The hurdles for adopting mobile learning devices at the outset of the clinical studies

Introduction: Mobile devices provide medical students with easy access to medical information and educational resources. Since 2013, we’ve followed the study use of iPads among the medical students. In 2016, we observed a notable drop in the overall mobile device usage in the first cohort of medical students entering their clinical studies. Aim of the study: In this study, we sought to identify the hurdles for adopting mobile devices among three consecutive cohorts of medical students at the beginning of their clinical studies. We sought to answer the following questions: (1) How did the students assess their own and their clinical teachers’ ability to use iPads in learning and teaching? (2) How did the clinical before-class and in-class assignments support the students’ use of the new technology? (3) How did students use the mobile device with patients? Material and methods: The data were collected with online surveys among the first three cohorts of medical students who had studied with iPads and started their clinical studies in the spring of 2016, the autumn of 2016 and the autumn 2017. In this study we focused on the closed-ended multiple choice and 5-point Likert scale questions which we analysed by the distribution frequencies in the three cohorts. Results: The response rates ranged from 67.5% (3rd cohort) to 90.8% (1st cohort). Students rated their own ability of using the iPad in studies as good or excellent whereas their teachers’ ability to use these devices relatively low. The students wished for more pre-assignments (tests and videos) and in-class assignments (voting, tests and tasks) to stimulate their learning. Furthermore, they reported that clinical teachers seldom told them about applications related to their clinical field. The students primary use of mobile devices was for seeking information online. Students were hesitant in using the device in direct patient contact. Discussion: Our findings were consistent with previous research in observing a notable hesitance in using the mobile device with patients. These concerns were raised both among students and teachers. Furthermore, the teachers seldom communicated about suitable and quality medical applications. The clinical teachers require support and training in adopting mobile device compatible pre-class and in-class assignments in their instruction.Inledning: Mobila enheter tillgodoser medicinstuderanden med enkel åtkomst till information och undervisningskällor. Vi har följt studerandes användning av iPads inom studierna fr.o.m. 2013. År 2016 observerades en märkbar minskning i allmänna användningen av mobila enheter i den första kohorten då de inledde sina kliniska studier. Avhandlingens mål: I denna studie sökte vi efter hinder i ibruktagandet av mobila enheter för tre på varande följande årskurser vid inledningen av sina kliniska studier. Vi ville med studien besvara följande frågor: (1) Hur bedömde studerandena sina egna och sina lärares förmågor att använda iPads i inlärning och undervisning? (2) Hur stödde kliniska förhands- och lektionsuppgifter studerandenas användning av den nya teknologin? (3) Hur använde studerandena sina mobila enheter med patienter? Material och metod: Data samlades med nätbaserade frågeformulär från de tre första årskurserna som hade studerat användandes iPads och inlett sina kliniska studier våren 2016, hösten 2016 och hösten 2017. Vi fokuserade i denna studie på slutna flervalsfrågor och påståenden graderade enligt en 5-stegs Likert-skala vars svar analyserades enligt frekvensfördelningen för de tre årskurserna. Resultat: Svarsandelarna varierade från 67,5% (årskursen 2018) till 90,8% (årskursen 2016). Studerandena uppgav sin egen förmåga att använda iPads i studier som god eller utmärkt medan de bedömde sina lärares förmågor som relativt svaga. Studerandena önskade fler förhandsuppgifter (tester och videor) och lektionsuppgifter (röstningar, tester och övningar) för att stimulera sin inlärning. Vidare rapporterade de att kliniska lärare sällan berättade om applikationer relaterade till sin respektive specialitet. Studerandenas huvudsakliga användning av mobila enheter var för informationssökning på nätet. Studerandena var tveksamma när det gällde användning av iPads vid direkt patientkontakt. Diskussion: Våra observationer var i linje med tidigare forskning då det gällde tveksamheten för att använda den mobila enheten med patienter. Saken lyftes fram både bland studeranden och lärare. Vidare berättade lärare sällan om passliga medicinska applikationer av god kvalitet. Kliniska lärare behöver stöd och övning i inkorporerandet av förhands- och lektionsuppgifter som är kompatibla med mobila enheter i sin undervisning

