialustan erilaistumisen säätelemiseksi. Tässä työssä ihmisen mesenkymaalisia kantasoluja erilaistettiin dopaminergisiksi neuroneiksi neljän erilaisen hiilipohjaisen materiaalin päällä ja tätä prosessia seurattiin neurogeneesiin liittyvien merkkiaineiden avulla sekä erilaistumismediassa että ilman erilaistumistekijöitä. Testatut materiaalit olivat tetrahedraalinen amorfinen hiili (ta-C), ta-C pinnotettuna poly-D-lysiinillä (PDL), ta-C hiilinanotimanttipinnoituksella (vox) ja vox funktionalisoituna BDNF:llä (brain-derived neurotrophic factor). Merkkiaineiden ilmentymistä seurattiin immunofluoresenssivärjäyksillä sekä kvantitatiivisella real-time polymeraasiketjureaktio -menetelmällä. Tuloksista nähtiin, että materiaalista riippumatta erilaistumismedia sai aikaan neuronien kaltaista morfologiaa soluissa, joita oli erilaistettu 12 päivän ajan. Lisäksi havaittiin nanopinnoitteen positiivinen vaikutus kantasolujen erikoistumiseen, kun taas PDL-pinnoitus vaikutti epäsuotuisalta MSC-solujen viljelyyn. Tuloksista pääteltiin myös, että erilaistumisprosessi saattoi vielä olla käynnissä 12 päivän kohdalla. Soluja voisi siksi olla tarpeen erilaistaa pidemmän ajanjakson ajan. Nämä kokeet osoittivat myös useita haasteita liittyen toimivan protokollan kehittämiseen MSC-solujen erilaistamiseksi opaminergisiksi neuroneiksi. Tärkein näistä on sopivien kemiallisten ja mekaanisten stimulusten yhdistäminen optimaaliseksi erilaistumisympäristöksi. Tulevaisuudessa näitä kantasoluja voitaisiin käyttää hoitomuotona useissa hermoston sairauksissa, esimerkiksi selkärangan vaurioissa sekä hermorappeumasairauksissa kuten Parkinsonin taudissa

Social capital and entrepreneurial behaviour advancing innovativeness in interaction between small rural entrepreneurs and researchers: a phenomenographic study

Innovation processes between entrepreneurs and researchers are activated by interaction. Social capital increases the efficiency of action, for example, information dissemination by minimizing redundancy. To learn more about how to build and develop social capital assumes that we understand how entrepreneurs behave and what their expectations of interaction with researchers are. In this study we adopt a theoretical approach thet combines social capital and entrepreneurial behaviour. The firms in this study are located in the South-Savo region of Finland and operate in food production. As a result of interviews with 15 entrepreneurs a system of categories was compiled as the phenomenographic method assumes. It became obvious that the key dynamics of the cooperation between entrepreneurs and researchers is embedded in a common understanding of entrepreneurial behaviour and learning as well as a trust-building process. As a practical implication we could further suggest that researchers are expected to modify their behaviour to the specific features of entrepreneurial behaviour in order to pave the way to enhance innovativeness of rural entrepreneurs

Luomun arvoketju Etelä-Savossa

Minkälainen on luomuelintarvikkeiden arvoketju? Mitkä ovat tämän arvoketjun ominaispiirteet Etelä-Savossa? Löytyykö kansainvälisiltä markkinoilta luomun arvoketjuun liittyviä liiketoimintamalleja, joita voitaisiin soveltaa Etelä-Savossa? Mitkä ovat eteläsavolaisen luomun arvoketjun kehittämistarpeet ja haasteet? Tässä selvityksessä tarkastellaan näiden kysymysten avulla Etelä-Savon luomuarvoketjua. Selvitys luomun arvoketjusta Etelä-Savossa toteutettiin EUosarahoitteisessa hankkeessa "Luomulla etumatkaa Etelä-Savolle". Eteläsavolaisen luomun arvoketjun erityispiirteiden ja kehittämistarpeiden analysoimiseksi tehtiin kysely eteläsavolaisille alkutuottajille, joista osa oli luomutuottajia, sekä alueen elintarvikejalostajille. Lisäksi toteutettiin luomuarvoketjun haastattelututkimus, jonka kohderyhminä olivat eteläsavolaiset luomualkutuottajat, luomutuotteiden jatkojalostajat, tukku, ammattikeittiöt ja vähittäiskauppa. Luomukysely- ja haastattelututkimus toteutettiin vuosina 2012-2013

