Clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students

Abstract The purpose of this study was to describe perceptions and explain background factors relating to the clinical learning environment and mentoring of culturally and linguistically diverse nursing students. The study included two phases: instrument development and a cross-sectional study. The instrument development phase consisted of a conceptualization process, which included two systematic reviews with thematic synthesis; generation of items for two new instruments, Cultural and Linguistic Diversity scale and Cultural and Linguistic Diversity in Mentoring scale, and psychometric testing of these newly developed scales. The cross-sectional phase was completed by collecting data from: (a) students (n = 329) studying in English-language nursing degree programmes from eight Finnish universities of applied sciences during autumn 2015 and spring 2016; and (b) mentors (n = 323) of culturally and linguistically diverse students from five Finnish university hospitals during spring 2016. In addition to the two newly developed instruments, two commonly used instruments Clinical Learning Environment, Supervision and Nurse Teacher scale and Mentors’ Competence Instrument were used for the main data collection. The data was analyzed using descriptive statistics, a nonparametric test and a binary logistic regression analysis. The psychometric properties of the instruments had good validity and reliability. Students’ perceptions on the level of their clinical learning environment and mentoring were lower than their mentors’ perceptions of their own mentoring competence. The level of language was the most common factor relating to the outcomes of culturally and linguistically diverse students’ clinical learning environment and mentoring. Future studies on culturally and linguistically diverse nursing students in the clinical environment should have a marked emphasis on improving proficiency in the native language, which should be implemented in the organizational structure of the clinical placements. This should include providing additional education for clinical mentors to enhance their mentoring competence with culturally and linguistically diverse students.Tiivistelmä Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja selittää eri kulttuureista ja kielellisistä taustoista tulevien hoitotyön opiskelijoiden kliinistä oppimisympäristöä ja ohjausta. Tutkimuksessa oli kaksi vaihetta: mittarin kehittäminen ja poikkileikkaustutkimus. Mittarin kehittämiseksi ilmiö käsitteellistettiin, mikä toteutettiin kahtena systemaattisena katsauksena. Katsausaineistot analysoitiin temaattisella synteesillä. Tämän jälkeen muodostettiin mittarit operationalisoimalla käsitteet väittämiksi. Mittareita kehitettiin kaksi: Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus- mittari sekä Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus opiskelijaohjauksessa -mittari. Mittareiden kehittämisvaiheessa niiden psykometriset ominaisuudet testattiin. Poikkileikkaustutkimus toteutettiin keräämällä kyselyaineisto (a) opiskelijoilta, jotka opiskelivat englannin kielellä opetettavissa sairaanhoidon tutkinto-ohjelmissa kahdeksassa suomalaisessa ammattikorkeakoulussa syksyn 2015 ja kevään 2016 aikana (n = 329); sekä (b) eri kulttuureista tulevien opiskelijoiden ohjaajilta viidestä suomalaisesta yliopistosairaalasta kevään 2016 aikana (n = 323). Aineistot kerättiin ensimmäisessä vaiheessa kehitetyillä mittareilla sekä kahdella yleisessä käytössä olevalla mittarilla, Terveysalan koulutukseen liittyvän harjoittelun ohjauksen laatu -mittarilla sekä Opiskelijanohjausosaaminen -mittarilla. Aineisto analysoitiin käyttämällä kuvailevaa tilastoanalyysiä, ei-parametrisiä testejä ja binääristä logistista regressioanalyysiä. Tutkimuksessa kehitettyjen mittareiden psykometriset ominaisuudet olivat hyvät. Opiskelijoiden ohjaajat arvioivat oman osaamisensa korkeammalle kuin opiskelijat. Opiskelijat arvioivat sekä heidän kliinisen oppimisympäristönsä että ohjauksensa tason ohjaajien arvioita alhaisemmaksi. Kielitaito oli yleisin tekijä, joka vaikutti opiskelijoiden näkemyksiin kliinisestä oppimisympäristöstä ja ohjauksesta. Englannin kielellä opetettavissa tutkinto-ohjelmissa tulisi painottaa opiskelijoiden riittävää paikallisen kielen kielitaitoa. Tämän lisäksi kliinisen harjoittelun ohjaajien tulisi saada koulutusta eri kulttuurillisista taustoista tulevien opiskelijoiden ohjaukseen

