Spør meg! : Oslosta oppia tilasuunnitteluun, kirjastoviestintään ja avoimeen julkaisemiseen

Osallistuimme Erasmus-henkilöstövaihtoon Oslossa 18. - 20.5.2015, järjestäjinä Oslon yliopisto (UiO) ja Oslon ja Akerhusin ammattikorkeakoulu (HiOA, Oslo and Akerhus University College of Applied Sciences). Vaihtoviikon teema “The Library in transition. A shift from paper based to digital services” kuvaa hyvin tilannetta, joka koskettaa korkeakoulukirjastoja ympäri Eurooppaa. Paljon opittiin uutta omaan työhön ja AMKIT-konsortiolle sovellettavaksi

Siivoustyön fyysinen kuormittavuus Rovaniemen kaupungin siivouspalvelussa

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli mitata Rovaniemen kaupungin siivous-palvelun työntekijöiden työn fyysistä kuormittavuutta sekä palautumista stressireaktioista työpäivien aikana. Tarkoituksena oli, että työnantaja voisi hyödyntää työn tuloksia työnohjauksellisissa asioissa. Meille opiskelijoille opinnäytetyön tekeminen tarjosi tilaisuuden perehtyä Firstbeat Hyvinvointi-analyysin käyttöön ja antoi myös valmiuksia Hyvinvointianalyysin hyödyntä-miseen myöhemmin työelämässä. Työssämme käytimme määrällistä eli kvantitatiivista tutkimusmenetelmää. Mittarina meillä oli Firstbeat Technologies Oy:n sykevälivaihtelun mittaami-seen perustuva mittauslaite ja Hyvinvointianalyysi. Kohderyhmänä työssä oli Rovaniemen siivouspalvelun työntekijät, joista lopulta 10 henkilön mittaustu-loksia hyödynsimme tutkimuksessa. Tutkimusaineistomme koostui Hyvin-vointianalyysistä saaduista työn fyysisen kuormituksen ja stressin ja palau-tumisen raporteista sekä osallistujilta kerätyistä taustatietolomakkeista. Tutkimuksen tuloksista kävi ilmi, että sykevälivaihteluun perustuvan mittauk-sen perusteella työn aiheuttama fyysinen kuormitus oli siivouspalvelun työn-tekijöillä kevyttä. Palautumisen stressireaktioista voitiin mittausten perusteella katsoa jääneen alla suositellun työpäivien aikana. Työn fyysinen kuormitta-vuus oli siis kevyttä ja palautuminen liian vähäistä. On huomioitava, että työssämme ei tutkittu eikä tuloksissa näin ollen otettu huomioon työntekijöi-den subjektiivista näkemystä työn aiheuttamasta kuormituksesta ja palautu-misesta

