Severity of symptoms persists for decades in fibromyalgia-a 26-year follow-up study

The aim of this study is to find out the outcome of 28 patients who got the diagnosis of primary fibromyalgia (pFM) 26 years ago. In 1986, 56 patients with widespread pain were examined and filled in a base questionnaire (BQ). Of them, 42 fulfilled the Yunus criteria for pFM. Twenty-six years later, addresses of 38 patients were found, and an extensive follow-up questionnaire (FupQ) was mailed to them. Of them, 28 (74%) answered the FupQ. This included nine identical questions with the BQ and questions concerning changes in their symptoms and quality of life (Qol). Three patients (11%) had healed from fibromyalgia (FM), and 23% reported having one or several symptomless periods lasting at least 1 year. In others (n = 25), all but pain and ache showed slight deterioration. Despite the aging and FM, the level of functional ability evaluated by Stanford Health Assessment Questionnaire (HAQ) remained at the same level (BQ 0.41 vs. Fup 0.44, p = 0.82). The sum score of reported symptoms (n = 21) did not change significantly (10.8 (SD 2.9) vs. 11.1 (SD 4.1), p = 0.75). Experienced sleeplessness increased most significantly (27 vs. 65%, p = 0.0034). Exercising did not have a significant influence on the changes of the measured parameters. However, the three healed patients exercised regularly. Symptoms of FM have persisted in most patients for decades without significant deterioration of self-reported functional ability. About one fourth of patients had experienced long symptomless periods during their illness. Three patients (11%) reported that they have healed from FM.Peer reviewe

Tie sijaisvanhemmuuteen : narratiivinen tutkimus sijaisvanhemmaksi ryhtymisen syistä, odotuksista ja haasteista

Tutkimukseni tehtävänä on tuoda esille sijaisvanhempien näkemyksiä omasta vanhemmuudesta ja sijaisperheeksi ryhtymisen syistä. Tutkimuksessa kysytään, mitkä olivat ne motiivit, jonka vuoksi sijaisvanhemmaksi ryhdyttiin sekä mitä odotuksia ja toiveita heillä oli sijaisvanhemmuudesta. Lisäksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita sijaisvanhempien kohtaamista haasteista ja tuen saannista sijoituksen alkuvaiheessa. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa, joka voi auttaa sijaisvanhempia työssään, tukea heitä vanhemmuudessaan ja jonka avulla voidaan kehittää sijaishuollon toimintaa. Pyrin myös löytämään sijaisvanhempien kertomuksista tyypillisen mallitarinan tai useampia mallitarinoita siitä, miksi vanhemmat ovat ryhtyneet sijaisperheeksi, miten he kertovat vanhemmuudesta ja siihen johtaneesta prosessista. Tutkimukseni teoriaosuus rakentuu kahden kokonaisuuden ympärille. Yhteiskunnallisena kontekstina toimii lastensuojelun perhehoito. Tarkastelen lastensuojelua, sijaishuoltoa ja perhehoitoa, joiden kautta pyrin luomaan kokonaiskuvan sijoitusprosessista. Vanhemmuus eri muodoissa on teoreettisen viitekehykseni toinen kokonaisuus. Avaan käsitteitä vanhemmuus, sijaisvanhemmuus ja adoptio, joista rakennan käsitteellisen kehikon omaan tutkimukseeni. Metodologisena viitekehyksenä tutkimuksessani ovat narratiivinen tutkimus ja sosiaalinen konstruktionismi. Tutkimuksessani käytettiin kahdentyyppistä aineistoa, joka on kerätty samalla kertaa samoilta vastaajilta. Vastaajien taustatietoja kerättiin kyselylomakkeella, jossa perheiden vanhemmat yhdessä vastasivat kysymyksiin. Perheen äitiä ja isää pyydettiin erikseen kirjoittamaan vapaamuotoinen kertomus itsestään sijaisvanhempana. Aineisto kerättiin postitse yhden suomalaisen kunnan perhehoidon sijaisvanhemmilta. Vastauksia saatiin yhteensä 14 kappaletta, jotka sisälsivät 16 eri tarinaa. Sijaisperheiden kertomuksia sijaisvanhemmiksi ryhtymisestä tutkittiin narratiivisen sekä narratiivien analyysin avulla. Tutkimustuloksina esitän kolme erilaista syytä ryhtyä sijaisvanhemmaksi. Sijaisvanhemmuus oli vaihtoehto lapsettomille perheille, joille adoptio oli osoittautunut mahdottomaksi eri syistä. Toisena ryhmänä olivat sukulaissijoitukset. Kolmantena syynä oli auttamisen halu, jonka vuoksi oli ryhdytty sijaisperheeksi. Suurimmiksi haasteiksi sijaisvanhemmat kertoivat yhteydenpidon sijoitetun lapsen biologisten vanhempien kanssa, oman jaksamisen sijaisvanhempana, lapsen menettämisen pelon sekä lähipiirin (mukaan lukien omat biologiset lapset) suhtautumisen sijaisvanhemmuuteen. Tuensaannista sijoituksen alkuvaiheessa oli kahdenlaisia kokemuksia. Joko tuki ja neuvot olivat olleet riittäviä tai tuensaanti koettiin puutteelliseksi. Sijaisvanhempien kertomuksista on koostettu kolme mallitarinaa sijaisvanhemmaksi ryhtymisen syistä ja sijoituksen alkuvaiheesta. Mallitarinoista käy ilmi, että se minkä takia sijaisvanhemmaksi ryhdyttiin, vaikuttaa siihen, mitä ja miten vanhemmat kertovat vanhemmuudestaan ja mitä asioita he nostavat esille. SUMMARY: Road to foster parenthood : narrative research on reasons, expectations and challenges of becoming a foster paren

