Opettajankoulutuksen vetovoima

Selvityksessä kartoitettiin opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Korkeakouluopintojaan suunnittelevien nuorten käsityksiä opettajankoulutuksesta ja opettajan työstä tutkittiin haastattelujen ja verkkokyselyn avulla. Lukiolaisia (n = 6310) pyydettiin arvioimaan opettajankoulutuksen houkuttelevuutta ja opettajan työtä mahdollisena tulevaisuuden ammattina. Vertailuaineistona olivat opettajaksi opiskelevien (n = 981), opinto-ohjaajien (n = 64) ja opettajankouluttajien (n = 461) käsitykset opettajankoulutuksen vetovoimaisuudesta. Mielikuvat opettajankoulutuksesta ovat myönteisiä: koulutusta pidettiin laadukkaana ja hyviä valmiuksia antavana. Vetovoimaa vahvistavat käsitykset opettajan työn luonteesta ja merkityksestä yhteiskunnalle. Vetovoimaa vähentävät mielikuvat opettajien työoloista. Tehokkaimpia tapoja lisätä sitä on vahvistaa mielikuvaa työoloista. Työn edellytykset on tärkeää turvata sekä huolehtia ammatillisesta autonomiasta ja korkeasta koulutustasosta. Uusien opettajien tuen järjestämiselle on tarvetta. Valtakunnalliset opiskelijavalinnat ovat oikeansuuntaista kehitystä. Opinto-ohjausta tulee kehittää ja yhteistyötä korkeakoulujen ja lukioiden välillä tiivistää. Vetovoiman kehittymisen seurantaa tulee jatkaa ja yhdistää siihen opettajatarpeen ennakointi. Päätöksenteon ja hallinnon parantamiseksi opettajankoulutuksen tilastointia on hyvä yhdenmukaistaa

Vihreän siirtymän osaamis- ja koulutustarpeet VISIOS

Vihreästä siirtymästä on tullut muutaman viime vuoden aikana keskeinen yhteiskunnan ja talouden suuntaa määrittävä periaate. Uuteen teknologiaan ja kiinteään pääomaan liittyvien investointien lisäksi tarvitaan niiden käyttöön ja kehittämiseen soveltuvaa osaamista. Käynnissä olevan vuosikymmenen aikana vihreän siirtymän työvoimatarve kohdistuu erityisesti energiatehokkuuden parantamisen, energiahuollon, rakentamisen ja liikenteen investointien tehtäviin. Työvoimatarpeet kohdistuvat monipuolisesti eri koulutustasojen osaajiin. Tässä siirtymän vaiheessa suorittavan työn työntekijöiltä vaadittava vihreä osaaminen ei poikkea merkittävästi työntekijöiden nykyisistä osaamisprofiileista. Tämä korostaa erityisesti jatkuvan oppimisen palvelujen tarvetta. Kaikkiaan vihreän siirtymän myötä korkean osaamisen ammattien ja tutkimusosaamisen kysyntä kasvaa, tukeutuuhan vihreä siirtymä pitkälti uusien ratkaisujen kehittämiseen ja soveltamiseen. Pidemmällä aikavälillä vihreä siirtymä vaikuttaa laajaan joukkoon ammatteja, kansalaisten arkisiin ratkaisuihin ja kokemuksiin yhteiskunnallisesta kehityksestä. Tähän kehitykseen vastaaminen edellyttää, että kestävyysosaamista vahvistetaan kaikilla kouluasteilla, kaikissa koulutusmuodoissa ja -ohjelmissa. Erityisesti olisi tarve painottaa transformatiivisen, nykyisiä käytäntöjä, taitoja ja rakenteita kyseenalaistavan oppimisen roolia osana vihreän siirtymän osaamispohjan rakentamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä

Students’ Perceptions of the Quality of School Life, Health, and Health Behaviours in Finnish Comprehensive Schools