Emootioiden luokittelu funktionaalisen konnektiivisuuden perusteella

Functional neuroimaging has proven to be a valuable tool in mapping local brain activation patterns corresponding to different perceptual and behavioral tasks. In functional magnetic resonance imaging the task-related changes in blood oxygenation level are inspected and inference about the involvement of brain locations is made based on statistical modelling and testing. The statistical models have traditionally been univariate allowing for inference on individual parts of the brain (voxels) and requiring correction for multiple comparisons. Recent applications of machine learning in neuroscience extended the univariate approach to multivariate methods that consider the simultaneous involvement of multiple voxels in modelling the brain activation. Particularly, classification algorithms have enabled brain state decoding in which the current task is predicted from the local activation pattern. However, the generalizability of the method in studies concerning emotional states has been poor due to the distributed nature of emotional information. In this thesis, connectivity patterns were used to discriminate between different emotional states. Based on functional connectivity between pairs of brain areas (nodes), the classifier was able to determine the corresponding emotional state by an accuracy significantly above the chance level. The classification was performed using three different sets of nodes and it was demonstrated that the choice of nodes does impact the classification accuracy. The results show that similarities exist among the connectivity patterns of multiple individuals and that discrimination between brain states is possible based on these patterns. The results also demonstrate that machine learning applications are powerful enough to extract underlying connectivity structure from the data even with moderately few samples. Further studies are required to investigate if increasing the sample size allows using more detailed node structures.Toiminnallinen aivokuvantaminen on osoittautunut arvokkaaksi työkaluksi kartoitettaessa eri koeasetelmissa esiintyvien aktivaatiokuvioiden anatomisia lokaatioita. Toiminnallisessa magneettikuvantamisessa tarkastellaan koeasetelman tehtäviin liittyviä muutoksia aivojen verenkierrossa, minkä pohjalta voidaan päätellä eri aivoalueiden osuus tilastollista mallintamista ja testejä hyödyntäen. Tilastolliset mallit ovat perinteisesti olleet yksimuuttujamalleja, jotka mahdollistavat tulkinnan paikallisella tasolla (vokselittain) ja vaativat useista vertailuista johtuvan korjauksen tilastollisen korjauksen. Viimeaikaiset koneoppimissovellukset ovat mahdollistaneet yksimuuttujamallien laajentamisen monimuuttujamalleiksi, jotka mahdollistavat useiden vokselien samanaikaisen aktivaation tarkastelun. Erityisesti luokittelualgoritmit ovat mahdollistaneet aivotilojen dekoodaamisen, jossa suoritettava tehtävä päätellään paikallisen aktivaation perusteella. Tämän menetelmän käyttö emootiotutkimuksissa on kuitenkin ollut rajoittunutta aktivaation hajautetusta luonteesta johtuen. Tässä työssä konnektiivisuuskuvioita käytettiin paikallisten aktivaatioiden sijasta emootiotilojen erottamiseksi toisistaan. Aivoalueparien (solmujen) välisen konnektiivisuuden perusteella luokittelija kykeni määrittelemään kyseessä olevan emootiotilan satunnaistasoa paremmin. Luokittelu suoritettiin käyttämällä kolmea solmujoukkoa. Solmujoukon valinnalla todettiin olevan vaikutusta luokittelutulokseen. Tulokset osoittivat, että eri yksilöiden konnektiivisuuskuvioissa on samankaltaisuuksia ja emootiotilojen erottelu näiden kuvioiden perusteella on mahdollista. Tulokset osoittivat myös, että koneoppimissovellukset kykenevät erottamaan konnektiivisuusrakenteita suhteellisen vähäisestä otoskoosta huolimatta. Tulevat tutkimukset osoittavat, onko suuremmalla otoskoolla mahdollista käyttää yksityiskohtaisempaa solmujoukkoa

