Maatalouden kuormituksen vaikutus järvikasvillisuuteen : Eteläinen Suvasvesi

Tutkielmassa selvitin suojaisten rantojen kasvillisuuden avulla maatalouden kuormituksen vaikutusta karuun järveen. Maatalouden kuormitus on ravinnekuormitusta tai kiintoainekuormitusta, joista kumpikin vaikuttaa vesikasvillisuuteen niukkaravinteisessa järvityypissä. Maatalouden kuormituksen ulottuessa järveen ranta- ja vesikasvillisuuden muodostamissa kasviyhteisöissä on eroja lajikoostumuksessa tai lajidiversiteetissä. Eteläisen Suvasveden tutkimusalueelta tutkimuspaikoiksi valitsin lahtia, jotka ovat rehevöitymisherkimpiä paikkoja. Tutkimusaineisto muodostuu rantakasvillisuudesta ja litoraalin vesikasvillisuudesta. Aineisto sisältää putkilokasveja 79 taksonia ja sammalia 30 taksonia. Yleisimmät lajit eteläisen Suvasveden lahdissa ovat järvikorte ja isoulpukka. Rantasammalia löytyi 26 taksonia ja vesisammalia 5 lajia. Maatalouden kuormitusta tutkittaessa järven kasvillisuus-rannassa syvyyksittäinen aineistonkeruu on hyvä menetelmä, sillä syvyys selitti lajiaineiston vaihtelusta viidesosan eteläisellä Suvasvedellä. Kuormituksen vaikutusta kasviyhteisöjen lajikoostumukseen selvitin ei-metrisen moniulotteisen skaalauksen (NMDS) avulla lajiaineistosta, joka kattaa putkilokasvit ja vesisammalet peittävyystietoineen 0–2,5 m:n syvyydeltä. Lajidiversiteettiä tutkin lineaarisen sekamallin avulla aineistosta, johon sisältyy myös rantasammalten lajimäärä. Laskin tutkimuspaikoille ravinnekuormitusta mittaavat trofiaindeksit vesikasvien perusteella. Vertailemalla lahtia, joiden valuma-alueella on peltoa, lahtiin, joiden valuma-alueella ei ole peltoa, sain selville, että kuormitus selittää 1 %:n kasviyhteisöjen lajikoostumuksen vaihtelusta. Muutamassa lahdessa trofiaindeksi viittasi selvästi ravinnekuormitukseen. Kasviyhteisöjen lajidiversiteetissä ei ole kuitenkaan selkeää eroa kuormitettujen lahtien ja vertailulahtien välillä. Lajimäärä on suurin rantakasvillisuudessa. Kasvillisuuden peittävyys on runsaimmillaan puolen metrin syvyydessä. Maatalouden rehevöittävä vaikutus järveen on lievää eteläisellä Suvasvedellä, mihin viittaa vesisammalten esiintyminen kuormittuneimmissa lahdissa. Niukkaravinteista järvityyppiä ilmentäviä kuormitukselle herkkiä vesikasveja on koko tutkimusalueella rehevöitymisherkimmissä lahdissa yhtä paljon kuin kasvupaikan ravinteisuuden suhteen indifferenttejä lajeja, mutta kuormitusta sietävät vesikasvit ovat harvinaisia. Harvaanasutulla maaseudulla Järvi-Suomessa maatalous ei väistämättä rehevöitä vesistöä. Ihmistoiminnan vaikutusta kuitenkin on ekologiselta tilaltaan luonnontilaista muistuttavalla järvellä. Eteläisellä Suvasvedellä rantasammallajisto on runsas, ja keskiravinteisten kasvupaikkojen vesisammalia löytyi. Voimakasta rehevöitymistä Suvasvedellä ei kuitenkaan ole vesi-sammalten esiintymisen perusteella edes kuormitetuimmissa paikoissa. Maatalouden kuormituksen ulottuminen järveen saakka saattaa olla vähäistä siksi, että maatalouden kuormitusvaikutus jää maa-alueille