Sairaanhoitajien toteuttamien interventioiden vaikutus verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin:systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Abstract The aim of this systematic review was to describe the interventions conducted by nurses for promotion on medication adherence and to assess the effect of interventions on hypertensive patients on medication adherence and hypertension management. The data was collected from Medline-, CINAHL- and Medic database and manually from years 2006–2016. During the search 474 studies were found. After the screening process and a quality appraisal nine studies remained for the review. The data was analyzed with narrative synthesis. The interventions, their content and methods used in the studies were described in very different ways and with different accuracy. In addition, several studies used several methods. Intervention methods, conducted by nurses, were motivational interviewing, influencing beliefs and attitudes, education and giving feedback in different ways about adherence and blood pressure control. Nurse interventions had statistically significant (p˂0,05) effecs on medication adherence and blood pressure control. According to four studies there were statistically significant effects on both outcomes. However four studies indicated no significant effects on medication adherence and one study did not find any positive effect on blood pressure control. This review provides evidence that nurse interventions designed to promote medication adherence may be effective and they have potential to improve medication adherence and results in hypertension treatment. Evidence is insufficient to support the use of any specific intervention.Tiivistelmä Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tarkoitus oli kuvata sairaanhoitajien toteuttamien verenpainelääkehoitoon sitoutumisen edistämiseksi toteutettuja interventioita ja arvioida niiden vaikutusta verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin. Tiedonhaku suoritettiin Medline- CINAHL- ja Medic-tietokannoista sekä manuaalisesti vuosilta 2006–2016. Haku tuotti 474 viitettä. Artikkeleiden valinta- ja laadunarviointiprosessin jälkeen aineistoon valikoitui yhdeksän artikkelia, jotka analysoitiin kuvailevalla synteesillä. Tutkimuksissa käytetyt interventiot, niiden sisältö ja menetelmät oli kuvattu hyvin eri tavoin ja eri tarkkuudella. Lisäksi osassa tutkimuksia käytettiin useaa eri menetelmää. Tässä katsauksessa on pyritty jäsentämään tutkimukset niiden interventioiden sisällön kuvauksen perusteella eri menetelmiin. Sairaanhoitajien toteuttamissa interventioissa menetelminä käytettiin koulutusta, asenteisiin ja uskomuksiin vaikuttamista, eri tavoin annettua palautetta sitoutumisesta ja hoidon toteutumisesta sekä motivoivaa haastattelua. Interventioilla oli tilastollisesti merkitseviä (p˂0,05) vaikutuksia lääkehoitoon sitoutumiseen ja verenpainearvoihin. Neljässä tutkimuksessa todettiin tilastollisesti merkitsevät muutokset molemmissa muuttujissa. Toisaalta neljän tutkimuksen tulokset eivät osoittaneet tilastollisesti merkitsevää muutosta lääkehoitoon sitoutumisessa ja yksi tutkimus ei löytänyt intervention positiivista vaikutusta verenpainearvoihin. Katsaus antaa viitteitä, että sairaanhoitajien toteuttamilla lääkehoitointerventioilla on mahdollista edistää verenpainepotilaiden lääkehoitoon sitoutumista ja parantaa verenpaineen hoitotasapainoa. Katsauksen perusteella ei voida päätellä jonkin tietyn interventiomenetelmän olevan tehokkain

Development and psychometric testing of the preceptors’ orientation competence instrument (POCI)

Abstract Aim: To develop and psychometrically test a Preceptors’ Orientation Competence Instrument measuring orientation competence of nurses working as new employee preceptors. Background: Competence of nurse preceptor is essential for a successful preceptorship and thus nursing staff’s commitment to the organization. Design: Instrument development according to the COSMIN guidelines. Methods and participants: Four phases were implemented: 1) establishment of the theoretical framework, modification of the validated Mentor Competence Instrument and generation of new items; 2) content validity testing; 3) structural validity testing; and 4) internal consistency testing. Content validity was evaluated by 14 experts using content validity index methods. Structural validity was evaluated using exploratory factor analysis with a convenience sample of 844 Finnish nurses. Internal consistency was evaluated by measuring Cronbach’s alpha. Results: The content validity index of subdimensions of the instrument ranged from 0.80 to 0.94 for relevance and 0.80–0.94 for clarity. Exploratory factor analysis resulted in a seven-factor model with 53 items (61.62% of total variance): preceptor characteristics, goal-oriented orientation, guidance in reflective discussion, knowledge of work unit orientation practices, creation of a supportive learning atmosphere, preceptor motivation and giving of developmental feedback. Cronbach’s alpha values varied from 0.79 to 0.93. Conclusion: Preceptors’ Orientation Competence Instrument demonstrated adequate psychometric properties based on content and construct validity as well as internal consistency. Therefore, it is useful for self-evaluation of orientation competence of nurses working as new employee preceptors

Hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia opettajan organisoimasta ryhmäohjauksesta ohjatussa harjoittelussa