Optimierung autonom schaltender dynamischer Hybridsysteme

Simulation and optimization based on physical models are indispensable tools in process engineering, since they allow for cost-efficient improvement of design and operation. However, a broad variety of optimization problems are complicated due to the hybrid nature of the dynamic process model, e.g., in chemical processes, power plants and transport vehicles. In these kinds of systems, the continuous dynamics is strongly coupled with discrete phenomena such as transitions between operation modes. This in general leads to nonsmooth or even discontinuous state trajectories which makes the optimization of such systems an extremely challenging task. In this thesis, hybrid dynamic systems with autonomous mode transitions are considered, i.e., systems where the mode transition occurs autonomously when the system state fulfills a certain switching condition.In hybrid dynamic optimization problems, the switching between operation modes needs a specific treatment which eliminates the points of discontinuity or reformulates the model description into a continuous one. In this thesis, two reformulation methods are presented. The key step in both reformulation methods is the introduction of a continuous switching variable which, on the one hand, makes the problem smoother and, on the other hand, retains the hybrid feature in some way. This, generally, leads to a tradeoff of accuracy vs. stability and robustness of the optimization algorithm. The smoothing method proposed in this thesis approximates the instantaneous switch by a fast but smooth transition function. Another approach considered in the present work is smoothing by a penalty approach. In this method, the hybrid dynamic optimization problem is formulated as a bilevel problem. The inner minimization problem will then be replaced by ist optimality conditions. The resulting complementarity constraints enter the objective function of the outer problem as a penalty term. As a third method in this thesis a novel approach is proposed which employs the idea of state event detection and location and extends it to optimization. Once a state event is detected, the system is restarted in a new operation mode. Since the optimization is stopped and restarted at transition points, only problems involving continuous models with continuous state trajectories and gradients need to be solved. Therefore, the direct treatment of hybrid features is avoided and thus the complexity in the solution procedure can be significantly reduced.The functionality and effectivness of all three approaches are illustrated by relatively simple examples. Furthermore, the application to more complex problems with relevance for, e.g. process industries is presented.Die vorliegende Arbeit beschäftigt sich mit der Entwicklung und dem Test von Methoden zur Optimierung autonom schaltender dynamischer Hybridsysteme. Unter “Autonom schaltenden dynamischen Hybridsystemen” werden hier dynamische Systeme verstanden, bei denen gemäß definierten Schaltbedingungen zwischen verschiedenen diskreten Betriebsmodi umgeschaltet wird. Autonom schaltende dynamische Hybridsysteme sind von großer praktischer Relevanz, weil sie bei zahlreichen industriellen Prozessen (z. B. bei Anfahrprozessen oder Verdampfungsprozessen) auftreten. Die Optimierung solcher Prozesse zielt auf hohe Effizienz bei gleichzeitig steigenden Anforderungen an Umweltverträglichkeit und Sicherheit.Bei der Optimierung autonom schaltender dynamischer Hybridsysteme besteht die wissenschaftliche Herausforderung darin, die gemischt diskret-kontinuierlichen Optimierungsprobleme so zu formulieren, dass (i) die Lösungsmethode möglichst allgemein anwendbar ist und (ii) eine Lösung von hinreichender Genauigkeit mit?(iii) vertretbarem Rechenaufwand gefunden werden kann. Die besondere Schwierigkeit ist auf die Nichtglattheit oder sogar Unstetigkeit von Zustandstrajektorien oder deren Gradienten an den Umschaltpunkten zurückzuführen. Die in dieser Arbeit untersuchten Methoden zielen deshalb darauf ab, diese Unstetigkeiten aus den Optimierungsproblemen zu eliminieren. Dies geschieht in der vorgeschlagenen Glättungsmethode mittels der Approximation der das Umschalten beschreibenden Stufenfunktion durch eine Glättungsfunktion. Alternativ wird zur Glättung des Optimierungsproblems ein Strafverfahren verwendet. Hierbei wird zunächst ein Zweiebenenproblem definiert. Das innere Minimierungsproblem wird anschließend durch seine Optimalitätsbedingungen ersetzt und die darin auftretenden komplementären Beschränkungen gehen als Strafterme in die Zielfunktion des äußeren Optimierungsproblems ein.Der dritte methodische Ansatz verwendet die im Rahmen der Simulation dynamischer Hybridsysteme entwickelte Idee zum Anhalten und Neustarten der Integration an den Umschaltpunkten des Systems. Die im Rahmen einer Simulation dem autonomen Umschalten dienenden Schritte werden für Optimierungsprobleme analog realisiert. Dabei unterscheidet sich die konkrete Umsetzung vor allem bezüglich der Bestimmung der Schaltzeiten und des Festhaltens des aktuellen Betriebsmodus.Die Funktionsweise aller untersuchten Methoden wird durch kleine Fallbeispiele im Rahmen der Methodenentwicklung illustriert. Im Anschluss erfolgt jeweils die Anwendung auf komplexere Problemstellungen

