The Governmentality logic of gender Equality as Security : A Foucauldian analysis of gender in the Common Security and Defece Policy

Tutkielma tarkastelee sukupuolen ja sukupuolen tasa-arvon määrittelyä osana EU:n yhteistä turvallisuus ja puolustuspolitiikkaa. Metodeina tutkielma käyttää Foucault’laista diskurssianalyysia ja genealogiaa. Tutkielma tuo yhteen feministisen kehitystutkimuksen ja turvallisuuden tutkimuksen kirjallisuutta ja teoriaa. Tutkielma väittää, että sukupuoli toimii hallinnallistamisen välineenä, jossa biopoliittinen logiikka mahdollistaa sukupuolten tasa-arvon käsitteen valjastamisen osaksi missioiden ja operaatoiden toimintaa niitä legitimoivana. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu jälkistrukturaalisesta feministisestä teoriasta, jälkikoloniaalista feministisestä teoriasta, ja Foucault’laisesta hallinnallistamisen ja biopolitiikan käsitteistä. Tutkielman aineistona toimii yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan sukupuolten tasa-arvoa käsittelevät aineistot

Home Economics to primary school : towards continuity in basic education

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014 (POPS) tuo mahdollisuuden opettaa kotitaloutta alakouluissa yhtenä valinnaisaineena. POPS:ssa korostetaan laaja-alaista osaamista, oppiaineiden integrointia ja ilmiöpohjaista oppimista. POPS:ssa ei ole asetettu tavoitteita alakoulun kotitalousopetukselle ja tätä aiemmin kotitaloutta on perinteisesti opetettu vain yläkouluissa ja lukioissa. Myöskään alakouluihin suunnattua kotitalouden kokonaisvaltaista oppimateriaalia ei ole vielä tehty. Aiemmat kotitalouden opetusta alakouluissa käsittelevät tutkimukset ovat Pro gradu -tutkielmia 1990 ja 2010 -luvuilta. Viime vuosina kotitaloustieteen kansainvälisessä tutkimuskentässä on peräänkuulutettu kotitalouden uudelleen määrittelyä ja arvostuksen palauttamista. Alakoulun kotitalousopetuksen voi nähdä olevan yksi askel kotitalousoppiaineen kehittymisessä koko koulupolun kestäväksi oppilaan kasvua tukevaksi aineeksi, jossa opetellaan kaikille välttämättömiä elämäntaitoja. Tutkielman tavoitteena on tehdä pohjatutkimusta opetusmateriaalien, täydennyskoulutuksen ja paikallisten opetussuunnitelmien suunnittelutyön tueksi. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä asiantuntijahaastattelusta. Haastateltavat valittiin antamaan mahdollisimman laaja kuva kotitalousopetuksesta ja tämän vuoksi haastateltaviksi pyydettiin kotitalousopettajia, oppimateriaalin tekijöitä, kolmannen sektorin edustajia ja opetussuunnitelmatyössä mukana olleita henkilöitä. Teemahaastattelut äänitettiin ja myöhemmin litteroitiin. Litteroitu teksti analysoitiin laadullisen sisällönanalyysin menetelmin. Tutkimuksen tulosten mukaan, kotitalous alakoulun oppiaineena koetaan merkitykselliseksi sen opettamien monipuolisten elämässä tärkeiden taitojen vuoksi. Myös alakoulussa tulisi tarjota kotitalousopetusta, sillä kotitaloudellista osaamista kehittävä harjoittelu on tärkeää kaikenikäisille. Alakoulun kotitalousopetuksen suunnittelun ja toteutuksen tulisi perustua oppiaineen monipuoliseen tulkintaan ja asetettuihin tavoitteisiin, jotta oppiaineen merkittävyys ja vaikuttavuus voivat toteutua. Kotitalousopetuksen laadun varmistamiseksi tulisi kiinnittää erityistä huomiota opetusmateriaalien sisältöihin sekä tarjota riittävästi täydennyskoulutusta niille opettajille, jotka opettavat kotitaloutta alakoulussa.The National Core Curriculum for Basic Education 2014 provides an opportunity to teach Home Economics as a part of optional studies in primary schools. The National Curriculum emphasizes transversal competence, integrated curriculum and phenomenon-based learning. Integrative instruction, and approaching other subjects in the context of everyday life is the core of Home Economics. Until the 2016 Home Economics was mainly only taught in secondary and high schools and the goals for the competence and subject matter for teaching Home Economics in primary school is still not set in the National Curriculum. Consequently, there are no comprehensive educational material for Home Economics at the primary school level. Seven Master’s theses are completed with the focus on Home Economics in primary schools in 1990’s and 2010’s. There has been a demand for bringing back and re-branding Home Economics in international research field and discussions. Bringing Home Economics to primary schools can be seen as a step towards developing it into a subject that supports students’ growth as a human being throughout their studies by teaching important life skills. The aim of this study is to make groundwork to facilitate the planning of local curriculums, in-service education and teaching materials. The research data were collected by conducting nine expert interviews. The interviewees were selected to give the widest possible frame for Home Economics with different backgrounds like experience in teaching, writing teaching materials, working in third sector related to the field and being part of making the National Core Curriculum. The interviews were recorded, transcribed and analyzed using qualitative content analysis. The results of this study show that Home Economics is perceived as relevant and meaningful subject due to comprehensive life skills it teaches. It is important to teach Home Economics also in primary schools because learning those skills is worthwhile for all ages. Teaching Home Economics should be based on a complex and rich interpretation of the subject and the aims set in the curriculum. That is the only way the significance and effectiveness of the subject can come to fruition. Attention should be paid to the versatility of teaching materials and to provision of adequate in-service education to those who teach Home Economics in primary schools in order to ensure that the objectives of the subject are met