Religion in Finnish Schools : A Human Rights Perspective

Tämä pro gradu -tutkielma käsittelee uskonnonvapauden toteutumista suomalaisissa peruskouluissa. Tarkoituksena on selvittää miten Suomi noudattaa kansainvälisten ihmisoikeuksien ja perustuslain vaatimuksia. Tutkielma sisältää tiiviin katsauksen uskonnonvapauteen ihmis- ja perusoikeutena, erityisesti julkisessa kontekstissa sekä kouluissa, jonka pohjalta tutkielmassa arvioidaan Suomen koulujen käytäntöä. Metodologinen lähestymistapa on pääosin oikeusdogmaattinen, jonka rinnalla hyödynnetään kriittisen lainopin lähestymistapaa. Lisäksi tutkielmassa pyritään kartoittamaan mahdollisesti tarvittavia muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön tai soveltamiseen (de lege ferenda). Päälähteinä käytetään kansainvälisten ihmisoikeuselinten ratkaisukäytäntöä, kotimaisten ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisuja, sekä oikeuskirjallisuutta. Tutkielma koostuu neljästä kokonaisuudesta, joita seuraavat tutkielman tulokset ja päätelmät. Ensimmäinen osio rajaa aiheen käsittelyn ja avaa tutkimusaiheen kontekstia. Tätä seuraa tiivis katsaus keskeisiin valtiosääntöoikeudellisiin perusteisiin, jotka luovat pohjan myöhemmälle tarkastelulle. Kolmas pääluku tarkastelee uskonnonvapautta perus- ja ihmisoikeutena ja pyrkii tuomaan esiin tämän oikeuden sisällön ja vaikutukset erityisesti oikeuskäytännön avulla. Neljäs pääluku käsittelee suomalaisten koulujen käytäntöä uskonnonvapauden toteutuksen osalta ja tarkastelee tätä erityisesti edellisen luvun kansainvälisen oikeuden asettamien vaatimusten sekä kotimaisten laillisuusvalvojien lausuntojen kautta. Uskonnonvapaus on keskeinen perus- ja ihmisoikeus ja yksi perustavista oikeuksista demokraattisessa yhteiskunnassa. Tämä oikeus asettaa valtiolle sekä positiivisia että negatiivisia toimintavelvoitteita. Uskonnonvapauden sisältö ja vaikutukset määrittyvät vahvasti kansainvälisten ihmisoikeusorgaanien oikeuskäytännössä. Nämä tulkinnat heijastuvat kotimaiseen käytäntöön ja määrittävät uskonnonvapauden sisältöä. Näin ollen tutkielmassa selvitetään uskonnonvapauden ulottuvuuksia sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) sekä YK:n ihmisoikeuskomitean (KP-komitea) käytännössä ja kiinnitetään huomiota näiden ratkaisukäytännön eroavaisuuksiin. Tutkielmassa pohditaan valtion harkintamarginaalin luonnetta EIT:n käytännössä ja kiinnitetään huomiota harkintamarginaalin ongelmalliseen rooliin erityisesti uskonnonvapauden soveltamisessa. Suomi on virallisesti sekulaari valtio mutta evankelis-luterilaisella kirkolla on valtion toiminnan piirissä erikoisasema. Ev.lut. kirkolla on edelleen merkittävä rooli yhteiskunnassa, erityisesti kouluissa. Suurin osa kirkon ja ev.lut. uskonnon roolista kouluissa perustuu perinteeseen ja sitä perustellaan kulttuurisilla perusteilla. Julkisuudessa on käyty huomattavaa keskustelua uskonnollisesta sisällöstä koulujen toiminnassa, mutta suurin osa keskustelusta on keskittynyt suvivirteen ja koulujen kevätjuhlaan. Pääasia ja tämän tutkielman aihe on kuitenkin paljon laajempi. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uskonnollista sisältöä peruskouluissa kattaen uskonnonopetuksen, aamunavaukset sekä muita uskonnollisia käytäntöjä, joita koulujen toiminnassa ilmenee, sekä arvioidaan näiden toimintojen yhteensopivuutta kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden ja näin ollen perustuslain kanssa. Suomessa uskonnonopetus on järjestetty niin, että eri uskontokuntiin kuuluvat ja uskonnottomat saavat opetusta lähtökohtaisesti eri oppiaineissa ja eri ryhmissä. Uskontokuntaan kuuluville oman uskonnon opetus on pakollista. Vaikka lain nojalla tämä opetus on tunnustuksetonta, käytännössä näin ei useinkaan ole. Näin ollen opetuksen pakollisuus on negatiivisen uskonnonvapauden kannalta ongelmallista. Suomen koulujen moninainen uskonnollinen sisältö ja tästä johtuvat, lisääntyneet poikkeusjärjestelyt ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikkien oppilaiden uskonnonvapauden suojaaminen kouluissa käy käytännön syistä mahdottomaksi. Tutkielman tulos viittaa suomalaisen käytännön puutteellisuuteen ihmisoikeusvelvoitteiden osalta, erityisesti KP-komitean linjausten osalta. Kristitty uskonto läpäisee suomalaiset koulut tavalla, joka ei vastaa valtion neutraliteettivaatimusta. Vaikuttaa tulosten perusteella siltä, että kotimaiset viranomaiset ja päättäjät ovat taipuvaisia luottamaan EIT:n laajaan harkintamarginaaliin uskonnonvapautta kouluissa koskevissa asioissa. KP-komitean päätöksille annetaan liian vähän painoarvoa, eikä sitä, että KP-sopimuksen soveltamista ei koske harkintamarginaali, juuri huomioida. Tähän tuntuu vaikuttavan se, ettei Suomea koskevia, juuri tätä asiaa koskevia valituksia, eikä spesifisti Suomen olosuhteita koskevia tapauksia ole viime aikoina ratkaistu. Perustuslakivaliokunta on taipuvainen suojaamaan nykytilaa ja perinteitä ja on haluton huomioimaan muutostarpeita huolimatta apulaisoikeuskanslerin viimeisimmistä suosituksista. Nykytilan säilyttämistä perustellaan perinteellä ja kulttuurilla kiinnittämättä juuri huomiota siihen, etteivät