Äitien tyytyväisyys synnytyksenaikaiseen hoitoon:kysely kolmessa keskussairaalassa

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata äitien tyytyväisyyttä synnytyksenaikaiseen hoitoon kolmessa suomalaisessa keskussairaalassa. Aineisto kerättiin Synnyttäjän tyytyväisyys synnytyksenaikaiseen hoitoon (SynTy) -mittarilla joulukuun 2019 ja helmikuun 2020 välisenä aikana. Kyselylomakkeen palautti täytettynä 231 äitiä ja vastausprosentti oli 51. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Äitien tyytyväisyys synnytyksenaikaiseen hoitoon oli korkea kaikilla mitatuilla sisäisen hallinnan ulottuvuuksilla, jotka olivat biologis-fysiologinen, toiminnallinen, tiedollinen, sosiaalis-yhteisöllinen, kokemuksellinen ja eettinen ulottuvuus. Kuitenkin verrattuna muihin eri ulottuvuuksien yksittäisiin kysymyksiin, äidit eivät olleet aivan niin tyytyväisiä omiin vaikutusmahdollisuuksiinsa ja tiedonsaantiinsa kivunhallinnassa sekä oman hallinnan tunteensa säilymiseen. Synnytyksen käynnistymisellä, synnytyssairaalan internetsivuihin tutustumisella ennen synnytystä ja raskaudenaikaisilla ongelmilla oli tilastollisesti merkitsevä yhteys tyytyväisyyteen. Tutkimustulokset osoittivat, että äitien asiakastyytyväisyyden näkökulmasta synnytyksen aikainen hoito oli pääosin laadukasta. Tuloksia voidaan hyödyntää esimiestyössä, kätilöiden ja lääkäreiden koulutuksissa sekä työhön perehdytyksessä.Abstract Maternal satisfaction with intrapartum care : a survey in three central hospitals The purpose of this study was to describe maternal satisfaction with intrapartum care in three central hospitals. The data was collected with the Maternal Satisfaction with Intrapartum Care (MatSatIC) instrument between December 2019 and February 2020. A questionnaire was completed and returned by 231 mothers, giving a response rate of 51%. The data was analysed by statistical methods. Maternal satisfaction with intrapartum care was high in all measured dimensions of empowerment, which were bio-physiological, functional, cognitive, social, experiential, and ethical. However, of the single items included in the different sum variables formed according to the dimensions, the mothers were not quite so satisfied with their opportunities to influence the choices regarding pain control, the amount of information given about pain management methods and maintaining their sense of control. The way the labour had started, becoming acquainted with the hospital websites and problems with the pregnancy itself were statistically significantly associated with satisfaction with intrapartum care. The results of this study showed that from the participating mothers’ client/patient satisfaction perspective, they received high quality intrapartum care. These findings can be utilized by leadership and management in maternity units, in the education of midwives and physicians, and orientation programs for new employees

Yliopistosairaalassa alateitse synnyttäneiden naisten tyytyväisyys synnytyksenaikaiseen hoitoon:kyselytutkimus

