Sikiön kromosomipoikkeavuuksien seulonta : Riskien suuruutta kuvaavat kortit

MUU27

Screening for fetal abnormalities: From a health technology assessment report to a national statute

Objectives: Previously in Finland, each municipality selected which methods to use in screening for fetal abnormalities. This resulted in practice variation and inequity. The national health technology assessment (HTA) office Finohta compared the methods and time frames available when screening for chromosomal and structural abnormalities. The assessment identified a need to discuss several value-laden questions before policy decisions could be taken. Methods: The National Screening Committee (NSC) at the Ministry of Health and Social Affairs (MOH) formulated a statement based on the HTA report to inform policy makers. This article describes the steps in the policy process. Results: The national screening committee organized an open forum to discuss the ethically relevant aspects of fetal screening, and a lengthy public discussion highlighted the viewpoints of various stakeholders. Based on the assessment, public discussion, and several committee meetings that heard further experts, the NSC formulated a conclusion based on equity of access. This also offered options for families unwilling to terminate a pregnancy due to fetal abnormality. The MOH sent the conclusion to a comment round, and the proposal was accepted with minor adjustments. The Ministry decided to unify the regulation of all public screening programs by one statute. The policy process lasted three years, and the methods to screen for fetal abnormalities will be unified after a further 3 years. Conclusions: The assessment of screening programs for fetal abnormalities reached beyond its original mandate. The process of examining values behind screening resulted in a program that respects the differing objectives and ethical values of pregnant families, and to national legislation on screening programs

Selvitys kustannusvaikuttavuuden käyttämisestä yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelykriteerinä - korjattu laitos

Suomen julkisen sektorin terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemistä ohjaa kolme pääperiaatetta. Ensinnäkin arvio terveysongelman merkittävyydestä perustuu aina lääketieteelliseen tietoon ja yhteiskunnan arvoihin. Lääketieteellisten palvelujen ja menetelmien perusteltavuutta arvioidaan suhteuttamalla niiden vai-kuttavuus ja turvallisuus terveysongelman vakavuuteen. Kolmanneksi otetaan huomioon terveysongelmaan liittyvät eettiset näkökohdat, ja jos palvelun tai menetelmän vaikuttavuus on vähäinen, huomioidaan myös kustannukset. Näiden pääperiaatteiden lisäksi myös yhteiskunnan ja terveydenhuoltojärjestelmän taloudelliseen kokonaiskantokykyyn ja terveydenhuollon organisointiin liittyvät näkökohtia on tärkeää arvioida. Koska nykyiset käytännöt ja lainsäädäntö eivät anna selvää ohjausta sille, kuinka Palveluvalikoimaneuvoston suositusten ja lausuntojen valmistelussa tulisi käyttää kustannus- ja kustannusvaikuttavuustietoa, tilasi Palveluvalikoimaneuvosto tämän selvityksen saadakseen lisätietoa asiasta. Selvitys tilattiin Summaryx Oy:ltä ja sen työsti kolme asiantuntijaa, joilla on vankkaa kokemusta sekä terveystaloustieteestä että terveydenhuollon menetelmien arvioinnista. Selvityksen keskeiset osa-alueet ovat: • Kustannusvaikuttavuuden ja eräiden muiden keskeisten käsitteiden määrittely • Taloudellisen arvioinnin vahvuuksien ja heikkouksien esitteleminen • Kynnysarvot ja niiden käyttö • Taloudellisen arvioinnin sovellettavuus priorisoinnissa, esimerkkinä NICE • Kustannusvaikuttavuustiedon saatavuus Suomen terveydenhuollossa • Miten PALKO voisi toteuttaa kustannusvaikuttavuuden arviointia työssään Selvityksessä kuvataan ja arvioidaan mahdollisuuksia käyttää kustannusvaikuttavuutta yhtenä terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelyn kriteerinä. Lisäksi tekijät esittävät näkemyksiään siitä, miten PALKO voisi käytännössä hyödyntää tietoja kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tukena päätöksenteossaan. Tekijät toteavat, että joissakin tilanteissa palvelujen kokonaistaloudellisuutta voitaisiin arvioida kustannus-seuraamusanalyysilla, joka mm. huomioi vaikutukset koko terveydenhuoltojärjestelmään. He pitäisivät hyödyllisenä, että lainsäädäntö jatkossa ottaisi kantaa siihen, kuinka tietoa kustannuksista ja kustannusvaikuttavuudesta tulisi ottaa huomioon terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittelemisessä

Katsaus terveydenhuollon priorisointiin eri maissa - korjattu laitos

Lääketieteellisen hoidon mahdollisuudet ja väestön tarpeet ja vaatimukset kasvavat nopeammin kuin terveyden- ja sairaanhoitoon käytettävissä olevat resurssit. Ristiriitaa pyritään ratkaisemaan terveydenhuollon priorisoinnilla. Priorisoinnin periaatteet ja toteuttamistavat vaihtelevat eri maissa. Raportissa kuvataan Ruotsissa, Norjassa ja Englannissa noudatettavia priorisointikriteerejä sekä sitä, miten priorisointi on näissä maissa käytännössä toteutettu. Erityisesti tarkastellaan sitä, miten priorisointi ohjaa terveydenhuollon toteuttamista käytännössä. Edellä mainittujen kolmen maan lisäksi raporttiin on koottu taulukkomuotoon priorisointijärjestelmän pääpiirteet Hollannista, Itävallasta, Kanadasta, Saksasta, Tanskasta, Oregonin osavaltiosta USA:ssa, Uudesta Seelannista ja Virosta. Raportin lähdeluettelossa on listattu laajasti kansainvälistä terveydenhuollon priorisointia käsittelevää kirjallisuutta ja muuta materiaalia

Katsaus terveydenhuollon priorisointiin eri maissa

Tämän vanhan painoksen korvaa uusi, muutettu painos osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-00-3892-

Obstruktiivinen uniapneaoireyhtymä

Perustuu SBU:n julkaisemaan yhteispohjoismaiseen arviointiin: Obstructive sleep apnoea syndrome- A systematic literature revie