The effectiveness of the HIPPA intervention in the sociocultural environment of ECEC physical activity

Studies have shown that, on average, children’s physical activity (PA) levels in early childhood education and care (ECEC) environments are low, thus opening up the possibility of interventions. We examined the effect of the teacher-implemented one-year long ‘home-and-childcare-based intervention to promote physical activity’ (HIPPA) study on children’s PA in ECEC settings in Finland. Participating four-year-old children (N = 128) were cluster-randomised into two groups, intervention (seven childcare centres) and control (seven childcare centres), in autumn 2011. The children were observed directly during their ECEC times. Multilevel linear analysis was used to test the PA differences between the intervention conditions. Post-intervention results showed that the HIPPA intervention increased the children’s PA. To enhance the real-life effectiveness of the present multicomponent intervention, we examined methods based on the intervention’s success and found areas of development for future studies. Overall, promoting active play by ECEC personnel offers an effective way to enhance children’s PA. Furthermore, to ensure the sustainability of the intervention effects, specific changes in practice have been identified that should be transferred into the policies intended for ECEC settings

3-4 -vuotiaiden lasten fyysinen aktiivisuus päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteys lasten fyysiseen aktiivisuuteen

The aim of this study was to determine whether season has an influence on the physical activity intensity of 3-4-year-old pre-school children. A further aim was to investigate the influence of prompting from teachers on the intensity of childrens’ physical activity. Volunteer children born in 2007 comprised the research group. The research data were collected from 14 day care centers during January & February (N 94) and August & September (N 118) 2011 by using the OSRAC-P direct observational method. The level of intensity of the childrens’ physical activity was mainly sedentary (60 %). The occurrence of moderate to vigorous physical activity was 10 %. Season had a significant effect on physical activity: children were notably more active in August & September than in January & February. Teachers very rarely prompted children to increase their physical activity but when they did, the childrens’ activity level was notably higher than in situations where there was no prompting at all. In the prompting situation, physical activity was notably higher in August & September than in January & February. In the future, it would be important to consider how day-care-centers could better benefit from seasonal changes so as to encourage children to increase their physical activity through the year.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3-4-vuotiaiden lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteetin eroja päiväkodissa eri vuodenaikoina sekä varhaiskasvattajan kannustuksen yhteyttä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. Tutkimusjoukko muodostui päiväkotien vuonna 2007 syntyneistä vapaaehtoisista lapsista. Tutkimusaineisto kerättiin havainnoimalla OSRAC-P -havainnointimenetelmän avulla 14 päiväkodissa tammi-helmikuussa (N 94) sekä elo-syyskuussa (N 118) vuonna 2011. Lasten fyysinen aktiivisuus oli pääosan ajasta (noin 60 %) intensiteetiltään erittäin kevyttä. Intensiteetiltään vähintään keskiraskaan fyysisen aktiivisuuden esiintyvyys oli noin 10 %. Vuodenajalla oli erittäin merkitsevä yhteys lasten fyysisen aktiivisuuden intensiteettiin, sillä lapset olivat huomattavasti aktiivisempia elo-syyskuussa kuin tammi-helmikuussa. Varhaiskasvattajat kannustivat lapsia vain harvoin fyysiseen aktiivisuuteen, vaikka lasten aktiivisuus oli merkitsevästi suurempaa kannustettaessa. Varhaiskasvattajan kannustusta sisältäneissä tilanteissa lasten fyysinen aktiivisuus oli merkitsevästi suurempaa elo-syyskuussa kuin tammi-helmikuussa. Jatkossa tulisikin kiinnittää huomiota siihen, miten päiväkodeissa voitaisiin hyödyntää eri vuodenajat paremmin ja mahdollistaa lapsille fyysiseen aktiivisuuteen kannustavat olosuhteet ympäri vuode

Pienten lasten liikunnan ilo, fyysinen aktiivisuus ja motoriset taidot Suomessa : Piilo-tutkimuksen tuloksia 2023