Vakaville kammioperäisille rytmihäiriöille altistavat ionikanavavariantit

Congenital long QT syndrome (LQTS) with an estimated prevalence of 1:2000-1:10 000 manifests with prolonged QT interval on electrocardiogram and risk for ventricular arrhythmias and sudden death. Several ion channel genes and hundreds of mutations in these genes have been identified to underlie the disorder. In Finland, four LQTS founder mutations of potassium channel genes account for up to 40-70% of genetic spectrum of LQTS. Acquired LQTS has similar clinical manifestations, but often arises from usage of QT-prolonging medication or electrolyte disturbances. A prolonged QT interval is associated with increased morbidity and mortality not only in clinical LQTS but also in patients with ischemic heart disease and in the general population. The principal aim of this study was to estimate the actual prevalence of LQTS founder mutations in Finland and to calculate their effect on QT interval in the Finnish background population. Using a large population-based sample of over 6000 Finnish individuals from the Health 2000 Survey, we identified LQTS founder mutations KCNQ1 G589D (n=8), KCNQ1 IVS7-2A>G (n=1), KCNH2 L552S (n=2), and KCNH2 R176W (n=16) in 27 study participants. This resulted in a weighted prevalence estimate of 0.4% for LQTS in Finland. Using a linear regression model, the founder mutations resulted in a 22- to 50-ms prolongation of the age-, sex-, and heart rate-adjusted QT interval. Collectively, these data suggest that one of 250 individuals in Finland may be genetically predisposed to ventricular arrhythmias arising from the four LQTS founder mutations. A KCNE1 D85N minor allele with a frequency of 1.4% was associated with a 10-ms prolongation in adjusted QT interval and could thus identify individuals at increased risk of ventricular arrhythmias at the population level. In addition, the previously reported associations of KCNH2 K897T, KCNH2 rs3807375, and NOS1AP rs2880058 with QT interval duration were confirmed in the present study. In a separate study, LQTS founder mutations were identified in a subgroup of acquired LQTS, providing further evidence that congenital LQTS gene mutations may underlie acquired LQTS. Catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia (CPVT) is characterized by exercise-induced ventricular arrhythmias in a structurally normal heart and results from defects in the cardiac Ca2+ signaling proteins, mainly ryanodine receptor type 2 (RyR2). In a patient population of typical CPVT, RyR2 mutations were identifiable in 25% (4/16) of patients, implying that noncoding variants or other genes are involved in CPVT pathogenesis. A 1.1 kb RyR2 exon 3 deletion was identified in two patients independently, suggesting that this region may provide a new target for RyR2-related molecular genetic studies. Two novel RyR2 mutations showing a gain-of-function defect in vitro were identified in three victims of sudden cardiac death. Extended pedigree analyses revealed some surviving mutation carriers with mild structural abnormalities of the heart and resting ventricular arrhythmias suggesting that not all RyR2 mutations lead to a typical CPVT phenotype, underscoring the relevance of tailored risk stratification of a RyR2 mutation carrier.Synnynnäinen pitkä QT oireyhtymä (long QT syndrome, jäljempänä LQTS), jonka arvioitu ilmaantuvuus on 1:2000-1:10000, ilmenee EKG:ssä havaittavana pidentyneenä QT-aikana ja pahanlaatuisina kammioperäisinä rytmihäiriöinä. LQTS:n patogeneesissä keskeisiä ionikanavia on tunnistettu kymmenen ja tautia aiheuttavia mutaatioita tunnetaan satoja. Suomessa neljä kaliumkanavaa koodaavan geenin perustajamutaatiota selittävät 40-70% pitkä QT -oireyhtymän geneettisestä kirjosta. Oireyhtymä voi ilmentyä myös ulkoisten altisteiden, kuten lääkeaineiden seurauksena, jolloin puhutaan hankinaisesta LQTS:stä. LQTS:n lisäksi pidentyneen QT-ajan on osoitettu liittyvän lisääntyneeseen morbiditeettiin ja mortaliteettiin mm. iskeemisen sydänsairauden yhteydessä sekä populaatiotasolla. Tutkimuksen päätavoitteena oli estimoida suomalaisten LQTS-perustajamutaatioiden todellinen esiintyvyys Suomessa ja määrittää mutaatioiden vaikutus QT-ajan pituuteen väestötasolla. Terveys2000-hankkeen laajasta 6000 yksilön väestöotoksesta tunnistettiin LQTS-perustajamutaatiot KCNQ1 G589D (n=8), KCNQ1 IVS7-2A>G (n=1), KCNH2 L552S (n=2) and KCNH2 R176W (n=16) yhteensä 27 tutkimukseen osallistujasta johtaen LQTS:n 0.4% painotettuun ilmaantuvuuteen Suomessa. Lineaarisessa regressioanalyysissä perustajamutaatiot johtivat 22-50 ms:n iällä, sukupuolella ja syketaajuudella vakioidun QT-ajan pidentymiseen väestötasolla. Tutkimustulosten perusteella joka 250. suomalainen voi kantaa perimässään kammioperäisille rytmihäiriöille altistavaa geenivirhettä. Tutkimuksessa KCNE1-geenin D85N variantin harvinaisempi alleeli, jonka esiintyvyys suomalaisilla on 1.4%, johti 10 ms:n QT-ajan pidentymiseen väestötasolla ja voi siten olla merkittävä rytmihäiriöalttiutta lisäävä tekijä populaatiossa. Lisäksi tutkimuksessa toistettiin aiemmin julkaistujen KCNH2 K897T, KCNH2 rs3807375 ja NOS1AP rs2880058 -varianttien assosiaatiot QT-ajan pituuteen. Erillisessä osatyössä perustajamutaatioita todettiin myös rytmihäiriölääkkeiden aiheuttamassa pitkä QT -oireyhtymässä osoittaen, että synnynnäiset LQTS-mutaatiot voivat ilmetä hankittuna LQTS:nä. Katekolamiiniherkälle monimuotoiselle kammiotakykardialle (catecholaminergic polymorphic ventricular tachycardia, jäljempänä CPVT) on tyypillistä rasituksessa esiintyvät kammioperäiset rytmihäiriöt rakenteellisesti muutoin normaalissa sydämessä. Rytmihäiriösairaus aiheutuu viallisista sydämen Ca2+-välitteisistä proteiineista, pääasiassa tyypin 2 ryanodiinireseptorista (RyR2). Tutkimuksessa tunnistettiin RyR2-geenin koodaavan alueen mutaatioita 25% (4/16) tyypillisistä CPVT-potilaista osoittaen, että joko ei-koodaavien alueiden mutaatiot tai muut tunnistamattomat geenit vaikuttavat CPVT:n patogeneesissä. RyR2-geenin eksonissa 3 sijaitseva 1.1 kb:n deleetio identifioitiin erikseen kahdesta CPVT-suvusta, joten tämä alue voi jatkossa olla merkittävä tutkimuskohde perinnöllisissä rytmihäiriösairauksissa. Kaksi uutta RyR2-geenin mutaatiota, jotka molemmat johtivat in vitro tutkimuksissa RyR2-kanavan yliaktiivisuuteen, tunnistettiin yhteensä kolmesta äkkikuolemapotilaasta. Osalla mutaatiota kantavista sukulaisista todettiin lieviä sydämen rakenteellisia poikkeavuuksia ja levossa esiintyviä kammioarytmioita osoittaen, että kaikki RyR2-geenin mutaatiot eivät johda tyypilliseen CPVT:n taudinkuvaan, mikä korostaa yksilöllisen riskinarvioinnin merkitystä RyR2-mutaation kantajilla