New national and regional biological records for Finland 11. Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens

Socio-emotional skills in relation to well-being and self-esteem

Työn tavoitteena on selvittää, onko itsetunto tai hyvinvointi yhteydessä CASEL-viitekehyksen mukaisesti mitattuihin sosioemotionaalisiin taitoihin eli itsetuntemukseen, sosiaaliseen tietoisuuteen, itsesäätelyyn, ihmissuhdetaitoihin ja vastuullisen päätöksenteon taitoihin. Tämän lisäksi tutkitaan itsetunnon ja hyvinvoinnin keskinäistä yhteyttä. Tutkimuksen teoreettinen näkökulma ja kysymyksenasettelu pohjautuu sosiokonstruktivistiseen oppimiskäsitykseen, jonka avulla muodostetaan tutkimuksen hypoteesit ja johon saatuja tuloksia peilataan. Tutkimus on toteutettu kuvailevana tilastotutkimuksena Learning 2 Be -tutkimusprojektin yhteydessä kerätyllä määrällisellä aineistolla. Analyysit on tehty SPSS 28 -ohjelmistolla, ja menetelminä on käytetty Spearmanin korrelaatioanalyysia sekä Welchin ANOVA:a Games-Howellin post hoc -testeillä. Saatujen tulosten mukaan jokainen tutkittu sosioemotionaalisten taitojen osa-alue on positiivisessa korrelaatiossa paitsi muihin sosioemotionaalisten taitojen osa-alueisiin, myös itsetuntoon ja hyvinvointiin. Tutkituista yhteyksistä vahvimmat olivat ihmissuhdetaitojen ja vastuullisen päätöksenteon taitojen sekä itsetuntemuksen ja vastuullisen päätöksenteon taitojen välillä. Heikoimmat yhteydet olivat hyvinvoinnin ja sosiaalisen tietoisuuden sekä hyvinvoinnin ja itsesäätelyn välillä. Varianssianalyysin mukaan suurempi koettu hyvinvointi on yhteydessä parempiin sosioemotionaalisiin taitoihin jokaisella mitatulla osa-alueella, kun hyvinvoinnin mittarina käytetään vastaajan tyytyväisyyttä elämäänsä. Myös itsetunnon ja hyvinvoinnin välillä havaittiin tutkimuksessa positiivinen korrelaatio. Lisäksi varianssianalyysin tulosten mukaan suurempi koettu hyvinvointi on yhteydessä parempaan itsetuntoon, kun hyvinvoinnin mittarina on tyytyväisyys elämään ja itsetunnon mittarina klassista Rosenbergin itsetuntomittaria mukaileva mittari. Korrelaatioanalyysin ja varianssianalyysin tulokset ovat vahvasti linjassa keskenään ja tukevat aiempaa aiheesta tehtyä tutkimusta. Tulosten perusteella voidaan nimetä monia mahdollisia jatkotutkimusaiheita, joilla voidaan tarkemmin valottaa sosioemotionaalisiin taitoihin liittyviä tausta- ja muita tekijöitä.The aim of this study is to find out whether self-esteem or well-being are related to socio-emotional skills measured according to the CASEL framework, which classifies socio-emotional skills in the categories of self-awareness, self-management, social awareness, relationship skills and responsible decision-making. In addition to this, the relationship between self-esteem and well-being will be looked into. The theoretical framework for this study lies in the theory of social constructive learning, which will be used to formulate the hypotheses of this study and which will also be used in interpreting the results. The study has been conducted as a descriptive quantitative study using a data set collected in the Learning 2 Be research project. The analyses have been run on SPSS 28. The methods used in this study were Spearman’s correlation analysis and Welch ANOVA with Games-Howell post hoc tests. According to the results, every aspect of socio-emotional skills has a positive correlation with all the other aspects of socio-emotional skills, as well as with self-esteem and well-being. The strongest correlations were found between relationship skills and responsible decision-making, as well as between self-awareness and responsible decision-making, while the weakest correlations were found between well-being and social awareness, as well as between well-being and self-management. The results of the ANOVA show that greater perceived well-being is related to better skills in every aspect of socio-emotional skills measured, at least when well-being is measured by life satisfaction. Greater perceived well-being is also related to higher self-esteem, when well-being is measured by life satisfaction and when self-esteem is measured by an adaptation of the classic Rosenberg self-esteem scale. The results of the correlation analyses are in accordance with the results of the analyses of variance and they both also agree with previous studies conducted on the subject. Based on these results, numerous ideas for possible future studies can be named so that more light can be shed on different factors related to socio-emotional skills in the future