This study aimed to determine the quality of school life in Finnish comprehensive schools, and the extent to which the quality of school life was associated with academic achievement, perceived health, health behaviours and bullying victimization. In addition, associations with background factors such as age, gender, family affluence, and educational aspiration were examined. The data were drawn from the Finnish part of the international Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) Study. The survey data were collected from 13- and 15-year-old students from schools that have Finnish as their teaching language in the years 2006 (n=3405), 2010 (n=4260), and 2014 (n=3853). In general, students’ perceptions of their school were fairly positive. Younger students and girls generally reported more positive experiences than older students or boys. However, a substantial proportion of the students reported negative attitudes towards school. Binary logistic regression analysis was conducted to analyse the associations between the quality of school life and academic achievement, health behaviours, and bullying victimization. Multilevel logistic regression analyses were conducted to analyse the associations between the quality of school life and perceived health. All the dimensions of the quality of school life were to some extent associated with students’ academic achievement, health, and health behaviours. The results highlighted social relations at school, educational aspiration, and differences between boys and girls. Students who reported higher school engagement were more likely to report better academic achievement than students with lower school engagement. Better teacher relations and lower school strain predicted better achievement, better self-rated health, fewer health compromising behaviours, and fewer health complaints. Positive peer relations were associated with better self¬-rated health, higher life satisfaction, and fewer health complaints, and less bullying victimization; however, they were also associated with more health compromising behaviours. The study provides new and more detailed knowledge on quality of school life and its associations with academic achievement and students’ health, especially in the Finnish context. Furthermore, the study emphasized the importance of the quality of school life regarding not only students’ academic achievement but also their health.Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen kouluelämän koettu laatu on suomalaisissa kouluissa ja missä määrin kouluelämän laatu on yhteydessä nuorten koulumenestykseen, terveyteen, terveyskäyttäytymiseen ja kiusatuksi joutumiseen. Yhteyksiä tarkasteltiin myös muutamien taustatekijöiden, kuten iän, sukupuolen, perheen varallisuuden ja koulutusorientaation, mukaisissa ryhmissä. Tässä tutkimuksessa on käytetty aineistoa kansainvälisestä WHO-Koululaistutkimuksesta. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin kouluista, joissa opetuskieli on suomi. Kyselyyn osallistui 13- ja 15-vuotiaita oppilaita vuosina 2006 (n=3405), 2010 (n=4260) ja 2014 (n=3853). Yleisesti ottaen oppilaiden kokemukset koulusta olivat melko myönteisiä. Nuoremmat koululaiset ja tytöt raportoivat yleisemmin positiivisia kokemuksia kuin vanhemmat oppilaat tai pojat. Kuitenkin huomattavan suuri osa oppilaista raportoi negatiivisia asenteita koulua kohtaan. Kouluelämän laadun, koulumenestyksen ja terveyskäyttäytymisen välisiä yhteyksiä tutkittiin logistisella regressioanalyysilla ja kouluelämän laadun ja koetun terveyden välisiä yhteyksiä tutkittiin monitasoisilla logistisilla regressioanalyyseillä. Kaikki kouluelämän laadun ulottuvuudet olivat jossain määrin yhteydessä oppilaiden koulumenestykseen, koettuun terveyteen ja terveyskäyttäytymiseen. Tässä tutkimuksessa tutkituista tekijöistä korostuivat sosiaaliset suhteet koulussa ja koulutusorientaatio sekä erot tuloksissa tyttöjen ja poikien välillä. Oppilaat, jotka olivat sitoutuneita kouluun menestyivät koulussa paremmin. Hyvät opettaja-oppilassuhteet ja koulutyön vähäisempi koettu rasittavuus olivat yhteydessä parempaan koulumenestykseen, parempaan itsearvioituun terveyteen, vähäisempään oireiluun ja vähäisempään riskikäyttäytymiseen. Hyvät oppilassuhteet olivat yhteydessä parempaan itsearvioituun terveyteen, elämäntyytyväisyyteen, vähäisempään oireiluun ja vähäisempään kiusatuksi joutumiseen, mutta myös yleisempään riskikäyttäytymiseen. Tutkimus tarjoaa uutta ja tarkentavaa tietoja kouluelämän laadusta ja sen yhteyksistä koulumenestykseen ja oppilaiden terveyteen Suomessa. Lisäksi tämä tutkimus vahvisti kouluelämän laadun merkitystä paitsi oppilaiden koulumenestykselle myös heidän terveydelleen