Composition of abraded dust from asphalt pavement produced using ferrochromium smelter slag (OKTO-aggregate)

This report describes an investigation that took place at Aalto University commissioned by the Finnish Transport Agency about asphalt dust containing OKTO-aggregate. In the fall of 2013, Finnish newspaper headlines began to raise the issue of the occurrence of damaged timing belts in the Oulu region. It seemed to only concern certain models and was found in the form of a dust. The press reasoned that this "mysterious" dust must have originated from the aggregates abraded from the local Oulu roads. More specifically, it was attributed to the OKTO-aggregate used in surface wearing course mixtures on high traffic volume roads. The OKTO-aggregate (OKTO-murske in Finnish) is a brand name for the man-made byproduct of the smelter slag from the Outokumpu Tornio ferrochromium plant. Natural rock aggregates are substituted by this material in high volume roads due to its excellent abrasion resistance against studded tire wear. The conclusion is that the possible contribution of OKTO-aggregate to the mechanical breakage or abrasion of car parts was considered insignificant compared with the other fragments, such as corundum, that were also detected in the car dust. Furthermore, OKTO-aggregate was found to be much less reactive with deicing salts than the rock aggregate used in the Oulu region. Therefore, the OKTO-aggregate does not significantly contribute to the chemical corrosion of car parts

Allowance demand and supply in the European Union Emissions Trading Scheme during 2008-2020