Maatalouden rehevöittävä vaikutus lievää eteläisellä Suvasvedellä

Selvitin pro gradu -tutkielmassani maatalouden kuormituksen vaikutusta järvikasvillisuuteen Suvasvedellä vuonna 2021. Kasviyhteisöjen rehevöityminen oli vähäistä eteläisellä Suvasvedellä. Järvi osoittautui niukka–keskiravinteiseksi. Rantakasvillisuus ja vesisammalet ilmensivät keskiravinteisuutta. Muu vesikasvillisuus ilmensi niukkaravinteisuutta

Asuntosijoittajan opas asunto-osakeyhtiön valintaan

Asuntosijoittaminen on yleistynyt sijoitusmuotona. Yhä useammat ihmiset haluavat sijoittaa asuntoihin. Tämä opinnäytetyö tutkii kysymystä: millainen on hyvä asunto-osakeyhtiö asuntosijoittajalle? Opinnäytetyössä selvitetään tärkeimpiä asioita, jotka asuntosijoittajan tulisi huomioida asunto-osakeyhtiöstä ennen sijoitusasunnon ostoa. Työssä käsitellään asunto-osakeyhtiön toimintaa, taloutta, remontteja ja rahoitusta. Työssä käsitellään vain kerrostalomuotoisia yhtiöitä, sillä ne ovat yleisin sijoituskohde asuntosijoittajille. Empiirinen tutkimusosa toteutettiin tekemällä asiantuntijahaastatteluja. Tutkimukseen haastattelin isännöitsijöitä, kiinteistövälittäjiä ja asuntosijoittajaa. Asuntosijoittajalle tärkeimpänä tekijänä asunto-osakeyhtiössä voidaan pitää rakennuksen kuntoa. Haastatteluissa esille nousi, että talon jatkuva huoltaminen ja korjaus on tärkein hyvän taloyhtiön tunnusmerkki. Asuntosijoittaja voi käyttää opinnäytetyötä oppaana asunto-osakeyhtiön valinnassa.Investing in houses has become more popular these days. The purpose of the study was to find the best kind of housing corporation for a property investor. The theoretical part deals with the housing corporation’s operations, economy, renovations and financing. Data for this study were collected by interviewing professionals of the real estate industry and a property investor. The results of the study show that a property investor should ensure that the condition of the housing corporation has been taken care of properly. The condition of the building is the most important thing for a property investor. Property investor can use this thesis as a guide to help in selection of a housing corporation

New national and regional biological records for Finland 11 : Contributions to Bryophyta and Marchantiophyta 10

Ten species of mosses (Bryophyta: Entosthodon obtusus, Entosthodon ulvinenii, Eurhynchiastrum diversifolium, Hedwigia emodica, Hedwigia mollis, Hygrohypnum styriacum, Plagiothecium rossicum, Polytrichum perigoniale, Tortella alpicola and Ulota intermedia) are presented as new for Finland. Cephalozia lacinulata, previously considered to be regionally extinct from Finland, is reported to being found again. New records in biogeographical provinces for 67 species of mosses and 34 species of liverworts are listed. Finally, 6 occurrences in provinces are removed due to misidentifications or missing specimens.peerReviewe