Tiivistelmä Tutkimuksen tarkoitus: Kuvata alateitse synnyttäneiden naisten tyytyväisyyttä synnytyksenaikaiseen hoitoon ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä yliopistosairaalassa. Aineisto ja menetelmät: Aineisto kerättiin kolmen kuukauden aikana vuonna 2020 yhdessä suomalaisessa yliopistosairaalassa kyselylomakkeella, joka sisälsi Synnyttäjän tyytyväisyys synnytyksenaikaiseen hoitoon (SynTy) -mittarin sekä avoimen kysymyksen. Kyselylomakkeen palautti 401 synnyttäjää. Vastausprosentti oli 80. Monivalintakysymysaineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin ja avoimen kysymyksen aineisto sisällönanalyysilla. Tulokset: Synnyttäjät olivat suurelta osin tyytyväisiä synnytyksenaikaiseen hoitoon. Tyytyväisimpiä oltiin yksityisyyteen, sallittuun tukihenkilöiden määrään, kätilön rauhallisuuteen, kätilön antaman kannustuksen määrään ja saadun tiedon ymmärrettävyyteen. Tyytymättömimpiä oltiin hallinnan tunteen säilymiseen, perheen kanssa keskenään vietetyn ajan määrään synnytyksen jälkeen sekä mahdollisuuksiin vaikuttaa kivunhallintaan, liikkua synnytyksen aikana ja vaikuttaa synnytyksen edistymiseen. Johtopäätökset: Alateitse synnyttäneet naiset olivat suurelta osin tyytyväisiä synnytyksenaikaiseen hoitoon. Synnytykseen valmistautumista varten tulee synnyttäjille opettaa hengitys- ja rentoutumistekniikoita sekä ohjata ja tukea heitä liikkumiseen ja fysiologisesti sopiviin asentoihin. Tulevaisuudessa on tarpeen tutkia keisarileikkauksella synnyttäneiden tyytyväisyyttä synnytyksenaikaiseen hoitoon ja kaikkein pisimpien synnytysmatkojen merkitystä naisten tyytyväisyydelle sekä heidän auttamismenetelmiään pitkän matkan aikana.Abstract Aim: To describe satisfaction with intrapartum care of women who have had a vaginal birth in a university hospital and factors associated with their satisfaction. Data and methods: The data was collected in a Finnish university hospital with a questionnaire, including the Maternal Satisfaction with Intrapartum Care (MatSatIC) instrument and an open question, during three months in 2020. The questionnaire was returned by 401 women and the response rate was 80%. Data based on multiple choice questions was analyzed statistically and data collected with an open question was analyzed using content analysis. Results: For the greatest part, the women were satisfied with the intrapartum care they received. The best satisfaction scores were related to privacy in the delivery room, the number of support persons allowed by the hospital, the calmness of the midwife, the amount of encouragement received from the midwife and the understandability of the information received. The highest dissatisfaction scores were related to maintaining a feeling of control, the amount of time spent with family after the delivery, as well as possibilities to influence pain control, move during the labour and influence the progress of the labour. Conclusions: Women who have had a vaginal birth, were mostly satisfied with the intrapartum care they received. It was concluded that women should be taught breathing and relaxing techniques to prepare them for giving birth, and they should be guided and supported to move and take physiologically appropriate positions during their labour and delivery. Future research needs are related to satisfaction with care of women who have had a caesarean section as well as significance of the longest distances to the birth hospital on women’s satisfaction and interventions to help them during a long distance travelled for birth

Palliative nursing competencies required for different levels of palliative care provision:a qualitative analysis of health care professionals’ perspectives

Abstract Background: Nurses must possess adequate competencies to provide high-quality palliative care. Earlier statements have described certain competencies that are relevant for palliative care, yet only limited empirical research has focused on the perspective of health care professionals to clarify which competencies are required for different levels of palliative care provision. Objective: The aim was to describe the required palliative nursing competencies of registered nurses aligned to different levels of palliative care provision, from the perspectives of multiprofessional groups. Design: A qualitative study design. Setting/Subjects: A purposive sample of professionals, working in different levels of palliative care across various settings in Finland, was used to gain information about the aim of the study (n = 222). Measurements: Content analysis was applied to describe the competencies of registered nurses. Results: Competencies relevant to basic palliative care were categorized under 17 main categories, which included a total of 75 subcategories. “Competence in managing the most common symptoms” was the main category that contained the largest number of reduced expressions (f = 75). An analysis of specialist palliative care data yielded 10 main categories, including 49 subcategories, with “Competence in maintaining expertise and taking care of own well-being at work” containing the most reduced expressions. Conclusion: The study provided new knowledge; more specifically, competencies related to encounters and maintaining hope were described as palliative care nursing competences. The results can be used to ensure that palliative nursing education focuses on the competences that are necessary in practice

Mothers’ perceptions of the quality of maternity services at Finnish maternity units:a cross-sectional study

Abstract Knowledge about mothers’ perceptions of the quality of Finnish maternity services is limited. The aim of this cross-sectional study was to describe mothers’ perceptions of the quality of Finnish maternity services, and to identify background factors associated with them. The data were collected from 1,760 mothers in autumn 2016. Descriptive statistics were used. This study is reported in accordance with STROBE. Most mothers (84%) considered the quality of the maternity services good. The mean response values for the quality of patient education (3.9), staff knowledge and skills (4.3), and hospital environment (4.3) were good. Parity and mode of childbirth were associated with perceptions of the quality of maternity services. Based on the results, development of midwifery and nursing practices should focus on sufficient pain relief, adequate duration of skin-to-skin contact, breastfeeding counselling and opportunities for mothers to reflect on their birth experience afterwards. Moreover, the study results can be used for education. Challenges for future research are presented