Ilmastonmuutoksen vaikutus trooppisiin hirmumyrskyihin

Ilmastonmuutoksen vaikutusta trooppisiin hirmumyrskyihin tarkasteltaessa tulee yhdistää teorioiden, havaintojen ja mallisimulaatioiden tuloksia. Epävarmuustekijät liittyvät trooppisten hirmumyrskyjen luonnolliseen vaihteluun, tulevien pakotteiden suuruuteen ja vaikutukseen, sekä mallisimulaatioiden rajoituksiin ja osittain myös teorioiden puutteisiin. Vaikka kiinnostus kohdistuu trooppisten hirmumyrskyjen muutoksiin niiden kaikilla esiintymisalueilla, ovat useammat tutkimukset kuitenkin keskittyneet Pohjois-Atlantille, koska havainnot ovat sieltä luotettavampia ja kattavat pidemmän ajanjakson. Teorioiden ja mallisimulaatioiden mukaan trooppisten hirmumyrskyjen voimakkuus tulee kasvamaan ilmastonmuutoksen myötä termodynaamisen tehokkuuden ja termodynaamisen epätasapainon kasvaessa sekä pintatuulennopeuden heikentyessä. Voimakkuuden kasvun myötä myös tuhoisuus, joka koostuu myrskyjen maksimipintatuulen kuutiosta, eliniästä ja määrästä, kasvaa CMIP5-mallisimulaatioiden mukaan ainakin yli 20 % 8.5 W/m²:n säteilypakotteella vuoteen 2100 mennessä. Voimakkuuden kasvun lisäksi tuhoisuuden noususta vastaa osin myös mahdollisesti trooppisten hirmumyrskyjen eliniän ja voimakkaimpien myrskyjen määrän kasvu. Trooppisten hirmumyrskyjen sademäärä kasvaa, kun ilmakehän vesihöyrysisältö kasvaa ilmaston lämmetessä. Mallisimulaatioiden mukaan trooppisten hirmumyrskyjen globaali sademäärä kasvaa keskimäärin n. 20 % n. 6 W/m²:n säteilypakotteella vuoteen 2100 mennessä. Sademäärä Pohjois-Atlantilla kasvaa n. 10–30 % 4.5 W/m²:n säteilypakotteella vuoteen 2100 mennessä. Mallisimulaatioilla havaitaan myös Pohjois-Atlantin trooppisten hirmumyrskyjen ratojen siirtyvän itään päin ilmastonmuutoksen vaikutuksesta. Ilmastonmuutoksen aiheuttamien keskitroposfäärin kyllästysvajeen kasvun sekä konvektiivisen massavuon laskun arvellaan vaikuttavan trooppisten hirmumyrskyjen määrää laskevasti ja pintatuulennopeuden heikentymisen määrää nostavasti. CMIP5-mallien tulokset ovat sekalaisia sekä globaalin että alueellisten määrien muutosten suhteen ja riippuvaisia käytetystä mallisimulaation menetelmästä. Kuitenkin voimakkaimpien trooppisten hirmumyrskyjen määrä tulee melko varmasti nousemaan globaalin voimakkuuden kasvaessa. Teoria on kuitenkin vielä vajavaista trooppisten hirmumyrskyjen synnyn ja määrän suhteen. Mallien horisontaalisen resoluution kasvaessa tuloksista odotetaan tulevan varmempia