DEVELOPMENT AND APPLICATION OF IMPLEMENTATION TOOLS FOR REHABILITATION GUIDELINES

Objective: To describe a project to develop guideline implementation tools (GItools) for rehabilitation guidelines, and a collaboration between a guideline producer and a healthcare organization to implement guidelines into care pathways. Design: Descriptive case study. Methods: A national guideline organization in Finland launched a 3-year project in 2015 to implement rehabilitation recommendations. Usability of the GItools was evaluated and improved, based on literature, workshops and surveys. An implementation plan guided the production of the GItools. An implementation plan was developed to integrate the shoulder disorders guideline into a care pathway at Paijat-Hame district rehabilitation unit. The implementation plan was produced in 3 facilitated workshops, which included brainstorming, snowballing, prioritizing and short lectures. Results: Twenty implementation plans and 119 different GItools for 22 guidelines were developed. The GItools, in particular patient material, were perceived as useful for the facilitation of guideline implementation. Four seminars and 14 sessions of continuous medical education were arranged. A plan was developed and executed for the implementation of the shoulder disorders guideline. Conclusion: It is feasible for a guideline producer to systematically include GItools into rehabilitation guidelines. This implementation project was an example of a successful collaboration between a guideline producer and a healthcare organization.Peer reviewe

Fibromyalgia is often connected with disability pension : a very long-term follow-up study in Finland

Non peer reviewe

Risk factors for traumatic and non-traumatic lower limb pain among preadolescents: a population-based study of Finnish schoolchildren

BACKGROUND: The child's lower limb is the most commonly reported musculoskeletal location with pain and also the most commonly injured site in sports. Some potential risk factors have been studied, but the results are inconsistent. We hypothesized that distinction of traumatic from non-traumatic pain would provide a clearer picture of these factors. The aim of this study is to assess factors associated with lower extremity pain and its impact on preadolescents in a population-based cohort. METHODS: A structured pain questionnaire was completed by 1756 schoolchildren of third and fifth grades to assess musculoskeletal pain, psychosomatic symptoms, subjective disabilities, school absence and frequency of exercise. In addition, hypermobility and physical fitness were measured. RESULTS: The knee was the most common site of pain followed by the ankle-foot and thigh. Of the children who reported pain in their lower extremity, approximately 70% reported at least one disability and 19 % reported school absence attributed to their pain during the previous three-month period. Children with traumatic pain had a higher subjective disability index than those with non-traumatic pain (P = 0.02). Age less than 11 years, headache, abdominal pain, depressive feelings, day tiredness, and vigorous exercise were more common in children with lower limb pain than those free of it. In the stratified analysis, younger age was related to both traumatic and non-traumatic pain groups. Vigorous exercise was positively associated with traumatic pain, while subjects with non-traumatic pain had more frequent psychosomatic symptoms. CONCLUSION: Risk factors and consequences of traumatic and non-traumatic lower limb pain are not similar. Traumatic lower limb pain is associated with practicing vigorous exercise and high level of physical fitness, while non-traumatic pain is more correlated with psychosomatic symptoms. These differences might be one of the reasons for the discrepancy of previous research conclusions. The two conditions need to be treated as different disorders in future studies