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hoitotyön opiskelijoiden kokemuksia ryhmäohjauksesta ohjatun harjoittelun aikana. Tutkimusaineisto kerättiin teemahaastatteluilla keväällä 2015 yhden ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelijoilta (n=10), joilla oli kokemusta opettajan organisoimasta ryhmäohjauksesta ohjatussa harjoittelussa. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä. Opiskelijoiden kokemukset ryhmäohjauksesta liittyivät ohjausosaamiseen- ja käytäntöihin, ryhmäytymiseen, oppimiskokemusten reflektointiin sekä opiskelijan osaamisen tunnistamiseen. Ohjausosaaminen ja -käytännöt koettiin opettajan osallisuutena, ohjausresursseina ja ohjaustoiminnan kehittämisenä. Ryhmäytyminen sisälsi ryhmän muodostumisen ja toiminnan. Oppimiskokemusten reflektointi ilmeni tavoitteelliseen oppimiseen ohjauksena, merkityksellisten asioiden pohtimisena ja haasteellisten tilanteiden käsittelemisenä. Opiskelijan osaamisen tunnistamisessa oli tärkeää arvioinnin monitahoisuus ja toteuttaminen sekä opiskelijan ammatillinenosaaminen. Tuloksia voidaan hyödyntää ryhmäohjauksen ja opiskelijan oppimisprosessin kehittämisessä.Abstract The purpose of this study was to describe nursing students experiences of group mentoring during clinical practice. The data was collected at a university of applied science by semi-structured interviews in spring 2015. The participants (n=10) were nursing students with experiences of group mentoring, which was organized by a nurse teacher. The data was analyzed using content analysis. The students ́experiences regarding group mentoring involved mentoring competence and practices, forming a group, reflecting on learning experiences and the identification of the student ́s competence. Mentoring competence and practices were experienced in the form of nurse teachers ́participation, resource control and developing of mentoring activities. Forming a group includes group formation and activities. Reflection of learning experiences revealed goal-directed learning mentoring, considering of relevant issues and dealing with the challenging situations. It was important in recognizing the identification of the student ́s competence that the assessment was multilateral and that it involved the implementation of the students’ professional competence. The results can be utilized in the development of group mentoring and students’ learning process

Towards a doctoral degree and future career:perceptions of doctoral students at the University of Oulu

Abstract Doctoral students comprise a large group of researchers at the University of Oulu. However, the backgrounds and needs of the doctoral students in the University of Oulu Graduate School (UniOGS) are highly heterogeneous, which makes it challenging to evaluate the quality of their doctoral training. This report sheds light on these doctoral students and their perceptions of doctoral training at UniOGS. The report is based on the Postgraduate Studies in Finland survey that was conducted in Oulu in fall 2015 by the Doctoral Students’ Section of the Student Union at the University of Oulu. The report provides a summary of the results, focusing on three aspects: the conditions for pursuing a doctoral degree, the factors in fluencing the progress of doctoral studies, and doctoral students’ perceptions of their future career.Tiivistelmä Oulun yliopiston tutkijakoulun jatko-opiskelijat muodostavat huomattavan osan Oulun yliopiston tiedeyhteisöstä. Tohtorikoulutuksen laatua ja kehitystarpeita on kuitenkin haastavaa arvioida, sillä jatko-opiskelijoiden taustat ja tarpeet vaihtelevat. Tämä raportti vetää yhteen tuloksia kyselystä, jossa selvitettiin jatko-opiskelijoiden taustoja ja heidän näkemyksiään tohtoriopinnoista Oulun yliopiston tutkijakoulussa. Raportti perustuu Postgraduate studies in Finland -kyselyyn, jonka Oulun yliopiston ylioppilaskunnan jatko-opiskelijajaosto toteutti Oulun yliopistolla syksyllä 2015. Raportti käsittelee tohtoriopintojen olosuhteita, tohtoriopintojen etenemiseen vaikuttavia tekijöitä ja jatko-opiskelijoiden näkemyksiä tulevasta urastaan

The dental healthcare professionals’ competence in mentoring students in the clinical practice

Abstract Objective: The aim of this study was to evaluate dentists’, dental hygienists’ and dental assistants’ competence in mentoring students and to identify distinct mentor profiles. Methods: The study employed a cross‐sectional design. Data were collected using the Mentors’ Competence Instrument (MCI), which includes 45 items structured under seven mentoring competence sub‐dimensions. The data were collected during autumn 2017 from dentists, dental hygienists and dental assistants working in the Finnish primary healthcare (n = 1097) using a paper survey, whilst dentists (n = 26) who have completed mentoring education in one university completed an electronic questionnaire. Cases with more than 5% missing data (n = 164) were listwise deleted, whilst the remaining data (n = 933) underwent analysis. K‐mean clustering was used to identify significantly different mentor profiles, whilst comparisons of mentoring competence between the identified profiles were performed with Kruskal‐Wallis and Mann‐Whitney tests. Results: Three distinct mentor profiles (A, B and C) that differed in the level of mentoring competence were identified. The participants in profile A encompassed mostly dental assistants, profile B included mostly dental assistants and dentists, and profile C mainly comprised dentists and dental assistants. Profiles A, B and C differed significantly in terms of education, job title, role of mentor and participation in mentoring education. The largest difference in competence was observed between participants of profiles A and C. Each profile differed significantly from the other two across all seven competence areas. Most of the participants had not previously received any mentoring education. Conclusions: There is room for improvement in the competence of dentistry student mentors, especially regarding knowledge of effective mentoring practices, goal‐oriented mentoring, mentor characteristics and motivation for mentoring. Every mentor that works with oral healthcare students should receive mentoring training

