Practicing Ballot Secrecy : Postal Voting and the Witness Requirement at the 2019 Finnish Elections

Electoral rights belong to the core of citizenship in democratic nation-states. Voting, then, represents an actualization of the relationship between the citizen and the political community. For citizens living outside the country in which they are eligible to vote, voting signifies a rare institutional connection to the country of origin. The aim of this article is to explore the introduction of the postal vote, a new form of voting for external voters at Finnish elections, from the grassroots perspective. The study focuses on how a central policy concern, safeguarding ballot secrecy, was resolved in the policy implementation by the witness requirement, and how the individual voters subsequently applied it. According to the voters’ accounts of the act of voting, the adopted method for underlining the importance of ballot secrecy in the Finnish overseas postal voting system, for many voters, makes little sense. While they effectively practice ballot secrecy, many fail to demonstrate this to the witnesses they were supposed to convince. Conversely, for these voters, the witness requirement merely works to break the secondary secrecy of elections, namely the secrecy of their participation itself. The empirical material for the article comprises policy documents and thematic text material (interviews, written responses) from 31 Finnish citizens living outside Finland. The article contributes to the scholarly debates on voting as a social, institutional and material practice. It further provides policy-relevant knowledge about grassroots implementation to various electoral administrations many of which, at the time of writing, face pressure to reform their repertoire of voting methods to function better in exceptional circumstances, such as a pandemic.Peer reviewe

Ulkomailla syntyneenä suomalaisessa kunnallispolitiikassa : Maahanmuuttotaustaisten kunnanvaltuutettujen edustajuuskäsitykset, motivaatio sekä suhde maahanmuutto- ja kulttuuritaustaansa puheessa politiikassa toimimisesta

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuksessa käsitellään maahanmuuttaneiden poliittista osallistumista Suomessa. Aiheen tekevät ajankohtaiseksi viime vuosina lisääntynyt maahanmuutto sekä kasvu puolueiden ja median kiinnostuksessa maahanmuuttaneita kohtaan. Kotoutumisen tutkimus on pääasiallisesti suuntautunut maahanmuuttaneiden taloudelliseen ja sosio-kulttuuriseen integraatioon, ja poliittisen integraation tutkimus on ollut vähäisempää. Aihetta tarkastellaan kahdentoista luottamustehtävään vuoden 2004 kunnallisvaaleissa valitun kunnanvaltuutetun sekä yhden varavaltuutetun haastattelujen kautta. Tarkoituksena on kuvata, miten haastatellut perustelevat haluaan toimia politiikassa, määrittelevät itseään edustajana sekä viittaavat maahanmuuttajuuteen ja omaan kulttuuritaustaansa puheessaan politiikasta. Haastatteluaineistoa käsitellään diskurssianalyyttisesti suuntautuneen tarkastelun avulla, jossa haastateltujen puhe ymmärretään todellisuutta ja itseymmärrystä rakentavina selontekoina. Analyysin asettamiseksi kontekstiinsa käsitellään myös maahanmuuttaneiden osallistumisen institutionaalisia kehyksiä erityisesti vaaleihin ja puolueisiin liittyen. Työn teoreettisen taustan muodostavat tutkimukset kulttuurisesti moninaisesta yhteiskunnasta poliittisena yhteisönä sekä erityisesti keskustelu edustamisen käsitteestä, jonka suhteen tutkimuksessa tukeudutaan Hanna Fenichel Pitkinin, Anne Phillipsin, Robert E. Goodinin ja Michael Sawardin esittämiin lähestymistapoihin. Aikaisempaa tutkimusta maahanmuuttotaustaisista luottamushenkilöistä ei ole saatavilla Suomea koskien, mutta erityisesti pohjoismaisia teoksia hyödynnetään aineiston tarkastelussa. Varsinainen vertailu ei kuitenkaan ole mahdollista maiden erilaisten maahanmuuttohistorioiden vuoksi. Tutkimuksessa todetaan, että haastateltujen määrittelyt omasta edustajuudestaan ovat moninaisia. Vain neljä suurimmissa kaupungeissa asuvaa haastateltua painottaa selvästi maahanmuuttajien edustamista. Joillekin haastatelluista kyseinen painotus ei tosin olisi edes mielekäs kunnan vähäisen maahanmuuttaneiden määrän vuoksi. Haastatellut näyttäytyvät useasta näkökulmasta "tavallisina kunnallispoliitikkoina". He ovat kulttuurisesti hyvin integroituneet Suomeen ja sisäistäneet puoluepolitiikan arkitietoa. Politiikassa toimiminen myös edelleen juurruttaa maahanmuuttanutta kotikuntaansa Suomessa. Maahanmuuttotausta tulee haastatteluissa esille taakkana ensisijaisesti kielivaikeuksien ja vähemmässä määrin myös syrjinnän tai erilaisuuden kokemuksien vuoksi. Maahanmuuttotaustan voi kuitenkin nähdä myös resurssiksi, sillä sen ansiosta voi esimerkiksi saada myönteistä huomiota. Oma kulttuuritausta tarjoaa joillekin arvo- ja argumentaatioperustan, johon tarvittaessa voi nojata. Puolueet ovat 2000-luvulla suunnanneet enenevässä määrin huomiota maahanmuuttaneisiin potentiaalisina kannattajina. Tällä hetkellä puolueet näyttäytyvät mahdollistamispontentiaalinsa kautta. Ne tarjoavat maahanmuuttaneelle yhden suomalaiseen yhteiskuntaan osallistumisen ja mahdollisesti myös sosiaalisen nousun kanavan. Ulkomaiset tutkimukset antavat kuitenkin aihetta jatkossa seurata puolueiden toimintaa suhteessa maahanmuuttaneisiin, sillä puolueissa on muualla esiintynyt esimerkiksi maahanmuuttotaustaisille mahdollisten toimijaroolien rajautumista kotoutumiskysymyksiin. Tuhannet syntyperäiset suomalaiset ovat antaneet kunnallisvaaleissa äänensä maahanmuuttotaustaiselle ehdokkaalle. Ulkomailla syntyneiden kunnanvaltuutettujen olemassaolo etnisesti melko homogeenisissäkin kunnissa kertoo siitä, ettei osa äänestäjistä vaadi edustajalta edustettavan kanssa yhteistä syntyperää. Suomalaisessa tavassa käsittää kunnallisen poliittisen yhteisön jäsenyys voi siten nähdä siirtymistä kohti etnisyyden huomiotta jättävää lähestymistapaa, etnos-käsityksestä kohti ajatusta kansasta demoksena

