Reflections in water:Displaying political agency through costume, performance and video

This research revisits individual and collaborative artistic processes to articulate the combination of creative skills to produce and document research outcomes. Various creative processes, such as costume-making, performance-making, artistic video, photo documentation and editing, came about under particular circumstances and with different objectives. These processes, all with their unique and embedded stories, were brought together in a collaborative research outcome to create an original visual story with layered meanings – the video titled ‘Merelle (To the see)’ (Miettinen 2021). This video illustrates the connections between the different creative processes, and the memories, bodies, places and environments attached to them. However, some of the places and environments in which the costumes, performance and video came about were also implicit, only to be revealed in the research dissemination. The selected methodology entailed narrative accounts, reflexive research and collaborative visual analysis. The data were collected through storytelling and note taking of the events that enabled re-narration of the three artistic processes described in this article.scp 7 (1) pp. 109–126 Intellect Limited 202

Emotion Differentiation

It is possible to compose a piece of music making all the decisions relating to the order of the notes without any emotion. There are for example different kinds of composing software available, which are based on artificial intelligence and music theory. The order of the notes can be decided based on the logic, for example according to a mathematic pattern. However, this is not always the case. In these cases the decision making process relies on some extend to the emotions; the notes are arranged after each other on the bases of how they feel like. It can therefore be helpful to try to maximize the utility of the emotions. This can be achieved by trying to understand them properly, to differentiate between them and to control and regulate the cognitive meaning attached to them. A lot of discussion related to the emotion has been in the field of psychology. This thesis is using these advances as the basis of the discussion. It aims to find suitable psychological models and theories, and to adapt them to the practical process of composing. This is therefore neither a psychological thesis nor an attempt to try to find any universalities lying under emotion differentiation in general. This thesis has a subjective and intrapersonal point of view, which means its' aim is to sketch out the emotion differentiation process as it appears in first person point of view. In addition to psychology, this thesis has roots in the experience from a vast amount of practical composing projects I have done in recent years. It can be argued that a number of factors related to composing, such as cultural context, musical understanding and social environment, all have an affect on emotions. Also auditory, visual, sensory and motoric processes are closely related to the emotions in the composing process. This thesis still focuses mostly on the cognitive emotion processing. Emotions are related to a wide range of subjects, so the emotion differentiation could offer a way to control the balance of all the different dimensions on the background of the composing process. This has the potential to help the composer to concentrate on the most important factors regarding the task. This thesis goes thorough the history of the emotion research in the field of psychology and then focuses on the recent studies on emotion regulation and differentiation. The information is then adapted and used as the basis of proposed stages of emotion differentiation. The recognition, assessment, meta-evaluation and regulation stages aim to divide the emotion differentiation process into four different phases. The aim is to clarify and open the discussion of the concept of emotion differentiation as it appears to the composer. It tries to offer a way to look at the phenomenon in the practical composing work, and to look at how the emotion differentiation could be executed during the composing process

Hoivakodin työntekijöiden työhyvinvointi symbolisen interaktionismin näkökulmasta : Työssä kohdattujen ongelmien ja sosiaalisten suhteiden tarkastelua

Tutkielma keskittyy hoivahenkilöstön työhyvinvoinnin merkityksiin ja sen ongelmakohtiin erään vanhusten hoivalaitoksen henkilökunnan kertomana. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä toimii Blumerin (1969) teoria symbolisesta interaktionismista, sekä Strykerin strukturaalinen symbolinen interaktionismi (2008). Tutkimuskohteena ovat sosiaaliset prosessit siltä osin kuin ne haittaavat tai tukevat työhyvinvointia hoivalaitoksissa. Tutkielman tavoitteena ei ole käyttää grounded theorya uuden teorian löytämiseen, vaan uusien työhyvinvoinnin tekijöiden kartoittamiseen. Tutkimuskysymykset käsittelivät sitä, millaisena työhyvinvointi näyttäytyy haastateltavien kertomana. Ja lisäksi tarkasteltiin sitä, miten sosiaaliset suhteet työyhteisössä kytkeytyvät työhyvinvoinnin eri aspekteihin. Vanhustenhoidon erityispiirteitä ja aikaisempia työhyvinvoinnin tutkimuksia käydään läpi, sekä kartoitetaan vanhustenhoidon tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Työhyvinvoinnin käsitettä tarkastellaan sekä yleisesti että vanhustenhoidon osalta. Tutkimusmenetelmänä toimi laadullinen aineistolähtöinen symboliseen interaktionismiin perustuva grounded theory. Aineisto koostui puolistrukturoiduista haastatteluista ja käsitti yhteensä 24 haastattelua, joista 12 valittiin tähän tutkielmaan. Kaikki haastateltavat olivat naisia, johon kuului 8 lähi- ja perushoitajaa, 2 sairaanhoitajaa ja 2 osastonhoitajaa. Haastateltavien valinnan kriteerinä oli työskentely pitkäaikaispotilaiden osastolla. Aineisto analysoitiin glaserilaista grounded theory metodologiaa käyttäen hyödyntäen abduktion logiikkaa. Haastattelut analysoitiin grounded theory metodologian mukaisesti avoimen ja selektiivisen koodauksen avulla CAT-ohjelmaa apuna käyttäen. Tutkimustulosten perusteella havaittiin, että työhyvinvointi koostuu dynaamisista työyhteisön prosesseista, joita säätelevät luottamuksen ja vallankäytön tasapainottelu. Työhyvinvointia kannatteleviin tekijöihin lukeutui avoin kommunikaatio, kollegiaalinen tuki, tasavertaisuus ja yhteiset pelisäännöt. Työhyvinvointia haittaaviksi sosiaalisiksi prosesseiksi fokusoitui vallankäyttö, joka oli selkein työhyvinvointia uhkaava kategoria haastateltavien puheessa. Se oli yhteydessä lukuisiin suoriin ja epäsuoriin interaktion muotoihin, kuten vaientamiseen, syyllistämiseen ja nonkommunikaatioon. Hoivaorganisaation keskeinen dynaaminen elementti oli hoivaorganisaation jähmeys, joka näkyi monella tapaa työyhteisön arjessa vaikeuttaen koko organisaation toimintaa. Organisaation johdolla on merkitystä hoivaorganisaation toiminnan kannalta sekä puheen kulttuurin että konservatiivisen johtamisen muodossa. Merkityssisältöjen erilaisuus johdon ja alaisten välillä aiheutti vuorovaikutuksen vaikeutumista. Sosiaaliset suhteet olivat odotetusti tärkeässä asemassa hoivahenkilöstön työn arjessa. Analyysin tulokset tukivat hoivalaitoksien työntekijöiden työhyvinvointitutkimuksen aikaisempaa linjaa, joissa on korostettu sosiaalisten suhteiden, luottamuksen ja vallankäytön merkitystä työhyvinvointiin. Työn tarkoituksena oli tuottaa uusia työhyvinvoinnin tekijöitä. Tällaisena voidaan pitää nonkommunikaation merkitystä organisaation vuorovaikutusprosessien kannalta. Tutkielman keskeisimmät lähteet ovat: Blumer, H.: Symbolic Interactionism: Perspective and Method; Utriainen, K.: Arvostava vastavuoroisuus ikääntyvien sairaanhoitajien työhyvinvoinnin ytimenä hoitotyössä, sekä Stryker, S.: From Mead to a Structural Symbolic Interactionism and Beyond

Aineettomien menestystekijöiden ohjaus ja mittaus: case-tutkimus

Siirretty Doriast