Tutkielman tavoitteena on arvioida päästöoikeusyksiköiden tulevaa tarvetta ja tarjontaa sekä näiden tasapainoa EU:n päästöoikeuskaupassa vuosina 2008–2020. Päästöoikeusyksiköiden tarve syntyy yritysten luontoon laskemasta päästömäärästä. Tutkielmassa simuloidaan tulevaa päästökehitystä EU:n päästöoikeuskaupassa hyödyntäen Aatolan, Ollikaisen ja Ollikan kehittämää päästöjen ennustamisen estimointimallia. Tutkielmassa tarkastellaan kahden skenaarion avulla, kuinka erilaiset odotukset talouden, sähköntuotannon, fossiilisten polttoaineiden käytön ja teollisuuden kasvusta vaikuttavat kokonaispäästöjen kautta päästöoikeusyksiköiden tarpeeseen ja sitä kautta myös päästöoikeusyksiköiden tarpeen ja tarjonnan tasapainoon. EU:n päästöoikeuskaupan tulevan päästökehityksen estimoinnin perusteella tehdään päätelmiä päästöoikeuskauppamarkkinan ylijäämäisyydestä. Tarkasteluun otetaan mukaan erilaisia poliittisia tekijöitä ja katsotaan, kuinka ne vaikuttavat päästöoikeuskauppamarkkinan ylijäämään. Tutkielmassa tarkastellaan muun muassa Euroopan komission suunnitteleman mahdollisen 1,4 miljardin tai vaihtoehtoisen 700 miljoonan päästöoikeusyksikön mitätöinnin eli set aside -päätöksen ja energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotuksen vaikutuksia EU:n päästöoikeuskauppamarkkinaan. Tulokset osoittavat, että EU:n päästöoikeuskauppamarkkina on suuresti ylijäämäinen. Kun päästöoikeusyksiköiden tarjonnassa huomioidaan allokoitujen päästöoikeusyksiköiden lisäksi hankeyksiköiden käyttö, aikaiset kolmannen päästöoikeuskauppakauden huutokaupat, NER300-huutokaupat ja energiatehokkuusdirektiivin muutosehdotus, odotettuun talouskasvuun perustuvan skenaarion mukainen arvio kolmannen päästöoikeuskauppakauden ylijäämästä on 2684,9 miljoonaa päästöoikeusyksikköä. Taantuvaan talouskasvuun perustuvan skenaarion vastaava arvio on 2957,8 miljoonaa päästöoikeusyksikköä. Tuloksista käy ilmi, että Euroopan komission suunnitteleman päästöoikeusyksiköiden set aside -määrän tulisi olla riittävän suuri, jotta sillä olisi päästöoikeuskauppamarkkinaan merkittävä vaikutus.The objective of this thesis is to estimate future emission allowance demand and supply and their balance in the European Union Emissions Trading Scheme during 2008-2020. The demand for European Union Emission Allowances, EUAs, originates from total emissions emitted by companies. An emission forecasting model by Aatola, Ollikka and Ollikainen is used to estimate the development of emissions in the future. Two different economic growth scenarios are used to study how different expectations of future economic growth, electricity production, fossil fuel use and industry´s production growth affect total future emissions and thus the demand of emission allowances and the balance of emission allowance demand and supply. After estimating development of future emissions, some conclusions about carbon market oversupply are made. I also study the effect of certain political factors on the oversupply. For example, I analyze how the European Commission´s planned set aside of 1,4 billion or alternatively 700 million emission allowances and the energy efficiency directive reform would affect the carbon market. The main result of this study is that the European Union carbon market is greatly oversupplied. If the impacts of additionally allocated allowances, emission reduction units, early third trading period auctions, NER300 auctions and the energy efficiency directive reform on allowance supply are taken into account, the first scenario, based on expected economic growth, estimates that the third emissions trading period is oversupplied by 2684,9 million emission allowances. The second scenario, based on recessive economic growth, estimates that the third emissions trading period is oversupplied by 2957,8 million emission allowances. These results show that the European Commission´s possible set aside should be substantial in order to have a significant effect on the carbon market