Suun terveydenhuollon ammattihenkilöstön opiskelijaohjausosaaminen

Tiivistelmä Lähtökohdat: Koulutusrakenteiden muutokset edellyttävät opiskelijaohjausosaamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla hammaslääkäreiden, suuhygienistien ja hammashoitajien opiskelijaohjausosaamista ja taustamuuttujien yhteyttä siihen suun terveydenhuollossa. Tutkimusasetelma, aineisto ja menetelmät: Tutkimusasetelmana oli poikkileikkaustutkimus. Aineisto kerättiin Opiskelijaohjausosaamisen — mittarilla syksyllä 2017 Suomen Hammaslääkäriliiton sivustolle (tkharjoittelu.hammaslaakariliitto.fi) kirjautuneissa terveyskeskuksissa työskenteleviltä hammaslääkäreiltä, suuhygienisteiltä ja hammashoitajilta (N=3209) sekä Ohjaajahammaslääkärikoulutuksen käyneiltä hammaslääkäreiltä (N=26). Vastausprosentti oli 34.2 % (N=1097). Aineisto analysoitiin IBM SPSS 22.0 -ohjelmalla. Aineiston kuvailussa käytettiin frekvenssi- ja prosenttilukuja sekä tunnuslukuja. Taustatietojen ja summamuuttujien välisiä yhteyksiä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla ja ryhmien välisten erojen tilastollista merkitsevyyttä testattiin Kruskal-Wallisin testillä. Tilastollisen merkitsevyystestin rajana pidettiin p < 0.05. Tutkimustulokset: Vastaajat arvioivat ohjausosaamisensa tyydyttäväksi opiskelijan oppimisen tukemisen, ohjauskeskustelun ja kehittävän palautteen antamisen osalta. Työyksikön opiskelijaohjauskäytäntöjen ja toimintatapojen tunteminen, ohjaajan motivaatio ja tavoitteellinen ohjaus ja opiskelijalähtöinen arviointi arvioitiin heikoksi. Opiskelijaohjauskoulutukseen osallistumisella oli yhteys opiskelijaohjausosaamiseen. Johtopäätökset: Opiskelijaohjausosaamisessa on kehitettävää kaikilla osaamisen alueilla, erityisesti ohjauskäytäntöjen tuntemisessa, ohjauksen tavoitteellisuudessa, opiskelijalähtöisessä arvioinnissa ja ohjaajan motivaatiossa. Opiskelijaohjauskoulutuksia tarvitaan ohjausosaamisen kehittämiseksi

Nurses’ experiences of their competence at mentoring nursing students during clinical practice:a systematic review of qualitative studies

Abstract Aim: To identify and synthesize the best available evidence on nurse mentors’ experiences of their competence in mentoring nursing students during clinical practice. Design: The research employed a systematic literature review that followed the guidelines of the Joanna Briggs Institute (JBI). Data sources: The databases CINAHL, Medline Ovid, Scopus, Eric, Web of Science, Medic, and OATD were systemically searched from 2000 to 2017. Review methods: The identified studies were screened by title, abstract (n = 3080) and full-text (n = 91) using the following inclusion criteria: registered nurses, nurses’ experiences of competence in mentoring nursing students, acute and primary care organizations providing clinical practice for nursing students, qualitative study. Quality appraisal was performed, data extracted and findings from the included studies (n = 21) were pooled using meta-aggregation with the Qualitative Assessment and Review Instrument (JBI-QARI). Results: A total of 92 extracted findings were aggregated into 21 categories and then further grouped into five synthesized findings: 1) creating an interactive relationship with the student; 2) developing mentor’s characteristics and cooperation with stakeholders; 3) providing goal-oriented mentoring; 4) supporting students’ development to nurse profession; 5) supporting the student’s learning process. Conclusions: This review demonstrated that multifaceted mentoring competence is essential to supporting students’ learning processes and helping them become confident professionals. For this reason, the findings suggest that healthcare organizations which provide clinical practice for students should emphasize developing the mentoring competence of nurses by offering nurse mentors adequate education, ensuring that the organizational structure affords them sufficient support, and creating a receptive learning atmosphere