Ethiopian and Eritrean Businesses Growth Barriers in the Washington, DC Area

Prior studies have revealed that recent Asian and Hispanic immigrant entrepreneurs have made significant contributions to social change in the United States. Although African immigrant entrepreneurs have made such contributions, few studies exist about them, and there is limited knowledge about this business community. The purpose of this qualitative case study was to identify the barriers of growth in Ethiopian and Eritrean immigrant-owned firms in the Washington, DC area who were in business for a minimum of 3 years and represented various trade lines and geographical locations. The enhanced integrated model of ethnic business development, which proposes growth strategies by analyzing the interaction of opportunity structures, ethnic resources, and entrepreneurial and management skills, was used as the conceptual framework to guide this study. Semistructured interview data were gathered from the business owners and then analyzed by employing a pattern matching technique. The data analysis revealed the themes of management deficiencies and the lack of organizational support system as the main growth barriers of the firms studied. These findings suggested the improvement of management skills and the creation of an organizational support system. This effort demands a collaboration of public, private, and community organizations. The results of this study may have positive social change implications to local economies by facilitating the growth of immigrant-owned businesses and enhancing their job and income-creating potential

Surface Biofilm Interactions in Epizootic Shell Disease of the American Lobster (Homarus americanus)

Epizootic shell disease (ESD) is a persistent malady that affects American lobsters (Homarus americanus) in the southern extent of the commercial fishery. Emerging at the turn of the 21st century, ESD presented as bacterial ulcerations on the carapace of affected lobsters. The research presented here examined the bacterial community of the lobster carapace and represented the first such attempt to characterize the lobster surface microbiome. Culture‐independent techniques, such as amplicon length heterogeneity and pyrosequencing, yielded sequence data of hypervariable regions of the genes for ribosomal RNA that upon comparison revealed the likely identities of the taxa present on the lobster carapace. Although some researchers have identified a novel chitinolytic bacterium of the genus Aquimarina (A. homaria) as consistently appearing on lobsters with shell disease, this research found no evidence of a correlation of this species with the disease. Instead, analysis revealed that the genus Aquimarina was ubiquitous and correlated only weakly with the diseased state. The data suggest that this disease is not caused by a single pathogen but by a state of dysbiosis where normally occurring microflora emerge as potential opportunistic pathogens when there is some apparent environmental stressor that alters the interaction of the surface biofilm of the lobster

“O eyes”: Social and Cultural analysis of American society through The Oprah Winfrey Show

O objetivo do presente artigo é a análise de aspectos da vida social e cultural norte-americana através de questões mostradas no The Oprah Winfrey Show, um popular e influente programa televisivo produzido e exibido no país. Para tanto, selecionamos algumas características do programa em questão, que se destacaram como sendo importantes para o entendimento das contradições presentes na cultura capitalista, e as analisamos. Pudemos constatar que os temas apresentados no programa refletem não apenas as contradições presentes na sociedade norte-americana, mas também as existentes na base econômica dessa sociedade; e que o programa, não apenas em seus temas, mas também em seu formato, representa um significante retrato da sociedade em questã