Palliative-care nurses’ and physicians’ descriptions of the competencies needed in their working units

Abstract Background: Specialists were asked to describe the most essential palliative and end-of-life care competencies needed in their working units, in order to deepen the understanding of the phenomenon. Aim: To describe the most essential competencies of palliative-care nurses and physicians. Methods: The data was collected using an open-ended question in a survey sent to registered nurses (n=129) working within palliative care and to physicians (n=64) with a special competency in palliative care. The data was analysed using content analysis. Results: The description of the most essential competencies included 16 main categories and 63 subcategories in total. The three strongest main categories were ‘clinical competence’, ‘competence in social interactions’ and ‘competence in giving support’. Eleven main categories were based on both nurses’ and physicians’ data, while five main categories were created from nurses’ data only. Conclusions: Interprofessional palliative-care education is recommended for the undergraduate and postgraduate education of nurses and physicians

Palliatiivisen hoidon osaamisen kehittäminen edellyttää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa:EduPal-hanke kehittäjänä

Tiivistelmä Laadukas, näyttöön perustuva palliatiivinen hoito on jokaisen ihmisoikeus. Tämä edellyttää riittävän koulutuksen ja osaamisen omaavaa henkilöstöä palliatiivisen hoidon eri tasoille. Palliatiivisen hoidon koulutuksessa tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotoiminta (TKI) on saumattomasti integroitu koulutuksen sisällölliseen ja pedagogiseen kehittämistoimintaan. Tässä artikkelissa kuvataan palliatiivisen hoidon koulutuksen kehittämiseen liittyvää TKI-toimintaa EduPal-hankkeessa, joka on toteutunut monialaisesti tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, yliopistojen sekä keskeisten työelämän sidosryhmien kanssa. EduPal-hanke on kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä, sillä hankkeessa tarkastellaan mittavasti ja moniammatillisesti palliatiivisen hoidon opetuksen nykytilaa ja kehitetään perus- ja erityistason osaamisen kuvauksia, opetussuunnitelmasuosituksia sekä yhteistyötä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä

Palliatiivisen hoidon osaamista tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla

Tiivistelmä EduPal-hanke on perustunut parhaaseen mahdolliseen näyttöön. Hankkeessa on tuotettu uutta näyttöön perustuva tietoa sähköisten kyselyjen, työpajojen, haastattelujen, opetussuunnitelmaanalyysien ja järjestelmällisten katsausten avulla. Hankkeen tutkimus- ja kehittämistoiminnassa on hyödynnetty laajasti palliatiivisen hoidon ammattilaisten, asiantuntijoiden, opettajien, opiskelijoiden ja kansalaisten näkemyksiä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkimus- ja koulutusyhteistyö on mahdollistanut vastavuoroisen asiantuntijuuden jakamisen, joustavat opintopolut ja opetustarjonnan laajentamisen sekä ammattikorkeakoulu- että yliopisto-opiskelijoille. EduPalhanke on ollut kansainvälisesti suunnan näyttäjänä näyttöön perustuvan palliatiivisen hoidon perusopetuksen sekä erikoistumiskoulutusten kehittämisessä. Hoitotyön ja lääketieteen opetussuunnitelmasuositusten juurruttamisen ohella tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa tulee jatkossa suunnata simuloituihin ja autenttisiin potilaskontakteihin perustuvaan moniammatilliseen opetukseen sekä opettajien palliatiivisen hoidon opetuksen osaamiseen.Abstract Competence in palliative care through research, development and innovation activities The EduPal-project was based on the best available evidence. The project has produced new evidence-based knowledge through surveys, workshops, interviews, curriculum analyses and systematic reviews. For that purpose, the views of palliative care professionals, experts, teachers, students and citizens have been widely used in the research and development process. Research partnership and educational collaboration between universities of applies sciences and universities have fostered shared expertise between professionals from different faculties and disciplines, offered flexible study paths for students as well as expanded high-quality educational options over educational organizations. The EduPal-project has received international attention through international collaboration and now the development of palliative care education continues also at the European level. In addition to implementing the curriculum recommendations in nursing and medical education, research, development and innovation activities should be focused on in palliative care education for the multidisciplinary personnel and students, especially on use of simulated and authentic patient contacts in education, and teachers’ competence of teaching palliative care