”Koska se nyt vaan on kätevää” : Analyysi kieliaiheisen verkkokeskustelun argumentoinnista ja retoriikasta

Tutkielmassa tarkastellaan argumentointia ja retoriikkaa verkkokeskustelussa. Päähuomio tutkielmassa on siinä, millaisia argumentoinnin ja retoriikan strategioita verkkokeskustelijat käyttävät ja millaista eetosta keskustelijat ilmentävät. Tutkielman aineisto koostuu yhdestä suomi24.fi-sivuston verkkokeskustelusta, joka on käyty vuonna 2012. Keskustelu sisältää 223 kommenttia. Aineiston tarkastelussa käytetyt menetelmät ovat määrällinen sisällön erittely ja laadullinen sisällönanalyysi, ja lisäksi teoreettis-metodologisena viitekehyksenä hyödynnetään argumentoinnin ja retoriikan käsitteistöä. Määrällisessä erittelyssä luodaan yleiskuva aineistosta ja luokitellaan aineiston kommentit sen mukaan, sisältävätkö ne väitteitä ja perusteluja vai eivät. Laadullisessa osuudessa analysoidaan argumentoinnin strategioita ja retorisia tyylikuvioita. Enemmistö verkkokeskustelun kommenteista eli 65 % sisältää vähintään yhden väitteen ja vähintään yhden perustelun. Perustelemattomuutta eli kommentteja, joissa on vähintään yksi väite muttei perustelua, on 25 % kommenteista. Kommentteja, joissa ei ole väitettä mutta on vähintään yksi perustelu, on 2 % ja kommentteja, jotka eivät sisällä väitettä eivätkä perustelua, on 8 %. Argumentoinnin ja retoriikan strategioina tutkielman aineistossa hyödynnetään ennen muuta auktoriteettiin vetoamista, rinnastusta, henkilöä vastaan argumentointia, skenariointia, geneeristämistä, esimerkkiä, omaa kokemusta ja arvioivaa aistihavaintoa. Auktoriteetteihin viitataan aineistossani pääasiallisesti nimellä tai ammattinimikkeellä. Eetoksen näkökulmasta skenarioinnin, geneeristämisen, rinnastuksen ja oman kokemuksen esittelyn strategiat korostavat keskustelijoiden omaa vakuuttavuutta ja asiantuntijuutta voimakkaimmin. Henkilöä vastaan argumentointia eli mustamaalausta esiintyy hieman, joskaan se ei useimmiten kohdistu suoraan toiseen keskustelijaan, vaan sen kohteena on keskustelussa esiintyviä ihmisryhmiä

Attitudes to Fat Characters in Fantasy Literature - Cases from The Soldier Son by Robin Hobb and A Song of Ice and Fire by George R. R. Martin

Tutkielmassani olen tutkinut asennoitumista kolmeen lihavaan hahmoon fantasiakirjallisuudessa eli Nevare Burvelleen ja Gordiin Robin HobbinThe Soldier Son-trilogiassa sekä Samwell Tarlyyn George R. R. MartininA Song of Ice and Fire-sarjassa. Nevare Burvellea olen käsitellyt eniten, sillä hän on ensimmäisen persoonan kertojaThe SoldierSonissa ja siten hänestä on eniten materiaalia. Kaikki kolme hahmoa ovat nuoria miehiä, joiden on tarkoitus olla sotilaita tai sotureita, ja heidän lihavuutensa vaikeuttaa heidän mahdollisuuksiaan siihen. Heihin ja yleisesti ottaen miehisyyteen kohdistuvat odotukset ovat erityisen ankarat fantasiakirjallisuudessa, sillä usein miesten odotetaan olevan fyysisesti vahvoja kestääkseen fantasiamaailmassa vallitsevat olosuhteet. Toiset hahmot pitävät Nevarea, Gordia ja Samwelliä kelpaamattomina sotilaiksi tai sotureiksi heidän ulkomuotonsa vuoksi, mikä myös kyseenalaistaa heidän maskuliinisuutensa. Heidän kuvitellaan olevan laiskoja, ylensyöviä ja vastenmielisiä niin seksuaalisesti kuin muutenkin pelkästään, koska he ovat lihavia. Vastoinkäymisistä huolimatta kaikki pääsevät toteuttamaan itseään sotilaan tai soturin uralla ja he pääsevät osoittamaan älykkyytensä monin tavoin. Avainsanat: Fantasiakirjallisuus, lihavuus, maskuliinisuus, Robin Hobb, G. R. R. Marti

Kronstadtin pakolaisia vai ”valkoryssiä” ja ”bolshevistista siitoskarjaa”? : Viranomaisten ja viipurilaissanomalehtien suhtautuminen Kronstadtin kapinaan ja sitä seuranneeseen pakolaisaaltoon vuosina 1921–1922