Hyvinvointitalous - näkemys toivotusta tulevaisuudesta: sisällönanalyysi hyvinvointitalouden käsitteestä Sosten julkaisuissa

Tutkielman tarkoituksena on selvittää, millaisena hyvinvointitalouden käsite näyttäytyy Sosten asiantuntijajulkaisuissa sekä millainen on hyvinvointitalouden käsitteen suhde talouden nykykäsityksiin. Tutkielman tavoitteena on selkeyttää hyvinvointitalouden käsitettä tarkentamalla sen määrittelyä ja talouskäsityksiä. Hyvinvointitalouden käsitteen pohtiminen voi edistää myös sen vakiintumismahdollisuuksia yhteiskunnallisena vaikuttajana ja poliittisena keskustelijana. Tutkielman aineisto koostuu kahdesta Suomen sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kattojärjestö Sosten tuottamasta asiantuntijajulkaisusta. Tutkielma on laadullinen tutkimus ja sen tutkimusmenetelmänä on käytetty teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Tutkielman teoreettisena jäsennyksenä toimii valtavirtaiseksi talouskäsitykseksi mielletty uusklassinen taloustiede sekä sen uusliberalistinen toimintaympäristö. Tutkielman perusteella hyvinvointitalouden käsite näyttäytyy toisaalta potentiaalisena valtavirtatalouden kritisoijana ja toisaalta riittämättömänä vastaamaan kaikkiin kohtaamiinsa haasteisiin. Sen ansioina nähdään kyky paikantaa ja tarjota ratkaisuja monen tasoisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Hyvinvointitalous haastaa uusklassisen taloustieteen perusoletuksia ihmisestä ja talouspolitiikan tieteellistetystä luonteesta. Toisaalta se ei ole kategorisesti vastahankainen kaikille uusklassisen taloustieteen teoretisoinneille. Merkittävimpinä rajoituksina nähdään hyvinvointitalouden jääminen toimintakenttänsä, eli vallitsevan talousparadigman vangiksi sekä liian kesynä kuultu muutospuhe. Tutkielma vahvistaa aiemmassa tutkimuskirjallisuudessa esitettyjä ehdotuksia hyvinvointitalouden kyvystä hahmotella ratkaisumahdollisuuksia yhteiskunnallisiin ongelmiin ja hyvinvoinnin vajeisiin. Esiin nousee myös hyvinvointitalouden kyky toimia mahdollisena vastavoimana sosiaalisen alueen kapeutumisen trendille sekä universalismin ja hyvinvointivaltion kyseenalaistumisen kehityskuluille

Oat Protein Concentrates with Improved Solubility Produced by an Enzyme-Aided Ultrafiltration Extraction Method

The aim of this study was to develop an extraction method to produce highly functional oat protein concentrates. We investigated the possibility of combining enzyme-aided slightly alkaline (pH 8.0) extraction with ultrafiltration and subsequent diafiltration for concentration of the extracted oat proteins. A further aim was to study how the deamidation of oat proteins with protein-glutaminase (PG) improves the solubility of proteins as a function of the following parameters: pH (6.0–9.0), enzyme dosage (4–20 U/g protein), and incubation time (1–4 h) with response surface methodology (RSM). Furthermore, we investigated selected functional properties, such as heat-induced gelation and solubility, of the oat protein concentrates. The chosen parameters for the enzymatic deamidation pre-treatment process by PG were as follows: pH 8.0, dosage 11.0 U/g protein, and an incubation time of 4 h (1 h at native pH and 3 h at pH 8.0). Two oat protein concentrates were produced, non-deamidated and ultrafiltered, and deamidated and ultrafiltered, with protein concentrations of 45.0 and 52.4%, respectively. The solubility of both oat protein concentrates was significantly improved at neutral and slightly alkaline pH compared to the solubility of proteins extracted from the starting material. Additionally, both oat protein concentrates produced equally strong heat-induced gel-like structures at a protein concentration of 10%

A comparison of student teacher learning from practice in university-affiliated schools in Helsinki and Johannesburg

In a comparative study of student teachers in Finland and South Africa, the researchers aimed to capture students' views of how and what they had learned from practice in two university-affiliated primary schools. With data from survey questionnaires, we found that students in the two customized programmes accentuated different domains of teacher knowledge. The newly established teaching practice school in Johannesburg afforded closer integration of university and school practicum experiences for students than the well-established school in Helsinki. The authors conclude that an innovative teacher education model can be re-invented in a significantly different context and also add new dimensions to the original.Peer reviewe