nämä ole perustuslain sallimia rajoitusperusteita. Erityishuomioita tulisi kohdentaa näihin ongelmakohtiin erityisesti siksi, että kyse on haavoittuvaisessa asemassa, pakollisen peruskoulun piirissä olevien lasten ihmisoikeuksien toteutumisesta.The aim of this master’s thesis is to find how and if Finnish practice in schools regarding religious content is reconcilable with the current requirements of international human rights law and constitutional fundamental rights. This thesis offers a concise view on freedom of religion particularly in the public sphere and in the context of schools as a basis for the further evaluation of possible problems within Finnish practice. The main methodological approach is legal dogmatics with elements of critical legal study. Additionally, an element of de lege ferenda is applied. The main sources for this study include resolutions passed by the supreme guardians of Finnish law, jurisprudence of international human rights tribunals, jurisprudential literature and other academic works. The study is composed of four main segments followed by the findings and discussion. The first section of the thesis presents the framework and context for the study. This is followed by a summary of relevant and fundamental constitutional factors and international human rights instruments that are necessary for the further examination of freedom of religion in particular. The third chapter discusses the content and implications of freedom of religion as a fundamental and human right especially through jurisprudence. The fourth chapter maps out Finnish practice in school and applies the findings of chapter three to these and evaluates stances adopted by domestic authorities. Freedom of religion is an integral fundamental and human right and is one of the bases of a democratic society. This right imposes both positive and negative obligations on the state. The implications of this right are subject to the interpretations made by international human rights tribunals, which in turn shape the practical requirements at the state level. Therefore this thesis clarifies the contents of freedom of religion as a human right through the jurisprudence of both the European Court of Human Rights (ECtHR) and the United Nations Human Rights Committee (CCPR) and highlights differences in the stances adopted by these two human rights instruments. This study considers the nature of the margin of appreciation doctrine especially in ECtHR jurisprudence concerning freedom of religion and frames the problematic implications of the broad use of the margin in these cases. Finland is officially a secular country but awards special status to the Evangelical Lutheran Church of Finland. The church maintains a significant position within Finnish society, including schools. Most of this practice is founded on tradition and justified through cultural significance. There has been considerable public debate on the issue of religious content in schools, but this de-bate has mostly centred on one hymn sung at spring term festivities. The actual issue and subject of this thesis are much broader. This thesis examines religious content in Finnish basic education covering religious education, morning assembly, the Hymn-Quiz and other religious activities that schools partake in and evaluates this practice in the light of human rights jurisprudence and the constitution. Finnish religious education is carried out in a sectarian and segregated manner. Education in the pupils’ own religion is obligatory for pupils with officialized religious affiliation. Although this religious education is non-confessional according to law this is often not the case in practice. Therefore the compulsory nature is a problem for the actualization of freedom of religion. The large variety of religious content in Finnish schools and the consequent opt-out schemes have lead to a situation that makes protecting freedom of religion of all pupils equally unfeasible for practical reasons The results of this study suggest that current Finnish practice is not in line with all the requirements of international human rights law, especially those set by the ICCPR. Christian religion permeates Finnish schools in a manner that does not comply with the requirements for state neutrality. It would appear that domestic authorities are inclined to rely on the broad margin of appreciation evident in the ECtHR’s judgments regarding freedom of religion in school. Too little weight is placed on the resolutions of the CCPR apparently because there have been no recent cases brought by Finnish nationals or cases pertaining to the exact issues that are subjects of complaint in Finland. The Constitutional Law Committee is inclined to protect tradition and reluctant to address necessary changes despite of recent suggestions made by the Deputy Chancellor of Justice. Tradition is not on its own a justification for infringement on freedom of religion. Special attention should be paid to these issues especially because of the vulnerable position of children in compulsory schooling