Tutkielmassa käsitellään suomalaisviranomaisten ja eri poliittisia suuntauksia edustaneen viipurilaissanomalehdistön suhtautumista Pietarin edustalla tapahtuneeseen ja bolševikkihallintoa vastaan suunnattuun Kronstadtin kapinaan maaliskuussa 1921 ja sitä seuranneeseen pakolaisaaltoon, joka suuntautui Suomeen. Kronstadtin pakolaisten kautta pyritään selvittämään, miten Suomessa suhtauduttiin kyseisenä ajanjaksona yleisemmin venäläispakolaisiin ottaen huomioon Suomen velvoitteet valtiona pakolaisia kohtaan ja toisaalta maassa esiintynyt venäläisviha huomioon ottaen. Taustan työlle luovat nuoren valtion niin kansallisen identiteetin kuin valtion virallisen koneiston rakennusprojektit. Työssä pyritään tuomaan myös esiin paikallisen ja valtakunnallisen tason keskinäistä jännitettä. Tutkielman tärkeimmät alkuperäislähteet koostuvat Kaakkoisen rajamaan komendanttilaitoksen, Etsivän keskuspoliisin, sisä- ja ulkoasiainministeriön asiakirjamateriaalista sekä viiden viipurilaissanomalehden – Karjalan, Kansan Työn, Karjalan Aamulehden, Maakansan ja Wiborgs Nyheterin kapinaa ja pakolaisia koskevasta uutisoinnista sekä kantaaottavista kirjoituksista. Em. materiaalin sisällön analysoimisessa käytetään nk. historiallis-kvalitatiivista metodia, jolla pyritään rakentamaan yhtenäinen kokonaisuus tutkittavana olevasta aineistosta. Tutkielman tärkeimpiä johtopäätöksiä ovat havainnot siitä, että viranomaistoiminta kapinan ja pakolaisten osalta oli pääasiassa asiallista, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Sen sijaan yleisesti voidaan todeta lehtien suhtautuneen varsin negatiivisesti tai ainakin suurella varauksella Kronstadtin pakolaisiin. Vaikka tarkastellut lehdet edustivatkin eri poliittisia näkemyksiä, oli niiden viha sama. Vain perustelut olivat erilaiset. Yhteistä sekä viranomaisille että lehdille oli molempien halu saada pakolaisten Suomelle aiheuttamat kustannukset mahdollisimman pieniksi ja pakolaisasia kansainvälisten toimijoiden hoidettavaksi

What’s in a name: the effect of category labels on teachers’ beliefs

In this paper, we report an investigation of the possible influence on teachers’ essentialist thinking and efficacy beliefs of category labels used to describe children’s educational difficulties. A 2x2x2 counterbalanced design was employed in which primary school teachers in Finland and the UK were exposed to vignettes that portrayed a child exhibiting difficulties in one of two domains: either behaviour or reading. Vignettes were presented in two versions. In one, the child was labelled as having either ‘ADHD’ or ‘Dyslexia’; in the alternate condition, no such label was ascribed, descriptions were identical in all other respects. Participating teachers were presented with two vignettes, one from each domain and in each condition. Responses to measures of Efficacy and Essentialist beliefs were solicited. Overall responses indicated that category labels evoked stronger essentialist beliefs but did not influence teachers’ efficacy beliefs. Finnish teachers reported stronger essentialist and lower efficacy beliefs than their counterparts in the UK

Korona opettajan osaamisen haastajana

Tarkastelemme suomalaisen opettajan osaamista suhteessa korona-ajan tuomiin uusiin opettajuuden haasteisiin. Opettajan työ on monipuolista osaamista edellyttävää asiantuntijatyötä. Opettajan keskeinen osaaminen on koottu seitsemän yliopiston yhteistyönä tutkimusperustaiseen Opettajan osaamisen karttaan. Siinä opettajan ammatillinen kehittyminen nähdään jatkumona opiskelijavalintavaiheesta koulutuksen kautta työelämään. Keväällä 2020 koronapandemia muutti opettajan työtä radikaalisti. Siirtyminen etäopetukseen ja oppijoiden tukeminen kriisissä ovat asettaneet opettajien osaamiselle uudenlaisia haasteita. Koronatilanteen eri vaiheissa ovat korostuneet erityisesti kolme näkökulmaa Opettajan osaamisen kartasta: yleiset kognitiiviset taidot ja toimijuus, hyvinvointiosaaminen sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaaminen. Opettajan osaamisen karttaan koottu tutkimusperusteinen, yhteisöllinen näkemys opettajan osaamisesta antaa hyvät lähtökohdat toimia muuttuvissa tilanteissa sekä tukee opettajan osaamista myös tulevaisuudessa.</p

Multiple mini-interviews as a selection tool for initial teacher education admissions

This study investigates the reliability of multiple mini interviews (MMIs) to select students for classroom and special education teacher programs (n = 418) using intraclass correlations and cross-classified multilevel modeling. The results indicated mostly small effects of clustering of applicants to different interviewers and five-station circuits. The largest variance components in the MMI total score were for applicants (63.3%) and measurement error (20.6%), while the variance component for the interviewer was relatively small (11.6–14.4%). The applicants' and interviewers' perceptions were positive. This study provides evidence for the use of MMIs as a reliable tool for initial teacher education selection.</p

Oikeuslääketieteellinen näytteenotto Suomessa

Oikeuslääketieteelliset näytteet ovat biologisia näytteitä, joilla voi olla yksilön kannalta oikeudellista merkitystä. Näytteet otetaan tavallisimmin terveydenhuollon toimipisteissä. Asiaa koskeva lainsäädäntö on puutteellinen eikä se sovellu tämän päivän toimintaympäristöön. Raportissa esitellään ensin nykytilannetta koskeva selvitys, jonka mukaan toimintakäytännöt poikkeavat eri toimintayksiköissä. Selvityksen perusteella tehdään ehdotus lainsäädännön muuttamiseksi. Lisäksi annetaan selkeät näytteenotto-ohjeet, jotka on laadittu siten, että ne voidaan ottaa käyttöön nykylainsäädännön ollessa voimassa. Yhtenäiset, laadukkaat menettelytavat tähtäävät näytteenoton kohteena olevien henkilöiden oikeusturvan parantumiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun. Raportin on tuottanut sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta perustettu asiantuntijatyöryhmä. Se soveltuu oikeuslääketieteellistä näytteenottoa koskevan lainsäädäntötyön tueksi ja jatkotoimenpiteiden linjaamiseksi sekä toimintaohjeeksi terveydenhuollon toimipisteisiin