Alkoholiperhe keskilapsuuden kasvuympäristönä

Tiivistelmä. Tämän kandidaatintutkielman tavoitteena oli selvittää, millainen kasvuympäristö alkoholiperhe on keskilapsuuden kehitysvaiheessa. Alkoholinkäyttö on Suomessa varsin yleistä ja sen haitat käyttäjälle tunnistetaan, kun taas lapsia voidaan kuvailla alkoholinkäytön unohdetuiksi uhreiksi. Vanhemman ongelmallisen alkoholinkäytön haitat lapselle ovat pitkäaikaisia. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Tutkimusaineisto koostuu kuudestatoista vertaisarvioidusta tutkimuksesta, joista 15 oli kansainvälisiä ja yksi suomenkielinen. Aineiston analyysi toteutettiin aineistolähtöisesti, jokseenkin kuitenkin teoriasidonnaisena. Tutkimuksessa havaittiin alkoholiperheen olevan keskilapsuuden kasvuympäristönä mahdollisesti riskialtis ja epäsuotuisa. Epäsuotuisia piirteitä alkoholiperheissä ovat esimerkiksi konfliktien ilmapiiri, emotionaalinen etäisyys, vihamielisyys, laiminlyönti ja väkivalta sekä lapsen psykososiaaliselle toimintakyvylle, sosiaaliselle kompetenssille ja itsetunnolle aiheutuneet haitat. Tutkimus kuitenkin osoitti riittävien suojaavien tekijöiden voivan tarjota turvaa lapsen kasvulle ja kehitykselle, ja näin ollen kaikille alkoholiperheiden lapsille ei muodostu esimerkiksi häiriöitä. Tulokset osoittavat useita mahdollisia alkoholiperheessä kasvamisen aiheuttamia haittoja lapselle, mutta myös sen, että esimerkiksi muiden aikuisten läsnäolo elämässä voi osaltaan turvata lapsen kasvua ja kehitystä kotiympäristön haitallisuudesta huolimatta. Tulokset kertovat perheiden, lasten ja tilanteiden yksilöllisyyden suuresta vaikutuksesta, ja sen myötä erityisestä tarpeesta haasteiden varhaiseen tunnistamiseen ja tuen tarjoamiseen. Tutkimuksen rajoitteiksi tunnistetaan esimerkiksi aineiston rajallinen koko. Aineiston haun ja analyysin aikana havaittiin myös tarvetta jatkotutkimukselle, sillä edelleen lapsuusikäisiä alkoholiperheiden lapsia on tutkittu vain vähän. Tämä voi osaltaan johtua ilmiöön liittyvästä stigmasta ja häpeästä. Lisäksi tulokset osoittavat epäselvyyttä vanhemman alkoholiongelman yhteydestä lapsen käytöshäiriöihin sekä muita heikompiin tuloksiin koulussa, ja myös tätä on syytä tutkia

Sorption competition and kinetics of trivalent cations (Eu, Y and Cm) on corundum (alpha-Al2O3 ) : A batch sorption and TRLFS study

Abstract In this study we have combined batch sorption and laser spectroscopic investigations to study the sorption of Eu(III) and Cm(III), on the aluminum oxide corundum in single- and multi-metal systems. Experiments were performed using a constant equilibrium time as a function of pH (pH-edges) or at constant pH as a function of equilibrium time (kinetic experiments) in 0.01 M NaClO4 and carbonate free conditions. The objective was to investigate how the sorption behavior of trivalent actinides and lanthanides is affected by the presence of another trivalent metal, Y(III). Our hypothesis was that the addition of higher concentrations of trivalent Y(III) together with a chemically similar trivalent metal, Eu(III) or Cm(III), would affect the sorption behavior of that metal. Batch experiments show that when the concentration of competing Y(III) is high enough (1 × 10−4 M) to occupy most of the surface sites, there is a clear shift in the position of the Eu(III) pH-edge to higher pH. Spectroscopic studies using time-resolved laser fluorescence spectroscopy (TRLFS) clearly confirm sorption competition between the trivalent metals Cm(III) and Y(III), but they also indicate a change in the surface speciation of the trivalent actinide in the presence of the competing metal if the concentration of that competing metal is high enough.Peer reviewe