Sovittelu osana paikallisten ympäristökiistojen hallintaa - Maankäyttö ja ympäristökiistojen sovittelun kokeiluhankkeen (SOMARI) kokemuksia, tuloksia ja arviointia

Tässä raportissa tarkastellaan Suomen Sovittelufoorumi ry:n (SSF) toteuttaman Sovittelu maankäyttö- ja ympäristöristiriidoissa (SOMARI) -hankkeen kokemuksia kolmesta pilottikohteesta. Raportin ensimmäisessä osassa johdannon jälkeen tarkastellaan Suomen Sovittelufoorumin SOMARI-kokeiluhanketta tutkimuskohteena: esitellään tutkimusta ohjanneet tutkimuskysymykset sekä aineistot ja menetelmät. Toisessa osassa esitellään lyhyesti ympäristösovittelun lähtökohtia ja ympäristökiistojen erityispiirteitä sovittelun näkökulmasta. Osa kolme sisältää tapaustutkimuskuvaukset sovittelun pilottikohteista: Saramäen jätehuoltokiista Turusta, hevostilan pitoon liittyvä naapuruuskiista Ylöjärveltä, sekä viimeisenä Eerikinkadun puutalon purkukiista Turusta. Osassa neljä esitetään tulokset SOMARI-hankkeen arvioinnista tarkastelemalla muun muassa sovittelussa saavutettuja lopputuloksia, prosessin järjestelyjä ja sovittelutiimin jäsenten rooleja. Osassa viisi esitetään tutkimuksen johtopäätökset. Lopuksi kiteytetään hankkeen opetukset ja esitetään suosituksia ympäristösovittelun kehittämiseksi suomalaisessa maankäyttö- ja ympäristökiistojen käsittelyssä. Hankkeen taustalla on SSF ry:n kiinnostus ja luottamus sovittelun muutosvoimaan ristiriitaisissa ja lukkiutuneissa tilanteissa sekä yhdistyksen piirissä virinnyt kiinnostus hyödyntää sovittelumenettelyä uusilla suomalaisen yhteiskunnan osa-alueilla – tässä tapauksessa paikallisten ympäristökiistojen käsittelyssä

