Asiakkaiden osallisuus ja työntekijöiden harkintavalta palvelujärjestelmässä

Artikkelissa tarkastellaan sitä, miten nuorten aikuisten kanssa työskentelevät katutason työntekijät määrittelevät ja jäsentävät asiakkaidensa osallistumista ja osallisuutta sekä niiden esteitä palvelujärjestelmässä. Samalla analysoidaan katutason työntekijöiden mahdollisuuksia käyttää harkintavaltaansa toteuttaessaan työssään osallisuuspolitiikkaa. Aineisto koostuu nuorten aikuisten palvelunkäyttäjien kanssa työtä tekevien katutason työntekijöiden ryhmähaastatteluista. Aineiston perusteella tulkitsemme, että palvelujärjestelmän tarjoama osallisuus konkretisoituu pikemminkin etukäteen määriteltyyn osallistamisen alueeseen kuin asiakkaiden näkökulmasta määriteltyyn tapaan olla osallisina palvelujärjestelmässä. Työntekijöille ylhäältä annettu harkintavalta tulee kohdistaa asiakkaan kontrolliin, ei ammatillisesti ja eettisesti kestäviin harkintavallan muotoihin. Samalla aineistosta jäsentyy työntekijöiden kyky toimia luovasti ahtaassa tilassa, jossa yhdessä asiakkaiden kanssa on mahdollista löytää järkeviä ratkaisuja järjestelmästä huolimatta ja sen resursseja hyödyntäen.

Reflecting on Work Values with Young Unemployed Adults in Finland

In this article, we explore the internal conversations about the work values of young unemployed adults in Finland. We draw on the theoretical concept of internal conversation by Margaret Archer in order to shift the focus from the individual work values to the interplay between subjective concerns and structural circumstances. The data consist of six group interviews conducted among 29 young unemployed adults. We argue that the internal conversations on work values of young unemployed adults constitute five significant concerns: self-realization and opportunity to contribute to society; sufficient income to live independently; social expectations; challenges of finding employment; and unsustainability of the employment system. These diverse concerns demonstrate that young unemployed adults are constrained agents in a changing context of global environment, Nordic labor market, and activation policies. The results contribute to the explanations for unemployment by emphasizing both the structural factors and reflective agency of young unemployed adult

Kestävää siirtymää edistäviä työn ja toimeentulon muotoja – Analyysi kirjallisuudesta

Artikkelissa tarkastelemme kestävää siirtymää edistäviä työn ja toimeentulon vaihtoehtoja. Artikkeli perustuu kirjallisuuteen, joka sisältää ekososiaalista sosiaalipolitiikkaa, kestävää kehitystä, kestävää työtä sekä kestävää taloutta koskevia julkaisuja. Artikkelin tarkoituksena on yhdistää kestävän siirtymän hallinnan tutkimusta hyvinvointivaltioiden tulevaisuutta koskevaan keskusteluun. Kuvaamme kirjallisuudessa esitettyjä vaihtoehtoja siirtymän tutkimuksessa käytettävän monitasomallin näkökulmasta: jäsennämme vaihtoehtoja keskeisten käsitteiden ”toimintaympäristön”, ”hallintojärjestelmän” ja ”paikallisten innovaatioiden” (niché) avulla. Analyysin tuloksena kuvaamme, miten ansiotyötä laajempi työn määritelmä muuttaisi työn toimintaympäristöä. Kirjallisuudessa esiintyvät ideat työajan lyhentämisestä ja perustulosta viittaavat hallintojärjestelmätason tasolla tarvittaviin muutoksiin. Paikallisten innovaatioiden tasolla yhteisövaluutat saavat aikaan uudenlaisia työn ja toimeentulon käytäntöjä. Nämä eri tasoilla tapahtuvat muutokset voisivat muuttaa työn ja toimeentulon muotoja samalla kestävää siirtymää edistäen

Aikuissosiaalityössä vaikuttavat sosiaaliset mekanismit

Peer reviewe

Arjen ja tieteen välissä : sosiaalityön akatemisoitumisen tarkastelua

Sosiaalityön akateeminen asema, tiedepohja ja kohteena oleva todellisuus eivät ole itsestäänselviä eikä samoja kaikkialla. Akateemisuuden erityishaasteena on oppiaineen ammatillinen orientaatio. Sosiaalityön tiedepohjaa suhteellistavaa ja arvioivaa keskustelua käydään jatkuvasti. Myös sosiaalityön tutkimuksen ja toiminnan kohteena oleva todellisuus on sopimuksenvaraista, yhteiskunnallisesti konstituoitunutta. Muissa maissa voi tavata aivan toisella tavalla määräytynyttä sosiaalityön opetusta ja tutkimusta. Tieteenharjoittajan itseymmärrykselle onkin hyödyllistä kysellä, mitkä tekijät ovat ohjanneet suomalaisen sosiaalityön akatemisoitumisprosessia tietynlaiseksi. Pyrin seuraavassa valaisemaan tätä kysymystä tarkastelemalla, millaiset tekijät ehdollistavat sosiaalityön erityisluonnetta yliopistollisten opintojen ja tutkimuksen kohteena sekä tiedeyhteisönä.nonPeerReviewe

Epävirallisen sektorin ja hyvinvointivaltion suhteiden tarkastelua

This research aims to discuss how the relationships between the informal sector and the welfare state vary in different welfare state constellations and in different stages of modernization. On the one hand I approach it from an international comparative perspective of informal (third, nonprofit, non-governmental, voluntary) sector in various types of welfare states. On the other hand I analyze the research target on the level of activating citizens' participation, especially on the field of social work. By analysing the Finnish 1980's debate on voluntary activities, I show that the expanding systems of public social services and social work do not necessarily reduce the scope but mould the contents of the voluntary sector. The special definition of the position and tasks of voluntary activities allowed for a consensus between the state-dominated Nordic system of social policy and a modern active civil society. The different stages (or types) of relationships between the informal sector and the welfare state can be interpreted through ideal-typical categories of the premodern, modern and reflexive modern. The institutionally organised modern Finnish informal sector is closely integrated to public institutions through systematic cooperation. Since the beginning of the 1990's, the economic depression influences the relationships and questions anew their stability. A more self-organised type of citizen's activities is emerging and the overloaded professionals are more pleased than reserved about it. The new, shared predicament gives way to a more egalitarian (reflexive) cooperation between the actors from both sectors. The combined resources in the intermediate area between the sectors seems to respond to the complex challenges at its best. However, due to uncertainty and shifts, the relationships can also develop in a more diffuse direction

The Conceptualisation of Ecosocial Transition

peerReviewe