Proficiency Test on soil improver maturity tests

Evira and Proftest SYKE carried out this proficiency test in November-December 2012 for sample phytotoxicity and aerobic biological activity by determining the effect of soil improver samples on germination and root growth of cress, sample CO2-production or oxygen uptake and sample dry weight and organic matter content. In total 11 laboratories took part in this test. Sample material was soil improver (S1) and soil improver and peat based growing medium (S2). Standard methods were used to determinate the properties from the samples, except for CO2 evolution rate analysis for which no standard exist. The robust means of the reported results by the participants were used as the assigned values for measurements. The evaluation of performance was based on the z scores which were calculated using the standard deviation for proficiency assessment. z scores were not calculated for CO2 (S2), CO2 production per bottle, and root length index (RI; S1), oxygen consumption (Oc) and oxygen uptake rate (OUR). In total, 91 % of the results were satisfactory when the deviations of 4-80 % from the as-signed values were accepted. It seems further guidance in some of the methods is needed. According to the results many laboratories have good practices and manage these analyses well. Other laboratories still need more experience. In future rounds of proficiency tests also pretreatment practices will be taken into account

Analysis of Frankia populations in three soils devoid of actinorhizal plants

Frankia populations were analyzed in three soils devoid of actinorhizal plants but containing monocultures of birch (Betula pendula Roth), pine (Pinus sylvestris L.) or spruce (Picea abies (L.) Karsten). Bioassays using seedlings of Alnus incana as capture plants resulted in nodulation capacities of 3160±7, 2267±13, and 2747±6 nodulation units g−1 of these soils, respectively. Comparative sequence analysis of an actinomycetes-specific insertion in domain III of the 23S rRNA allowed a grouping of isolates obtained from nodules of the capture plants into three distinct groups of the Alnus host infection group. This separation was confirmed by the analysis of genomic fingerprints of the isolates generated by rep-PCR fingerprinting with the BOX primer. Genomic fingerprints also demonstrated that all isolates differed from each other. The isolates accounted for a significant proportion of the Frankia population in root nodules of the capture plants as shown by in situ hybridization with specific probes. However, only those Frankia strains isolated from soil of the birch stand via Alnus seemed to represent the total Frankia population in root nodules. Nodules induced after inoculation with soil from the pine or spruce stand also contained Frankia populations which were not isolated during this study and which could not be identified by in situ hybridization. Depending upon whether the soil originated from a birch, pine or spruce stand, different Frankia populations were found in the nodules of the capture plants. Because a nested PCR on nucleic acids extracted from these different soils did not indicate differences in the diversity of the total Frankia populations, it was concluded that Frankia populations in nodules of the capture plants represent the fraction of physiologically active, infecting frankiae in the soils rather than the total Frankia populatio

Kirjallisuustutkimus perunateollisuuden sivuvirtojen lannoitekäytön vaikutuksesta kasvinterveyteen

Perunan käsittelyprosesseissa päätuotteen ohessa syntyvät jakeet eli sivuvirrat muodostavat merkittävän osan elintarvikkeena ja teollisuuden raaka-aineena käytettävän perunan kokonaismäärästä. Sivuvirtojen hyödyntäminen, esimerkiksi lannoitteena, on tärkeää ympäristön, ravinteiden kierron ja tuottavuuden kannalta. Lannoitekäyttöön saattaa kuitenkin sisältyä riski kasvintuhoojien leviämisestä lannoitteiden mukana. Kasvinterveyslainsäädäntö ja EU:n teollisuusjärjestöjen sisämaakaupan vaatimukset rajoittavat kasvintuhoojien esiintymistä raaka-aineessa, ja tuhoojien leviämistä lannoitevalmisteiden mukana pyritään ehkäisemään lainsäädännön asettamien käsittelyvaatimusten avulla. Lannoitelainsäädännön vaatimusten mukaiset käsittelyt tehoavat suurimpaan osaan mutteivät kaikkiin perunan, kasvinosien ja maan välityksellä leviäviin kasvintuhoojiin. Lisäksi tutkimattomia kasvintuhoojia on suuri joukko. Sivuvirtojen lannoitekäytön kasvinterveysriskien arviointia vaikeuttavat tietopuutteet kasvintuhoojien esiintymisestä raaka-aineessa, haitallisesta määrästä ja joidenkin kasvintuhoojien osalta eliminointiin tarvittavasta käsittelystä. Jatkossa sivuvirtojen lannoitekäytön hyötyhaittasuhdetta yhteiskunnalle, ympäristölle ja viljelijöille pitäisi selvittää tarkemmin

Biokaasulaitosten lopputuotteiden turvallisuutta tutkitaan

Biokaasulaitosten käsittelyjäännöksistä saatavien lannoitevalmisteiden vaikutukset kasveihin tunnetaan vielä puutteellisesti. Niiden turvallisuutta selvitetään Eviran ja MTT:n yhteishankkeessa.vo

Umsetzung problemloser als angenommen : Sabine Hahn im Gespräch mit Brigitte Wüthrich.

Brigitte Wüthrich arbeitet seit 1985 als diplomierte Pfl egefachfrau Psychiatrie. Heute ist sie Leiterin Pfl ege im Domicil Mon Bijou in Bern, einer Pfl egeeinrichtung für betagte Menschen, die beim eigenständigen Leben und Wohnen Unterstützung brauchen