Oppilaan aggressiivisen käytöksen aiheuttamat tunteet opettajantyössä

Tiivistelmä. Tämän integroivan kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvata opettajan kokemia tunteita hänen kohdatessaan aggressiivisesti käyttäytyvän oppilaan. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, kuinka opettajan kokemiin tunteisiin voidaan vaikuttaa. Kandidaatintyömme tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia tunteita oppilaan aggressiivinen käytös herättää opettajassa? 2. Miten opettaja voi vaikuttaa omiin kielteisiin tunteisiinsa? Tutkimuskysymysten keskiössä on ajatus, että opettajien tunteita tunnistamalla ja niihin vaikuttamalla voidaan kokonaisvaltaisesti kehittää vuorovaikutusta ja tunnelatautuneiden tilanteiden rakentavaa käsittelyä koulussa. Opettajan tunteet suhteessa aggressiivisesti käyttäytyvään lapseen ovat yksilöllisiä, ja niihin vaikuttaa myös opettajan tausta ja tunne-elämän haasteet. Suurin osa opettajan kokemista tunteista tällaisissa tilanteissa ovat negatiivisiksi miellettyjä kuten pelkoa, vihaa ja ahdistus. Aiemmista tutkimuksista nousee myös esiin, että oppilaan haastavaa käytöstä, kuten aggressiivista käytöstä, arvioi opettaja, jolloin oppilaan käytös määritellään opettajan näkemyksen kautta. Aggressiivinen käytös määritelläänkin koulukontekstissa niin, että se ei ole toivottavaa koulussa. Perustamme tutkielmamme opettajan tunteistamme eri tunneteorioille ja tunnetyön ja tunnetaitojen käsitteille. Tunteiden määrittelyssä nousee esiin eri tunneteorioiden laajuus, eikä yhtä selkeää määrittelyä ole. Tutkijat ovat yhtä mieltä siitä, että tunteiden kokemiseen vaikuttavat sekä ympäristö että sisäiset tekijät. Tunteiden jaottelu kielteisiin ja myönteisiin tunteisiin on ongelmallista, sillä myös kielteisiksi mielletyillä tunteilla on omat tehtävänsä ja hyötynsä. Opettajantyössä usein negatiivisia tunteita pyritään tukahduttamaan tai välttämään, mutta työmme tuo esiin näiden tunteiden hyötyjä sekä tunteiden tukahduttamisen haittapuolia. Opettajan tunteiden tutkimuksen tavoitteena on tunnekasvatuksen ja opettajan tunnetaitojen kehittäminen. Tämän lisäksi tunteiden hyväksyminen ja niiden käsittely auttaa opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta ja opettajan toimintaa. Tutkimuksen kontekstina toimii alakoulu, mutta tutkimustulokset ovat sovellettavissa kaikissa koulupolun vaiheissa varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Tutkimuksella on selkeä yhteys koko kouluyhteisön toimivuuteen, sillä opettajan tunteet vaikuttavat hänen omaan toimintaansa ja jaksamiseensa, oppilaan toimintaan sekä oppilas-opettajasuhteeseen.Abstract. The aim of this integrative literature review is to describe the emotions experienced by teachers when they encounter an aggressively behaving pupil. In addition, the thesis examines how the emotions experienced by a teacher can be influenced. The research questions of our bachelor’s thesis are: 1. What kind of emotions does the pupil’s aggressive behavior evoke in the teacher? 2. How can a teacher influence his or her own negative feelings? At the heart of the research questions is the idea that by identifying and influencing teacher’s feelings, interactions, and constructive handling of emotionally charged situations at school can be developed. A teacher’s emotions about an aggressively behaving child are unique and are also influenced by the teacher’s background. Most of the emotions a teacher experiences in such situations are perceived as negative such as fear, anger, and anxiety. Previous research also reveals that challenging pupil behavior, such as aggressive behavior, is assessed by the teacher, in which case pupil behavior is defined through the teacher’s perspective. In this case, aggressive behavior is defined in the school context and not being desirable in school. We base our thesis on teacher emotions on different emotional theories and concepts of emotional work and emotional skills. The scope of different emotional theories emerges in the definition of emotions, and there is no equally clear definition. Researchers agree that emotion is affected by both the environment and internal factors. The division of emotions into negative and positive emotions is problematic, as emotions that are perceived as negative also have their own functions and benefits. Teachers often try to suppress or avoid negative emotions, but our work highlights the benefits of these emotions as well as the disadvantages of suppressing them. The goal of teacher emotion research is to develop emotional education and teacher emotional skills. In addition to this, accepting emotions and controlling them helps the interaction between the teacher and the student and the teacher’s actions. The context of the research is primary school, but the research results are applicable at all stages of the school path from early education to adult education. The research has a clear connection to the functioning of the entire school community, as the teacher’s emotions affect his or her own behavior, pupils’ behaviour and the pupil-teacher relationship