PIENTEN LASTEN ULKOLIIKUNNAN LISÄÄMINEN: Ulkoliikuntatuokioiden järjestäminen leikkipuisto Linjassa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kaksi liikuntatuokiota yhteistyössä Helsingin kaupungin ylläpitämän leikkipuisto Linjan kanssa. Näiden liikuntatuokioiden tarkoitus oli lisätä pienten lasten ulkoliikuntaa ja antaa leikkipuisto Linjan työntekijöille kehittämisideoita ulkoliikunnan järjestämiseen. Kokosimme opinnäytetyötämme varten teoriatietoa lapsen motorisesta kehityksestä, perheliikunnasta ja leikkipuistotoiminnasta. Tarkastelimme liikuntakasvatusta varhaiskasvatuksen näkökulmasta, sillä varhaiskasvatussuunnitelma on leikkipuistoja velvoittava asiakirja. Teoriatiedon pohjalta suunnittelimme ja toteutimme kaksi liikuntatuokiota, joiden tarkoituksena oli tukea lapsen motorista kehitystä sekä antaa vanhemmille tietoa liikunnan merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tuokioiden ja kertomamme tiedon avulla pyrimme motivoimaan sekä vanhempia että leikkipuisto Linjan työntekijöitä järjestämään enemmän ulkoliikuntaa. Halusimme antaa sekä lapsille että aikuisille positiivisia kokemuksia ulkona liikkumisesta sekä tukea vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Tuokioiden jälkeen pyysimme palautetta toiminnasta ja ohjauksesta sekä vanhemmilta että työntekijöiltä. Palaute oli positiivista ja liikuntatuokiot koettiin mielekkäiksi. Leikkipuisto Linja tulee saamaan käyttöönsä valmiin opinnäytetyömme ja suunnittelemamme liikuntatuokiot, joita he voivat halutessaan hyödyntää nykyisen toimintansa tukena.Aim of this thesis was to organize two outdoor exercise session in the Helsinki city’s playground Linja. The purposes of these activities were to improve outdoor activity in the playground Linja for young children by developing new ideas for the playground employees how to elaborate children’s outdoor exercise activities. We compiled a theo-retical framework of child’s development of motor skills, family exercise and existing playground activities in Helsinki. We examined Finnish early childhood education plan from the physical education perspective because this plan is a mandatory for all Finnish playgrounds. Based on the theoretical framework we planned two exercise session specially to sup-port children’s development of motor skills and increase family's awareness of the im-portance of physical activities for the child’s growth and development. With this knowledge we hope that families and playground Linja’s employees will be encouraged to create more outdoor activities together with children and their families. These ses-sions were planned to give both to the parents and the children positive experiments from outdoor activity and support the relationship between the adults and children. After the exercise sessions we asked for feedback about the activities and our guidance from the parents and the employees. Feedback was positive and exercise sessions were seen useful. Playground Linja will receive this thesis and the planned exercise session to support their existing exercise activities

PIENTEN LASTEN ULKOLIIKUNNAN LISÄÄMINEN: Ulkoliikuntatuokioiden järjestäminen leikkipuisto Linjassa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suunnitella ja toteuttaa kaksi liikuntatuokiota yhteistyössä Helsingin kaupungin ylläpitämän leikkipuisto Linjan kanssa. Näiden liikuntatuokioiden tarkoitus oli lisätä pienten lasten ulkoliikuntaa ja antaa leikkipuisto Linjan työntekijöille kehittämisideoita ulkoliikunnan järjestämiseen. Kokosimme opinnäytetyötämme varten teoriatietoa lapsen motorisesta kehityksestä, perheliikunnasta ja leikkipuistotoiminnasta. Tarkastelimme liikuntakasvatusta varhaiskasvatuksen näkökulmasta, sillä varhaiskasvatussuunnitelma on leikkipuistoja velvoittava asiakirja. Teoriatiedon pohjalta suunnittelimme ja toteutimme kaksi liikuntatuokiota, joiden tarkoituksena oli tukea lapsen motorista kehitystä sekä antaa vanhemmille tietoa liikunnan merkityksestä lapsen kasvulle ja kehitykselle. Tuokioiden ja kertomamme tiedon avulla pyrimme motivoimaan sekä vanhempia että leikkipuisto Linjan työntekijöitä järjestämään enemmän ulkoliikuntaa. Halusimme antaa sekä lapsille että aikuisille positiivisia kokemuksia ulkona liikkumisesta sekä tukea vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Tuokioiden jälkeen pyysimme palautetta toiminnasta ja ohjauksesta sekä vanhemmilta että työntekijöiltä. Palaute oli positiivista ja liikuntatuokiot koettiin mielekkäiksi. Leikkipuisto Linja tulee saamaan käyttöönsä valmiin opinnäytetyömme ja suunnittelemamme liikuntatuokiot, joita he voivat halutessaan hyödyntää nykyisen toimintansa tukena.Aim of this thesis was to organize two outdoor exercise session in the Helsinki city’s playground Linja. The purposes of these activities were to improve outdoor activity in the playground Linja for young children by developing new ideas for the playground employees how to elaborate children’s outdoor exercise activities. We compiled a theo-retical framework of child’s development of motor skills, family exercise and existing playground activities in Helsinki. We examined Finnish early childhood education plan from the physical education perspective because this plan is a mandatory for all Finnish playgrounds. Based on the theoretical framework we planned two exercise session specially to sup-port children’s development of motor skills and increase family's awareness of the im-portance of physical activities for the child’s growth and development. With this knowledge we hope that families and playground Linja’s employees will be encouraged to create more outdoor activities together with children and their families. These ses-sions were planned to give both to the parents and the children positive experiments from outdoor activity and support the relationship between the adults and children. After the exercise sessions we asked for feedback about the activities and our guidance from the parents and the employees. Feedback was positive and exercise sessions were seen useful. Playground Linja will receive this thesis and the planned exercise session to support their existing exercise activities

