Kun he palaavat

12 x 18 c

Application of Ferritic Stainless Steels as Bipolar Plates for Solid Oxide Fuel Cells

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia ferriittisten ruostumattomien terästen sopivuutta oksidipolttokennojen (SOFC) bipolaarilevyn materiaaleiksi, erityisesti kennon hapettavalla katodipuolella. Työssä tutkittiin myös bipolaarilevyjen lämpölaajenemiskäyttäytymistä ja kosketusta kennolevyyn. Työ jakaantuu kirjallisuudesta kerättyyn teoriaosaan ja kokeelliseen osaan. SOFC:in toimintaperiaate ja käyttöympäristö kuvataan bipolaarilevyiltä vaadittavien materiaaliominaisuuksien kannalta. Lisäksi esitellään tähän asti käytettyjä metallisia ja keraamisia bipolaarilevyjen materiaalivaihtoehtoja ja niiden kriittisiä materiaaliominaisuuksia. Simuloivia käyttökokeita tehtiin kolmelle valitulle ferriittiselle ruostumattomalle teräkselle, AISI 430:11e, Crofer 22 APU:lle ja ZMG 232:11e. Työssä suunniteltu symmetrinen uritus kipinätyöstettiin bipolaarilevyihin levittämään ilmavirta tasaisesti kennon katodipuolelle. Kolmessa kokeessa bipolaarilevyn katodipuoli oli VPS-pinnoitettu katodimateriaalilla, ja yksi testi tehtiin pinnoittamattomalla Crofer 22 APU:IIa. Bipolaarilevyjen kosketusta kennolevyyn tutkittiin huoneenlämpötilassa painekalvoilla. Mitatuissa lämpölaajenemiskertoimissa havaittiin vain hyvin pieniä eroja bipolaarilevyjen ja kennon välillä noin 750°C asti. Simuloivissa käyttökokeissa kennot, joiden bipolaarilevymateriaalina oli AISI 430 tai ZMG 232, tuottivat samanlaista virtaa kuin referenssinä käytetty platinaverkko. Alhaisempi virta saatiin Crofer 22 APU levyjen (pinnoitetulla ja pinnoittamattomalla) testeissä. Painekalvomittausten perusteella tämä ilmeisesti johtuu riittämättömästä. Tulosten perusteella kipinätyöstö, uritus ja VPS pinnoitus osoittautuivat toimiviksi vaihtoehdoiksi ja ainakin ZMG 232 ja AISI 430 sopiviksi oksidipolttokennojen bipolaarilevyiksi

Aistimodulaatiohuoneen suunnitelma psykoosiosastolle

Tämän kehittämistyönä toteutetun opinnäytetyön tavoitteena oli kerätä tietoa aistimodulaation hyödyistä ja sen käytöstä mielenterveystyössä. Työssä keskityttiin erityisesti psykoosisairauksiin asiakasryhmänä. Tutkimustietoa kerättiin psykoosisairauksien ja aistikäsittelyn välisestä yhteydestä sekä aistimodulaation vaikutuksista psykoosisairauksien kuntoutuksessa. Opinnäytetyössä tehtiin kuvaileva kirjallisuuskatsaus aiheesta, jonka pohjalta laadittiin suunnitelma psykoosiosaston aistimodulaatiohuoneesta Turun uuteen psykiatriseen sairaalaan. Suunnitelma sisältää ehdotukset tarvittavista välineistä ja menetelmistä. Työn toimeksiantajana toimi Turun ammattikorkeakoulun toimintaterapian liiketoimintapalvelut. Aistimodulaatio on menetelmä, jolla voidaan vaikuttaa ihmisen vireystilaan ja tunteisiin aistien avulla. Aistimodulaation käyttö on lisääntynyt ja se on todettu tehokkaaksi menetelmäksi mielenterveyspalveluissa. Tutkimustietoa aistimodulaation hyödyistä ja käytöstä erityisesti psykoosien tai skitsofrenian kuntoutuksessa on kuitenkin verrattain vähän. Tehdyn kirjallisuuskatsauksen perusteella psykoosisairauksista yleisimpään, eli skitsofreniaan, liittyy usein aistikäsittelyn häiriöitä, kuten aistialiherkkyyttä, alireagointia aistiärsykkeisiin sekä aistimusten välttelyä. Löydettyjen tutkimusten mukaan aistimodulaation hyötyjä psykoosisairauksiin liittyen ovat muun muassa ahdistuneisuuden väheneminen, sosiaalisen toimintakyvyn koheneminen, energiatasojen nousu, motivaation lisääntyminen ja positiivisten sekä negatiivisten oireiden hallinnan parantuminen. Aistimodulaatio nähdään arvokkaana kuntoutusmuotona nykyisten menetelmien rinnalla.This bachelor’s thesis aimed to gather information on the benefits of sensory modulation and its use in mental health care focusing on psychotic disorders. Research information was collected on the relationship between psychotic disorders and sensory perception, and on the effects of sensory modulation in the rehabilitation of psychotic disorders. A plan for a sensory modulation room in Turku's new psychiatric hospital's psychosis ward was developed based on a descriptive literature review. The plan includes suggestions for the necessary equipment and methods. The thesis was commissioned by the Occupational Therapy Business Services of Turku University of Applied Sciences. Sensory modulation is a method that utilizes the senses to alter an individual's alertness and emotions. The use of sensory modulation has increased, and its effectiveness in mental health services has been recognized. However, research information on the benefits and use of sensory modulation, especially in the rehabilitation of psychoses or schizophrenia, is relatively limited. Based on the conducted literature review, sensory processing disorders, such as sensory hypersensitivity, sensory under-responsivity and sensory avoidance, are often associated with the most common psychotic disorder, schizophrenia. According to the studies found, the benefits of sensory modulation related to psychotic disorders include reduced anxiety, improved social functioning, increased energy levels, increased motivation and improved management of both positive and negative symptoms. Sensory modulation is seen as a valuable form of rehabilitation alongside current methods