Yksitahtisesta integraatiosta eriytymiseen : Euroopan unioni joustavuuden näkökulmasta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimus käsittelee joustavaa integraatiota Euroopan unionissa. Joustavuudella viitataan siihen mahdollisuuteen, että joukko jäsenmaita tiivistää yhteistyötään tietyllä alalla tai aloilla siten, että muut jäsenmaat jäävät yhteistyön ulkopuolelle. Joustavuutta on tarjottu keinona turvata unionin toiminnan tehokkuus, kun unioni on samanaikaisesti sekä laajentamassa että syventämässä yhteistyötään. Tutkimustavoitteenani on selvittää voidaanko joustavan integraation avulla ratkaista samanaikaisen syvenemisen ja laajenemisen aiheuttamat ongelmat, mitä joustavuus merkitsee Euroopan unionille ja miten joustavuus on tähän mennessä unionissa ilmennyt. Joustavuuskäsitettä tarkastellaan tutkimuksessa kolmesta eri näkökulmasta: teoreettiselta, poliittiselta ja normatiiviselta kannalta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu joustavuuskäsitteistä eli -malleista ja niiden suhteesta toisiinsa. Joustavuudesta on käytetty hyvin monenlaista terminologiaa kirjoittajasta tai puhujasta riippuen ja tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin selkeyttää joustavuusmallien sisältöä. Yläkategorioina käytetään joustavuutta ajan, alueen ja asian suhteen. Joustavuus ajan suhteen viitaa siihen mahdollisuuteen, että jäsenmaat eri aikoina saavuttavat asetettuja tavoitteita. Joustavuudella alueen suhteen tarkoitetaan maantieteellistä eroavaisuutta ja sitä, mitkä maat ovat yhteistyössä mukana. Joustavuus asian suhteen kuvastaa sitä miten eri maat osallistuvat yhteistyömuotoihin politiikka-alasta eli asiasta riippuen. Joustavuusmallien kautta peilataan perussopimuksiin kirjattuja joustavuussääntöjä ja joustavuuden kahta keskeisintä esimerkkitapausta: Euroopan talous- ja rahaliitto EMUa sekä sisärajatarkastusten poistamista koskevaa Schengenin sopimusta. Lisäksi tutkielmassa pyritään tuomaan esiin joustavuudesta käytyä poliittista keskustelua sekä selvittämään mihin suuntaan joustavuus on unionia muuttamassa. Tutkimuksessa havaitaan, että joustavuuden lukuisista hyvistä puolista huolimatta sillä saattaa olla myös haitallisia vaikutuksia Euroopan unioniin. Joustavuus mahdollistaa unionin tehokkuuden säilymisen ja yhteistyön syvenemisen laajenemisen jälkeenkin, ilman suurta pelkoa vuosiksi paikalleen lamaantuneesta unionista. Joustavuus saattaa heikentää kuitenkin unionin yhtenäisyyttä ja jäsenmaiden välistä solidaarisuutta sekä monimutkaistaa unionin päätöksentekojärjestelmää. Tämän vuoksi oli tärkeää kirjata joustavuussäännökset perussopimuksiin, sillä niiden avulla voidaan säännellä yhteistyössä mukana olevien ja ulkopuolisten maiden suhteita ja joustavalle yhteistyölle saatiin näin "raamit". Esim. Schengen-yhteistyö osoittaa, kuinka huono ulkopuolisten maiden asema on jos joustavuutta harjoitetaan unionin ulkopuolella ilman unionin omien instituutioiden valvontaa. EMU ja Schengen osoittavat lisäksi, että vaikka yhteistyö olisi kaikille avointa, uusille hakijamaille voi olla vaikeaa täyttää yhteistyöhön vaadittavia kriteereitä, vaikka tahtoa olisi. Tämä saattaa johtaa esim. EMUn osalta siihen, että yhteistyössä mukana olevista maista syntyy eräänlainen ydinryhmittymä ja EMU-ryhmä saattaakin alkaa tiivistää yhteistyötään myös muilla aloilla. Vaikka joustavuus tarjoaa unionille välineen samanaikaisen syvenemisen ja laajenemisen aiheuttamien ongelmien ratkaisuun, joustavuus tulisikin ottaa käyttöön vasta viimeisenä keinona, eikä sen tulisi syrjäyttää normaalia, kaikkien välistä yhteistyötä

SABÁTICO: UM NOVO TEMPO PARA A LEITURA? (A RETOMADA DO SUPLEMENTO LITERÁRIO NO ESTADO DE S. PAULO)

O artigo a seguir apresenta a síntese de uma pesquisa de mestrado que está sendo desenvolvida no Laboratório de Estudos Avançados em Jornalismo da Unicamp. A pesquisa tem o objetivo geral de analisar o papel dos suplementos literários dos jornais brasileiros na formação da cultura nacional. Pretende, a partir do lançamento do Sabático do jornal O Estado de S. Paulo, verificar de que maneira a retomada do Suplemento Literário contribui para o resgate do prazer pela literatura e pelo conhecimento em tempos de modernidade, de informação rápida. A principal justificativa para o trabalho reside no fato de que o lançamento do Sabático é aparentemente paradoxal: tal suplemento surgiu em um contexto de crise do Jornalismo, quando os grandes veículos apostaram na simplificação de seus conteúdos, como forma de se aproximar das novas tecnologias digitais que permitem a divulgação de informações de maneira veloz e facilitada