Technologies of Citizenship in the Finnish EU-funded Empowerment Projects

In general, the EU-financed empowerment programmes are still an area with relatively little academic research. The aim of these programmes is to combat the exclusion of the participants by transforming a state of powerlessness into active citizenship. They aim to empower the disempowered, such as long-term unemployed or disabled persons. In this Master’s Thesis, it is argued that while the aim to empower these individuals represents a good intention as such, the programmes seek, at the same time, to constitute and regulate the political subjectivities -conscience, identity, self-knowledge - of their objects. This research studies the different techniques of power by asking, how, in the Finnish EU funded social programmes, powerlessness and exclusion are to be transformed into active citizenship and self-sufficiency through the application of empowerment strategies, seen as technologies of citizenship. The research falls in the field of governmentality studies, which rely on the Foucauldian idea of power relations as ubiquitous and productive. It is argued that while the subjects define themselves as citizens having rights and liberties, they also become the objects of the subtle modes of governance and self-governance. Programmes of empowerment are seen as examples of the contemporary liberal rationalities of government that seek to operationalise the self-governing capacities of the governed in the pursuit of governmental objectives. As data, three different Finnish EU-funded projects are analysed. First of them is directed at uneducated young people, second one to isolated immigrant mothers, and third one to unemployed single parents. Barbara Cruikshank’s concept of the technologies of citizenship, as well as Mitchell Dean’s three dimensions of government are employed in the analysis part of the Thesis. Dean draws a distinction between the techne, episteme and ethos of government, which correspond to power, truth and identity. The textual material produced by the projects forms the data to be analysed, covering documents such as mid-term evaluations, as well as final reports and other official publications. Considering methods, the research employs discourse analysis and content analysis based on the tripartite model of Dean. The projects studied aim to maximise and mobilise the subjectivities of participants, seen as passive, sometimes irresponsible and always people with multiple problems. The ideal end result of empowerment, in the project philosophies, is an active, happy, responsible and participatory citizen. Drawing from the Foucauldian idea of biopower, the projects attempt to organise, control, govern and protect the objects of empowerment. Since the participants are financially dependent on different social benefits, it is argued that they need to be empowered in order to be at use both to themselves, as well as to the larger society. Even though the usual performance indicators in the EU-funded projects relate to the number of people finding employment, the character of inclusion that is to be advanced in the projects is a significantly more profound and all-encompassing one, including both economic, political, cultural and educational aspects. The projects studied employ several different technologies of empowerment, seeking to produce docile, healthy and self-governing subjects. The aspect of expert power empowering is present in the linearly appearing empowerment path of the participants, who are constantly guided, consulted, activated and regulated by the experts. Knowledge of the objects of empowerment is routinely collected and documented. Reflecting the Foucauldian idea of pastoral power and biopower, the projects regularly consult several experts of health, seeking to empower the participants to take care of their body and well-being, as well as manage their everyday lives. The projects attempt to gain the trust of the participants and actively engage them in their personal growth and continuous self-evaluation, one which is hoped to last even though the project itself has ended. Those who fail to engage themselves with the project of self-improvement, those who drop out from the course are constructed, in the data, as persons threatening the group of individuals willing to experience a transformation