Forms of Bullying and Associations Between School Perceptions and Being Bullied Among Finnish Secondary School Students Aged 13 and 15

The study aimed to examine the extent to which Finnish secondary school students experience bullying, how they are bullied, and whether being bullied is associated with school perceptions. The analyses were based on data from the Finnish part of the international Health Behaviour in School-aged Children (HBSC) study, and were obtained from 4262 students aged 13 and 15. The sample was nationally representative. Logistic regression analysis was performed to identify the associations between school perceptions and being bullied. Younger students reported being bullied more often than older students. Among younger students, boys were more often bullied than girls of the same age. There was no significant difference between the genders among the older students. The most common form of being bullied was verbal teasing. Boys tended to be bullied in physical ways, while girls were bullied in more indirect ways. Students with low levels of school engagement, students with poor relations with peers, and students who reported better teacher-student relations were more likely to be bullied. Feelings of loneliness and lower family affluence were also associated with being bullied. Improving the perceptions of school, and of the school experience as a whole, might have an effect on bullying at school.peerReviewe

VERME2 testaa : kokemuksia vertaisryhmämentoroinnin soveltamisesta

Tässä julkaisussa kerrotaan vuosina 2017–19 toteutetun Verme2-hankkeen tuloksista. Se oli yksi Opettajankoulutuksen kehittämisohjelman kärkihankkeista, jotka käynnistettiin pääministeri Juha Sipilän hallituskaudella (2015–19). Hanke on jatkanut mentoroinnin kehittämistä aikaisemmin muodostuneessa valtakunnallisessa verkostossa, joka on soveltanut vertaisryhmämentorointia Suomessa vuodesta 2010 alkaen. Verme-verkostossa ovat olleet mukana kaikki suomalaiset opettajankoulutusta järjestävät yliopistot (8) ja ammatilliset opettajakorkeakoulut (5), ja sitä on koordinoinut Koulutuksen tutkimuslaitos. Lisäksi verkostossa on ollut kuntia ja koulutuksen järjestäjiä, jotka ovat osaltaan vastanneet vertaisryhmämentoroinnin toteutuksesta oppilaitoksissa.This publication presents the results of the Verme2 project implemented in 2017–2019. Verme2 was one of the key projects launched during the term of Prime Minister Juha Sipilä’s Government (2015–2019), implemented as part of the national Teacher Education Development Programme. The project has continued to develop mentoring in the previously formed national network, which has applied peer-group mentoring (PGM) in Finland since 2010. All Finnish universities that provide teacher education (8) and all Finnish vocational teacher education colleges (5) have been involved in the Verme network, coordinated by the Finnish Institute for Educational Research (FIER). In addition, the network has included municipalities and education providers also responsible for implementing PGM in educational institutions.nonPeerReviewe

A Brief History of the Peer-Group Mentoring Model in Finland : Struggling for Space in a Contested Niche

The aim of this article is to introduce and reflect on the development of mentoring in Finland as implemented in the form of the Peer-Group Mentoring (PGM) model. Firstly, the main characteristics and principles of the PGM model are introduced, after which experiences from implementing the model are analysed based on a literature review. We examine the following research questions: (1) How have the mentoring practices of newly qualified teachers developed towards the PGM model within the educational ecosystem in Finland? (2) How has the PGM model found its relational space (‘ecological niche’) in this ecosystem? and (3) How has PGM been experienced by mentors and mentees in terms of professional learning and well-being? Theoretically, our examination is based on an ecosystemic view: we see mentoring as an integral element of teachers’ professional development, which, in turn, is an integral part of the education ecosystem. Our methodological approach is a systematic review of mentoring research in Finland over the period 2004–2019. The research material consists of policy documents, research reports, peer-reviewed articles and doctoral dissertations. Our research: (1) demonstrates how mentoring has evolved gradually from traditional one-to-one mentoring towards a reciprocal, collegial and dialogic approach; (2) shows how the PGM model has inhabited its niche in the ecosystem of education; and (3) presents how PGM has been experienced by mentors and mentees. The main challenge in applying the model is the lack of national agreement concerning the organisation of mentoring. Applying the concept of learning ecology, mentoring can be seen as struggling for a niche within initial teacher education and in-service training. Finding a sustainable solution for mentoring therefore requires developing the ecosystem as a whole and allowing growing space for mentoring as an integral part of the education ecosystem.peerReviewe

Tutkinto takana : yliopistojen kandipalautekyselyn sekä maisterien ja tohtorien uraseurantakyselyjen 2018, 2019 ja 2020 tulokset

nonPeerReviewe