12 research outputs found
Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti
Digiosallisuus Suomessa -hankkeen tavoitteena on luoda kattava kokonaiskuva digiosallisuuden kansallisesta tilanteesta, hyvistä käytänteistä ja eri tahojen rooleista sekä mittaristo, jota voidaan hyödyntää digiosallisuuden arvioinnissa. Hankkeen väliraportissa on tuotettu kokoava selvitys digiosallisuuden käsitteestä ja määritelmistä eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Väliraportissa käydään läpi digiosallisuutta avaavia lähikäsitteitä sekä digiosallisuuden keskeisimpiä osa-alueita. Olennaiseksi jäsennykseksi väliraportissa nousee yksilöiden ja erilaisten käyttäjäryhmien kokemus digiosallisuudesta sekä eri hallinnonalojen ja muiden toimijoiden, kuten kolmannen sektorin ja yritysten, rooli yksilöiden tai ryhmien digiosallisuuden mahdollistajina. Käsiteanalyysin perusteella digiosallisuus jakautuu kahteen erilliseen näkökulmaan. Digiosallistuminen tarkoittaa osallistumista yhteiskunnan toimintaan digitaalisten välineiden, sovellusten ja palveluiden kautta. Digiosallistaminen puolestaan kuvastaa niitä osallistamistoimia, jotka vaikuttavat myönteisesti digiosallisuuden ympäristötekijöihin. Kokonaisuutena digiosallisuus on osallisuutta digitalisoituvassa yhteiskunnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (tietokayttoon.fi). Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti
Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirja-aineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Uutisia ja tiedonantoja – Nyheter och meddelanden
Hannu Linkola: Terran viittauskäytännöt uudistuvat
Maria Merisalo & Ilkka Luoto: Maantieteen päivillä tarkasteltiin paikan voimaa
Anna Hakala & Laura Kippola: Versus-verkkojulkaisuussa kuuluu opiskelijoiden ja tutkijoiden ääni
Väitöksiä – Disputationer
Suomessa vuonna 2018 valmistuneet maantieteen opinnäytetutkielma
Seasonal gene expression kinetics between diapause phases in Drosophila virilis group species and overwintering differences between diapausing and non-diapausing females
Most northern insect species experience a period of developmental arrest, diapause, which enables
them to survive over the winter and postpone reproduction until favorable conditions. We studied
the timing of reproductive diapause and its long-term effects on the cold tolerance of Drosophila
montana, D. littoralis and D. ezoana females in seasonally varying environmental conditions. At the
same time we traced expression levels of 219 genes in D. montana using a custom-made microarray.
We show that the seasonal switch to reproductive diapause occurs over a short time period, and
that overwintering in reproductive diapause has long-lasting effects on cold tolerance. Some
genes, such as Hsc70, Jon25Bi and period, were upregulated throughout the diapause, while others,
including regucalcin, couch potato and Thor, were upregulated only at its specific phases. Some of
the expression patterns induced during the sensitive stage, when the females either enter diapause
or not, remained induced regardless of the later conditions. qPCR analyses confirmed the findings of
the microarray analysis in D. montana and revealed similar gene expression changes in D. littoralis
and D. ezoana. The present study helps to achieve a better understanding of the genetic regulation
of diapause and of the plasticity of seasonal responses in general.peerReviewe
Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet:Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti
Digiosallisuus Suomessa : Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti
Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirja-aineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset.Digital inclusiveness in Finland project first produced the conceptual analysis of the digital inclusiveness concept acknowledging different scientific and administrative sectors. The conceptual analysis and the definition of digital inclusiveness is published as an independent interim report (Hänninen et al. 2021b). The report identified six fields of digital inclusiveness: Infrastructure and technological tools; Accessibility; Security and reliability; Skills, Competencies and support; Usability; Use and benefits. Based on the interim report, this report presents a suggestion of metrics to be used in the assessment of digital inclusiveness, a comprehensive overview of the national situation regarding digital inclusiveness and best practices to promote digital inclusiveness. The data of this report includes 43 expert interviews, 12 case study interviews, documentary analysis and material collected from workshops. The project recommends increasing cross-administrative and -sectoral co-operation and to acknowledge all fields of digital inclusiveness in the development of digital services. Moreover, it is important to monitor the development of digital inclusiveness as a whole but also observing different social groups and especially those in the most vulnerable position.nonPeerReviewe
Digital Inclusiveness in Finland:The final report on the Digital Inclusiveness in Finland project
Digiosallisuus Suomessa -hankkeessa laadittiin aluksi digiosallisuuden käsiteanalyysi eri tieteen- ja hallinnonalojen näkökulmasta. Käsiteanalyysi ja sen pohjalta muodostettu digiosallisuuden määritelmä osa-alueineen on julkaistu erillisenä väliraporttina (Hänninen ym. 2021b). Siinä tunnistettiin digiosallisuuden kuusi osa-aluetta: infrastruktuuri ja teknologiset välineet; saavutettavuus; turvallisuus ja luotettavuus; taidot, osaaminen ja digituki; käytettävyys; käyttäminen ja hyödyt. Tähän pohjautuen loppuraporttiin on koottu ehdotus digiosallisuuden mittaristoksi seurannan ja arvioinnin mahdollistamiseksi, digiosallisuuden kansallinen tilannekuva ja digiosallisuutta edistäviä hyviä käytäntöjä. Loppuraportin aineisto koostuu 43 asiantuntija- ja 12 tapauskuvaushaastattelusta, asiakirjaaineistosta sekä työpajatyöskentelystä. Digiosallisuuden edistämiseksi hanke suosittelee, että poikkihallinnollista ja -sektoraalista yhteistyötä lisättäisiin ja että digipalveluiden kehitystyössä huomioitaisiin käyttäjälähtöisesti digiosallisuuden kaikki osa-alueet. Myös digiosallisuuden toteutumista ja kehitystä on tärkeä seurata huomioiden erilaiset yhteiskunnalliset ryhmät sekä erityisesti heikoimmassa asemassa olevat kansalaiset