”Jokainen kohtaaminen erilaisten ihmisten välillä voi olla ’opetustuokio’ tunnetaidoista ja toisen huomioimisesta.”:tunnetaidot erityispedagogiikan opiskelijoiden kertomuksissa

Tiivistelmä. Opettajan työ on tunnetyötä, jossa hyvät tunnetaidot ovat olennaisia. Aiemman tutkimuksen perusteella tunnetaidot auttavat yksilöä selviytymään työstään tunteiden kanssa menestyksekkäämmin. Eri teorioissa tunnetaidot määritellään eri tavoin, mutta kaikkiin eri määritelmiin sisältyy omien tunteiden tunnistaminen, tunteiden säätely ja toisten tunteiden huomioiminen. Tunteiden säätelyä ja ilmaisua voidaan pitää yhtenä merkittävänä taitona hyvän vuorovaikutuksen onnistumiseen. Tutkimuksessa tuodaan esiin erityispedagogiikan opiskelijoiden kertomuksia tunnetaidoista. Aiemmassa tutkimuksessa erityispedagogiikan kenttä on jäänyt vähäiselle huomiolle, minkä vuoksi on tärkeää antaa tilaa erityispedagogiikan opiskelijoiden näkökulmille. Tutkimuskysymys on: Mitä erityispedagogiikan opiskelijat kertovat kertomuksissaan tunnetaidoista? Tarkastelemme tutkielmamme teoreettisessa viitekehyksessä tunteita moninaisista näkökulmista ja tunnetaitoja painottaen erityisesti Mayerin, Caruson ja Saloveyn sekä Golemanin määritelmiä. Tarkastelukulmassamme korostuvat tunteiden ja tunnetaitojen vuorovaikutukselliset ja sosiaaliset näkökulmat sekä koulukonteksti. Lisäksi käsittelemme aiempaa tutkimusta opettajien ja opettajaksi opiskelevien tunnetaidoista. Tutkimuksemme on kerronnallinen tutkimus, jossa aineiston analyysimenetelmänä on hyödynnetty kategorista sisällönanalyysia. Aineistomme koostuu keräämistämme opiskelijoiden anonyymeistä kirjoitelmista. Tutkimustulokset osoittavat, että erityispedagogiikan opiskelijat näkevät tunnetaidot moniulotteisena ilmiönä. Opiskelijat toivat esiin kirjoitelmissaan niin yksilöllisen, yhteisöllisen kuin kulttuurisenkin näkökulman tunnetaitoihin. Yhteistä kaikissa kirjoitelmissa on hyvien tunnetaitojen näkeminen yksilöä hyödyttävinä taitoina. Tuloksissa oli näkyvissä myös tunnetaitojen vahva vuorovaikutuksellinen puoli. Tunnetaitoja pidettiin tarpeellisina haastaviksi miellettyjen tilanteiden yhteydessä. Opiskelijat kertoivat myös paljon tunnetaitojen roolista opinnoissa. Kirjoitelmissa tunnetaidot nähtiin olennaisena osana opettajan työtä ja ammatillisuutta. Aiemmassa tutkimuksessa opettajaopiskelijat ovat nähneet opettajan työn mekaanisena ja rationaalisena, mutta tässä tutkimuksessa opiskelijat tiedostivat vahvasti työn tunnepitoisuuden. Tutkimustulosten perusteella tulevaisuudessa olisi tärkeää selvittää, mistä käsityserot tunnepitoisuudesta ja tunnetaitojen tärkeydestä opettajan työssä ovat syntyneet