Lietelannan happokäsittely lannan ravinteiden käytön tehostamisen tukena

Ammoniakin haihtuminen voi kuluttaa levityksen jälkeen lietteen ammoniumtypestä kymmeniä prosentteja. Haihtumisen suuruuteen vaikuttavat lietteen, maaperän ja sään ominaisuudet sekä levitysmenetelmä. Jos lietteen pH on valmiiksi tai se lasketaan alle 6,5:n, alhainen pH vähentää tehokkaasti ammoniakin haihtumista. Tanskassa kehitettyä levityksen aikana rikkihappoa lisäävää SyreNlaitteistoa testattiin Varsinais-Suomessa kesällä 2014 kenttäkokeessa, jossa koekasvina oli ohra. Ohralle annettiin typpeä 60 kg/ha kylvölannoituksen yhteydessä mineraalilannoitteena, ja kolmea erilaista lietettä levitettiin kasvustoon 40 kg N/ha tavoitetason mukaiset määrät. Levityksen jälkeen ilman lämpötila oli matala ja tuulen nopeus pieni, minkä takia ammoniakin haihtuminen oli vähäistä. Happolisäys säästi typpeä vain muutamia kiloja kasvuston käyttöön. Koepellon orgaanisen typen vapautuminen oli runsasta, ja 60 kg/ha typpitaso tuotti jo 90 % saavutetusta maksimisadosta. Happolisäyksestä havaittiin vain pientä sadon lisääntymistä. Koepellon viljavuusrikin pitoisuus oli välttävä, ja eri lietteissä annettu rikkilisä oli 18–55 kiloa hehtaarille. Rikkihapon runsas lisäys nosti viljavuusrikin pitoisuutta, muttei alentanut pH:ta syksyn maanäytteissä. Hapotuksen kustannusten kattamiseksi olisi saatava noin 200 kg/ha lisäsatoa. Levitysmenetelmien ympäristövaikutuksia tarkasteltiin elinkaariarviointiin perustuvalla menetelmällä. Lietelannan levitysmenetelmien ilmastovaikutus oli suunnilleen yhtä suuri letkulevityksellä, happolisäyksellä ja sijoittamisella. Levitysajankohta vaikuttaa varsinkin typen huuhtoutumiseen enemmän kuin levitysmenetelmä. Syyslevitystä tulee enenevästi korvata lisäämällä lietelannan levitystä kasvustoon kesällä kylvön jälkeen. Kun kesälevityksessä käytetään joko sijoituslevitystä tai letkulevitystä happolisäyksellä, ammoniakin haihtuminen vähenee ja lietteen liukoinen typpi saadaan paremmin kasvien käyttöön.201

Järviruo’on niittäminen ja hyötykäyttö – Elinkaariarviointi ympäristövaikutuksista

Järviruoko on yleistynyt Suomessa siinä määrin, että tiheät kasvustot haittaavat rantojen virkistyskäyttöä. Tässä raportissa arvioitiin elinkaariarvioinnin avulla järviruo’on niiton, ja niittomassan hyödyntämisen ympäristövaikutuksia. Arvioidut hyödyntämisvaihdot olivat kuivikepelletit ja rakennuseriste. Tulosten perusteella järviruo’on niittäminen hillitsee ilmastonmuutosta vähentämällä ruovikon aiheuttamia metaanipäästöjä. Niittämisen hiilijalanjäljen arvioiminen oli kuitenkin erityisen haastavaa puutteellisen tutkimustiedon vuoksi. Lisäksi ruovikon mukana voidaan poistaa huomattavia määriä fosforia, mikä puolestaan hillitsee rehevöitymistä. Järviruo’on jatkojalostus lisäsi myönteisiä ympäristövaikutuksia, sillä järviruoko voi korvata turvetta kuivikekäytössä ja mineraalivillaa rakennusmateriaalina. Hankkeen aikana todettiin, että järviruo’on niittäminen on myös erittäin hyväksyttävää asiantuntijoiden näkökulmasta ja erityisesti jatkokäyttöä tulisi edistää. Suomessa järviruo’on hyödyntäminen ei kuitenkaan ole toistaiseksi taloudellisesti kannattavaa. Järviruokoyrittäjyys olisi kuitenkin ympäristönäkökulmasta tarkasteltuna erittäin kannattavaa