Donor-specific HLA antibodies in predicting crossmatch outcome : Comparison of three different laboratory techniques

The virtual crossmatch, which is based on single antigen bead technology, is used in the prediction of crossmatch results. However, this assay differs in sensitivity and specificity from crossmatch methods. In our study, the results of physical crossmatches, performed with three different methods, were assessed against virtual cross match results. The aim was to determine the potential cut-off values for donor specific antibodies (DSA) that would predict the crossmatch results obtained by different methods. The results of different crossmatch techniques were correlated with the virtual crossmatch. The receiver operating characteristic (ROC) analysis revealed the Flow cytometric crossmatch (FCXM) and Luminex crossmatch (LXM) to be the most accurate, with area under curve (AUC) values of 0.861 and 0.805, respectively. While we found that the virtual crossmatch correlated well with all the crossmatch results, FCXM produced the best results (83% of the DSA detected). LXM outperformed the other tests in terms of the accuracy in separating class II DSA.Peer reviewe

Osaamista tukeva ohjaus erikoislääkärikoulutuksessa

Vertaisarvioitu.Laadukas osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus pohjautuu selkeästi asetettuihin tavoitteisiin, joiden toteutumista auttaa ja tukee työssä tapahtuva ohjaus. Ohjaus tulisi järjestää systemaattisesti: ohjaaja on selkeästi nimetty, ohjaukseen on varattu työjärjestyksestä aikaa ja erikoistuvan osaamisen edistymisestä käydään yhdessä sovittuina aikoina palautekeskustelut. Ohjauksen luonne muuttuu erikoistuvan taitojen karttuessa samassa tilassa tapahtuvasta suorasta ohjauksesta tarvittaessa tukena olemiseen. Toimiva ohjaus edistää erikoistuvien lääkärien taitojen kehittymistä sekä varmistaa potilasturvallisen hoidon toteutumisen

Osaamista tukeva ohjaus erikoislääkärikoulutuksessa

Vertaisarvioitu.Laadukas osaamisperustainen erikoislääkärikoulutus pohjautuu selkeästi asetettuihin tavoitteisiin, joiden toteutumista auttaa ja tukee työssä tapahtuva ohjaus. Ohjaus tulisi järjestää systemaattisesti: ohjaaja on selkeästi nimetty, ohjaukseen on varattu työjärjestyksestä aikaa ja erikoistuvan osaamisen edistymisestä käydään yhdessä sovittuina aikoina palautekeskustelut. Ohjauksen luonne muuttuu erikoistuvan taitojen karttuessa samassa tilassa tapahtuvasta suorasta ohjauksesta tarvittaessa tukena olemiseen. Toimiva ohjaus edistää erikoistuvien lääkärien taitojen kehittymistä sekä varmistaa potilasturvallisen hoidon toteutumisen

The educational paradigm shift-a phenomenographic study of medical teachers' experiences of practices

BackgroundThis paper proposes a novel approach to the development of competence-oriented higher education, a national transformation aimed at harmonising and digitising undergraduate medical and dental education in Finland.MethodsWe apply phenomenography as a viable qualitative method for medical education research. To better understand medical teachers' expectations towards the change in the educational paradigm, we need to study teachers' experiences of the current practices in undergraduate medical and dental education. The phenomenographic approach facilitates solid links between research, educational development, and change.ResultsThe phenomenographic study maps the qualitatively different ways in which medical teachers experience undergraduate medical and dental education practices. The answers reflect the changing educational paradigm in medical schools, suggesting practical implications for further development of medical and dental education and training. Core content analysis is preferred instructional scaffold for both teachers and students to prioritise the extensive medical education objectives. The change towards competence-based orientation is in progress and national co-operation accelerates its impact.ConclusionThere is an obvious need to enrich the content of the current curriculum with national guidelines that aim for congruence in assessment and objectives. Our results suggest an assessment application for the theoretical concepts presented and promote the competence orientation of education throughout the curricula of medical and dental undergraduate education. Moreover, our results contribute to current European discourses on competence-based approaches in higher education. Up-to-date pedagogical faculty development programmes are a key prerequisite for teacher empowerment and future orientation in teaching and learning for healthcare professions.Peer reviewe

Digitalisering i den medicinska utbildningen

English summary

Minustako lääkäri - miksi lääkikseen haetaan ja kuinka opintoihin motivoidutaan?

Teema : motivaati