Dendroclimatic transfer functions revisited : Little Ice Age and Medieval Warm Period summer temperatures reconstructed using artificial neural networks and linear algorithms

Peer reviewe

A randomised placebo-controlled double-blind multicentre trial comparing antibiotic therapy with placebo in the treatment of uncomplicated acute appendicitis: APPAC III trial study protocol

Introduction Recent studies show that antibiotic therapy is safe and feasible for CT-confirmed uncomplicated acute appendicitis. Spontaneous resolution of acute appendicitis has already been observed over a hundred years ago. In CT-confirmed uncomplicated acute diverticulitis (left-sided appendicitis), studies have shown no benefit from antibiotics compared with symptomatic treatment, but this shift from antibiotics to symptomatic treatment has not yet been widely implemented in clinical practice. Recently, symptomatic treatment of uncomplicated acute appendicitis has been demonstrated in a Korean open-label study. However, a double-blinded placebo-controlled study to illustrate the role of antibiotics and spontaneous resolution of uncomplicated acute appendicitis is still lacking.Methods and analysis The APPAC III (APPendicitis ACuta III) trial is a multicentre, double-blind, placebo-controlled, superiority randomised study comparing antibiotic therapy with placebo in the treatment CT scan-confirmed uncomplicated acute appendicitis aiming to evaluate the role of antibiotics in the resolution of uncomplicated acute appendicitis. Adult patients (18–60 years) with CT scan-confirmed uncomplicated acute appendicitis (the absence of appendicolith, abscess, perforation and tumour) will be enrolled in five Finnish university hospitals.Primary endpoint is success of the randomised treatment, defined as resolution of acute appendicitis resulting in discharge from the hospital without surgical intervention within 10 days after initiating randomised treatment (treatment efficacy). Secondary endpoints include postintervention complications, recurrent symptoms after treatment up to 1 year, late recurrence of acute appendicitis after 1 year, duration of hospital stay, sick leave, treatment costs and quality of life. A decrease of 15 percentage points in success rate is considered clinically important difference. The superiority of antibiotic treatment compared with placebo will be analysed using Fisher’s one-sided test and CI will be calculated for proportion difference.Ethics and dissemination This protocol has been approved by the Ethics Committee of Turku University Hospital and the Finnish Medicines Agency (FIMEA). The findings will be disseminated in peer-reviewed academic journals.</div

Clinical practice selectively follows acute appendicitis guidelines

Peer reviewe

Moving Beyond Mimicry: Developing Hybrid Spaces in Indian Business Schools

This article analyses the identity work of Indian management educators and scholars as they seek to establish, maintain and revise a sense of self in the context of business school globalization. We show how globalization, combined with the historical legacy of colonialism, renders Indian scholars precarious in their interactions with Western business schools. Based on a qualitative interview study, we explore how Indian business school scholars perform their identities in the context of neo-colonial relations, which are characterised by the dominance of English language and a pressure to conform to research norms set by globally-ranked journals. Drawing on postcolonial theory, our argument focuses on mimicry as a distinctive form of identity work that involves maintaining difference between Western and non-Western identities by 'Othering' Indian scholars, while simultaneously seeking to transform them. We draw attention to ambivalence within participants' accounts, which we suggest arises because the authority of Western scholarship relies on maintaining non-Western scholars in a position of alterity or 'not quite-ness'. We suggest that hybridity offers an opportunity to disrupt and question current practices of business school globalization and facilitate scholarly engagement that reflects more diverse philosophical positions and worldviews