Stödande av samhälleligt deltagande av invandrare inom den offentliga förvaltningen och partierna

I denna utredning har det kartlagts de åtgärder som de finska regionala och lokala förvaltningsmyndigheterna och riksdagspartierna har vidtagit för att stöda invandrares samhälleliga och politiska deltagande. Dessutom har man betraktat undervisningen om och behandlingen av teman som gäller samhälleligt och politiskt deltagande på integrationskurser. Materialet som utnyttjas vid kartläggningen har samlats in genom förfrågningar, som har sänts till ELYcentralerna, de största kommunerna, riksdagspartierna och de läroanstalter som ordnar integrationskurser. Utredningen hör till projektet Likabehandling på första plats 3 (YES 3, på finska Yhdenvertaisuus etusijalle). YESprojektet är en nationell kampanj mot diskriminering vars mål är att öka medvetenheten om och beredskapen för likabehandling och ickediskriminering och att främja godkännandet av pluralism i samhället. Projektet finansieras av EUkommissionens PROGRESSprogram (20072013) samt av de organisationer som deltagit i projektet. Justitieministeriet har deltagit i YES 3projektet med ett eget delprojekt, vars mål är att öka invandrarnas samhälleliga delaktighet, deras kanaler för deltagande och deras kunskaper om de grundläggande rättigheterna

Kotini on vaalikoppini : joustavien äänestysmuotojen merkitys yhdenvertaiselle poliittiselle osallistumiselle

Non peer reviewe

Signed, sealed and delivered with trust : Non-resident citizens' experiences of newly adopted postal voting

Peer reviewe

The participation paradox : demand for and fear of immigrant participation

In this paper, we address the ambivalence in European immigrant integration discourses toward the political participation of immigrants. We show how this ambivalence manifests in what we call a ‘participation paradox’, which is constituted by two apparently conflicting, but potentially mutually reinforcing characteristics of the discourse. The first emphasizes the need for immigrants to be active in order to attain a well-integrated society and well-functioning democratic polity; the second is a call for the protection of liberal democratic institutions from the alleged ‘illiberal threats’ that migrants pose to society. Immigrant participation is thus both demanded and feared. Using illustrations from Denmark, we show two different ways in which this paradox plays out in practice: i) the fear of participation results in debates around the general desirability of immigrant participation; and ii) the perceived threat of ‘undesired participation’ reinforces the demand for immigrants to be ‘good’ citizens by participating in a ‘civic’ way. In these cases, the content of immigrant participation is discursively restricted. We end the paper by exploring the consequences of the paradox in terms of the democratic position of immigrants.peerReviewe

The political potential of migrants is often overlooked in discussions around integration

In a recent study, Hanna Wass, Päivi Pirkkalainen and Marjukka Weide drew on the Somali community in Finland as a case study to consider immigrants as a political resource. They found that turnout among Somali‐born voters was only slightly lower than native citizens, and that their engagement in civic associations is highly dynamic and diverse. The results demonstrate that political potential of immigrants is often overlooked and highlight that economic and social inclusion are closely intertwined with political inclusion.nonPeerReviewe