towards better self.EU-rahoitteisia työllisyysprojekteja on tutkittu vähän. Ne tähtäävät tiettyjen vaikeasti työllistyvien ryhmien, kuten vammaisten tai pitkäaikaistyöttömien yhteiskunnallisen syrjäytymisen torjumiseen ja inkluusioon työmarkkinoille. Tässä pro gradu -työssä argumentoidaan, että vaikka projekteilla saattaa olla sosiaalisesti hyväksyttäviä tavoitteita ja mitattavia lopputuloksia, ne pyrkivät kuitenkin samanaikaisesti muokkaamaan osallistujiensa toimijuutta ja identiteettejä. Työssä tutkitaan erilaisia hallinnan ja vallankäytön mekanismeja kysymällä, kuinka osallistujien ekskluusio ja passiivisuus muutetaan projektien toimintafilosofioissa ja käytänteissä inkluusioksi ja aktiivisuudeksi. Tutkimus nojaa Michel Foucault’n sekä hallinnan koulukunnan ajattelijoiden näkökulmaan, joka on kiinnostunut siitä, miten valta tuottaa toimijoita ja mahdollisuuksia toimia. Tutkimuksen lähtökohdaksi otetaan ajatus, että samalla kun toimijat määrittelevät itsensä poliittisia oikeuksia ja vapauksia käyttävinä kansalaisina, heihin kohdistuu yhä hienovaraisempia kurin sekä yksilön sisäistämän itsekurin muotoja. Analysoitavat EU-rahoitteiset työllisyysprojektit nähdään tutkimusasetelmassa yhtenä osuvana esimerkkinä modernille yhteiskunnalle ominaisesta, yksilön vapauteen perustuvasta hallinnan rationaliteetista. Tutkielmassa analysoidaan hallinnan näkökulmasta kolmea Suomessa toteutettua EU-rahoitteista työllisyysprojektia, joista ensimmäinen keskittyy työttömiin moniongelmaisiin nuoriin, toinen kieltä taitamattomiin maahanmuuttajanaisiin, ja kolmas työttömiin yksinhuoltajiin. Analyysissa käytetään hyväksi Barbara Cruikshankin käsitettä kansalaisuuden tekemisen teknologioista sekä Mitchell Deanin jaottelua hallinnan kolmesta eri ulottuvuudesta, tekniikasta, episteemistä ja eetoksesta, jotka vastaavat valtaa, totuutta ja identiteettiä. Tutkimus käyttää aineistonaan erilaisia projektien tuottamia virallisia ja viranomaisten edellyttämiä asiakirjoja, kuten alku-, väli- ja loppuraportteja. Metodina hyödynnetään diskurssianalyyttista tarkastelua sekä sisällönanalyysia Deanin käsitteelliseen jaotteluun perustuen. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että projektit pyrkivät voimaannuttamaan osallistujansa, jotka käsitetään projektin alussa passiivisiksi, joskus vastuuttomiksi ja aina moniongelmaisiksi toimijoiksi. Ideaalina lopputulemana projektifilosofioissa siintää aktiivinen, onnellinen, vastuuntuntoinen ja osallistuva kansalainen. Foucaultin biovallan käsitteen mukaisesti projektit pyrkivät organisoimaan, kontrolloimaan, hallitsemaan ja suojelemaan vallankäytön kohteitaan. Biovalta käsittää toisaalta ruumiiseen keskittyvän kurin, toisaalta laji-ihmiseen kohdistuvan biopolitiikan ja normaalistamisen, panostamisen elämään 'oikealla' tavalla. Tämäntyyppinen hallintamentaliteetti on tutkituissa projekteissa vahvasti läsnä. Osallistujat ovat taloudellisesti riippuvaisia erilaisista sosiaalietuuksista, minkä vuoksi heidän voimaantumisensa itsenäisiksi toimijoiksi ei hyödytä projektien toimintafilosofian mukaan ainoastaan heitä itseään, vaan myös laajemmin koko yhteiskuntaa. Vaikka projektit keskittyvät virallisesti osallistujiensa työllisyyden edistämiseen, näyttäytyy inkluusio huomattavasti työllisyystavoitteita laajempana käsitteenä. Se saa sekä taloudellisia, poliittisia, kulttuurisia että kasvatuksellisia ulottuvuuksia. Foucaultin pastoraali- ja biovallan käsitteitä heijastellen projektit konsultoivat terveyden asiantuntijoita, ja opettavat osallistujiaan pitämään huolta kehostaan sekä hallitsemaan arkeaan. Kurssilta pois jättäytyvät, inkluusiosta ja voimaantumisesta kieltäytyvät konstruoidaan aineistossa vihollisiksi muulle ryhmälle. Projektit hyödyntävät monipuolisesti erilaisia vallankäytön ja voimaannuttamisen mekanismeja pyrkiessään tuottamaan kuuliaisia, itseohjautuvia ja terveyttään vaalivia subjekteja. Projekteissa painottuu asiantuntijavallan ulottuvuus, mikä näkyy voimaannuttamisen kohteiden jatkuvana opastamisena, konsultoimisena, mittaamisena ja dokumentoimisena. Osallistujat pyritään sitouttamaan jatkuvan itsetarkkailun ja itsensä kehittämisen projektiin. Pro gradu -työ pyrkii laajemmin projektien käytäntöjä kritisoimalla kyseenalaistamaan työllisyyttä edistävien EU-hankkeiden toiminta-ajatuksia, tavoitteita sekä niiden taustalla esiintyviä hallinnan rationaliteetteja