Piilo-tutkimus selvitti 4–6-vuotiaiden lasten liikkumisen määrää ja laatua sekä niihin vaikuttavia tekijöitä Suomessa vuonna 2023. Tutkimukseen kutsuttiin mukaan lapsia ja heidän perheitään varhaiskasvatuksen kautta eri puolilta Suomea. Lasten liikkumista mitattiin liikemittarilla ja liikkumiseen liittyviä huoltajien käsityksiä kyselyn avulla. Koko päivän aikana 4–6-vuotiaat lapset liikkuivat keskimäärin 3,0 tuntia päivässä kevyesti sekä 74 minuuttia päivässä reippaasti tai rasittavasti. Paikallaanoloaikaa kertyi 9,4 tuntia vuorokaudessa. Varhaisvuosien fyysisen aktiivisuuden suosituksen mukaan koko päivän aikana tulisi liikkua kevyesti, reippaasti tai rasittavasti vähintään kolme tuntia päivässä ja siitä vähintään tunti reippaasti ja rasittavasti. Lapsista 76 prosenttia liikkui tämän suosituksen mukaisesti. Suositus toteutui pojilla yleisemmin kuin tytöillä (83 % vs. 68 %), vanhemmilla lapsilla yleisemmin kuin nuoremmilla ja kaupunkiympäristössä useammin kuin maaseudulla tai taajamassa. Liikkuvan varhaiskasvatuksen tavoite on, että varhaiskasvatuksen aikana kertyisi kaksi kolmasosaa koko päivän suosituksesta, eli kaksi tuntia liikkumista, josta 40 minuuttia olisi reipasta tai rasittavaa. Lapsista 61 prosenttia liikkui varhaiskasvatuksessa tämän tavoitteen mukaisesti, pojat yleisemmin kuin tytöt (72 % vs. 50 %). Tutkimus toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoituksella

Individual- and environmental-related correlates of moderate-to-vigorous physical activity in 11-, 13-, and 15-year-old Finnish children

The objective of this study was to analyze the associations of various individual- and environmental-related factors with subgroups of daily, frequent, moderate and low moderate-to-vigorous physical activity (MVPA) among children and adolescents. Data were obtained from the Finnish School-age Physical Activity (FSPA) study 2016 from 4677 national representative 11-, 13-, and 15-year-old children and adolescents. MVPA and individual- and environmental-related factors were assessed by a questionnaire and analyzed by two-level logistic regression. Seventeen of the twenty-one variables were statistically significantly associated with MVPA. However, only three variables were statistically significant in all MVPA subgroups, whereby self-directed PA at least twice a week, fewer perceived barriers, and higher peer support increased the odds of participating in more MVPA. The results from this study showed essential differences among the MVPA subgroups, also supporting previous findings, whereby various individual- and environmental-based factors are associated with children and adolescents' levels of MVPA. Challenges to designing and implementing effective interventions are based on the need to account for individual differences within the population, as well as the varied connections between PA with different social and physical environments where children and adolescents' PA takes place. PA interventions with various actions at multiple levels are warranted

Co-development of the national monitoring system for the joy of motion, physical activity and motor skills for pre-school-aged children in Finland

In recent years, we have got more information on physical activity and motor skills of preschool-aged children in Finland. However, national monitoring system for this age groups is still lacking in Finland like in many other European countries too. This presentation describes the process and recent results of an on-going research and development project JOYPAM - monitoring the joy of motion, physical activity and motor skills for pre-school-aged children. Aim of the project is to co-create, test and recommend a national level monitoring system by the end of 2020.nonPeerReviewe

Piilo-tutkimus: Liikkumista kertyy pienille lapsille eniten kaupungeissa

Pienet lapset liikkuvat kaupunkimaisissa kunnissa enemmän kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa. Liikkumisen suositus täyttyy kolmella neljästä.nonPeerReviewe

A socio-ecological approach to physical activity interventions in childcare: a systematic review

The promotion of physical activity (PA) in young children requires effective in terventions. This ar ticle reviews the evidence on PA interventions in child care by applying a socio-ecological a pproach. A computer-based literature search for intervention studies aimedatincreasingchildren ’ sPAlevelswasrunacrossfourdatabases:SPORTDiscus, ISI Web of Science, PsycINFO and ERIC. The participants had to be in childcare, aged 2-6-year-old, and their pre- and post- intervention PA levels measured. Selecti on was restricted to peer-reviewed publications and to studies conducted in childcare settings. Twenty-three studies met the inclusion criteria and their methodological quality was assessed. Seven studies ex hibited high methodological quality; twelve were rated as moderate and four low. The effectiveness of the interventions was det erminedaccordingtothepost -intervention behavioral changes reported in children ’ s PA. Fourteen studies found increases in PA levels or reductions in sedentary time, although the changes were modest. The data remain too limited to allow firm conclusions to be drawn on the effectiveness of the components mediating PA interventions, although PA-specific in-service teacher training seemsapotentialstrategy.Thefindingsofthisreviewindicatethatchildren ’ sPAremainedlowanddidnot approachthe180min/daycriteria.Itmaybethatmoreint ensive multilevel and multicomponent interventions based on a comprehensive model are needed.peerReviewe