Nuorten mielikuvat puutuoteteollisuudesta : suhdenäkökulma

The basis for this study was in poor attractiveness of the wood products industry among young people as a field to study and work in. The purpose was to produce new information of how to improve the relationship between young people and the wood products industry in order to better attract young people with different relational orientation. A survey was conducted among students of comprehensive schools and students of wood industry at vocational schools selected by systematic cluster sampling. The final sample consisted of 613 students. The study combined the theories and concepts of relationships, communication and trust of several disciplines. In addition, it applied theories of relationship marketing, stakeholders, publics, involvement and concepts of reputation and values. It studied the central relational elements in the form of antecedents, relationship state and its consequences. The study examined, how young people with different background and level of interest perceive wood industry as a field to study and work in from relational point of view, what are the central deficiencies in perceived relational elements and what are the public relations activities enhancing the relationship between wood industry and young people with less and high interest in the sector. The results indicate poor visibility of the wood industry among young people: unfamiliarity with the industry and unawareness of the opportunities to study in the field. It appeared that instead of increasing only information sharing, interactive communication in different forms is needed. The study also suggests that behaviors of the industry sector advancing perceived trustworthiness are of crucial importance. Moreover, the wood industry needs to pay attention to its behaviors and communication also among other stakeholder groups, especially the media, as reputation plays an important role in building up trust and satisfaction between young people and the sector. Finally, the less and highly interested young people were found to assess the relationship partly through different relational elements. In order to develop the relationship with highly interested young people they should be regarded clearly as future employees of the wood industry through activities affirming that they are desired and valued employees in the sector. Further, openness of information disclosure, whether concerning current situation or future prospects, seems to increase credibility and attractiveness of the wood industry. Highly interested young people were also found to appreciate socially responsible activities. The less interested young people seem to be insecure about the reliability of the wood industry as an employer, as well as, its ability and interest to invest in young people s skills. In addition,involvement in issues relevant for young people was found crucial in enhancing the relationship with the less interested young people.The conclusions of the study provide tools for enhancing the attractiveness of the wood industry among young people not only to the industry itself, but also to its advocates, teachers and student counselors of comprehensive and vocational schools, authorities and policy makers.Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää keinoja puutuoteteollisuuden vetovoimaisuuden lisäämiseksi nuorten keskuudessa tarkastelemalla nuorten mielikuvia puutuoteteollisuudesta suhdenäkökulmasta. Tutkimuksen pohjalta tehdyt johtopäätökset tarjoavat työkaluja niin puutuoteteollisuudelle itselleen kuin sen edunvalvojille, peruskoulujen ja ammatillisten oppilaitosten opettajille ja oppilaanohjaajille sekä poliittisille päättäjille. Tutkimus osoitti puutuoteteollisuuden näkyvyyden ja tunnettuuden olevan heikkoja nuorten keskuudessa. Lisäksi suurella osalla nuoria on vähän tietoa alan opiskelumahdollisuuksista. Toisaalta puutuoteala tuntuisi kiinnostavan reilua kymmentä prosenttia peruskoulun viimeistä luokkaa käyvistä nuorista. Näyttää kuitenkin siltä, että pelkästään informaation lisääminen ei riitä alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi, vaan tarvitaan ennen kaikkea monipuolista ja tehokasta vuorovaikutteista viestintää. Lisäksi puutuoteteollisuuden toiminnalla ja sen luotettavuudella on tutkimuksen mukaan suuri merkitys nuorten muodostaessa käsitystään alasta ja sen vetovoimaisuudesta opiskelu- ja työpaikkana. Puutuotealan toimintaan ja sitä koskevaan viestintään tulisikin kiinnittää huomiota, ei ainoastaan nuorten keskuudessa, vaan myös muissa sidosryhmissä, erityisesti mediassa, sillä alan maine näyttelee tärkeää osaa nuorten luottamuksen rakentajana ja samaistumisen lähteenä. Tutkimuksen mukaan nuoret, jotka eivät ole kiinnostuneita puutuoteteollisuudesta, arvioivat alan toimintaa jossain määrin erilaisten tekijöiden kautta kuin alasta kiinnostuneet nuoret. Puutuotealasta kiinnostuneisiin nuoriin tulisi suhtautua selkeästi potentiaalisina työntekijöinä vakuuttaen heitä siitä, että he ovat haluttuja ja arvostettuja osaajia alalle. Myös avoimuus kaikessa tiedottamisessa sekä nykyhetken että tulevaisuuden näkymistä puutuotealalla näyttäisi lisäävän nuorten silmissä sen uskottavuutta ja vetovoimaisuutta. Lisäksi puutuotealasta kiinnostuneet nuoret tuntuvat arvostavat sosiaalisesti vastuullista toimintaa. Vähemmän kiinnostuneita nuoria näyttäisi askarruttavan toisaalta puutuotealan luotettavuus työnantajana, toisaalta alan kyky ja halu panostaa nuorten ammatillisiin taitoihin. Näiden lisäksi esilläolo nuorille tärkeiden asioiden yhteydessä ja erilaisissa nuorten tapahtumissa on tärkeää suhteen kehittämiseksi alasta vähän kiinnostuneiden nuorten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin lomakekyselynä peruskoulun 9. luokkalaisista ja ammatillisten oppilaitosten puualan perustutkinto-opiskelijoista otannalla valittujen nuorten keskuudessa. Tutkimusaineiston muodosti 613 vastauslomaketta. Tutkimuksessa yhdistettiin suhdetoimintaan ja viestintään sekä luottamus-tutkimukseen liittyviä lähestymistapoja. Siinä selvitettiin taustaltaan ja kiinnostukseltaan erilaisten nuorten mielikuvaeroja tutkimuksen kannalta keskeisistä suhdetekijöistä pyrkien löytämään erityisesti heikot mielikuvat Lopulta kolmivaiheisen mallin avulla analysoitiin, mitkä julkisuustyön osatekijät ovat keskeisiä edistämään puutuoteteollisuuden vetovoimaisuutta alasta vähän ja paljon kiinnostuneiden nuorten keskuudessa