Tekemällä oppii – kokeilukulttuurista vauhtia sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseen

Selvitystyön perimmäisenä tavoitteena oli selvittää, miten ketterillä kokeiluilla voidaan edistää sähköisten palvelujen käyttöä, uusien palveluiden tuottamismalleja ja toiminnan muutosta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Selvitystyön toteutti VTT:n monitieteinen projektiryhmä ja se perustuu kirjalliseen taustamateriaaliin sekä asiantuntija- ja kansalaishaastatteluihin. ”Kokeilukulttuuri muuttuvassa sosiaali- ja terveydenhuollossa – sähköiset innovaatiot hyötykäyttöön” -hanke ehdottaa ratkaisuksi kokeilukulttuuria, joka kokoaa eri osapuolet yhteisen asian äärelle sähköisten palveluiden kehittämisen eri vaiheissa. Esitetyssä kokeilukulttuurin mallissa on kolme tasoa; kansallinen taso, organisaatiotaso sekä yksilötaso. Kokeilukulttuurin käyttöönotto edellyttää toimenpiteitä kaikilla kolmella tasolla. Kansallinen taso vastaa tarvittavasta lainsäädännöstä, ohjeistuksesta ja teknisestä infrastruktuurista. Sopiva kansallinen ohjaus ja tuki eivät rajoita kokeiluja vaan toimivat tukipilarina ja hyvien ratkaisujen levittäjinä. Kansallisen ohjauksen ja infrastruktuurin pohjalta varsinaiset palvelut toteutetaan ja tuotetaan SOTE-organisaatioissa, joiden henkilökunta on vastuussa kokeilujen läpiviennistä. Uusien palvelujen käyttöönotossa ja kokeilujen onnistumisessa avainasemassa ovat kansalaiset, joilta edellytetään aikaisempaa merkittävämpää vastuunottoa omasta hyvinvoinnistaan ja siten myös aktiivista osallistumista palvelujen kehittämiseen mm. kokeiluihin osallistumalla. Haastatteluiden pohjalta tunnistettiin useita kokeilukulttuuria edistäviä ja estäviä tekijöitä kaikilla kolmella eri tasolla. Kokeiluihin liitettyjä ominaisuuksia olivat muun muassa keveys ja ketteryys, vaikuttavuus ja innovatiivisuus. Tutkimuksen keskeisenä tuloksena esitetään suosituksia kokeilukulttuuriin siirtymiseksi sosiaali- ja terveyspalveluissa

Behavioral Signs Associated With Equine Cheek Tooth Findings

Equine dental diseases are often underdiagnosed and their signs inadequately reported. Many horse owners have difficulties in recognizing pain-related behavioral signs and in associating them with dental pain. Our objective was to determine what type and degree of dental findings may cause behavioral signs associated with dental pain. In this cross-sectional study, dental examination was performed on 183 adult horses and cheek tooth findings were scored. Owners filled in an internet-based questionnaire including 35 questions concerning eating behavior, bit behavior, and general behavior of the horse. Descriptive statistics and logistic regression analyses were performed. Broadened or darkened fissures [odds ratio (OR) 2.4, 95% confidence interval (CI) 1.04–5.7), complicated fractures (OR 2.3, CI 1.01–5.2) and secondary dentine defects of at least the second degree (OR 3.1, CI 1.2–7.7) were associated with the expression of at least five behavioral signs in the univariable binomial logistic regression analyses. Horses with at least one of these potentially painful cheek tooth findings expressed more signs related to eating behavior, bit behavior, and general behavior than did the other horses. The results suggest that cheek tooth findings indicated by this study as being potentially painful, i.e. broadened or darkened fissures, complicated fractures and secondary dentine defects of at least the second degree, may require intervention, particularly if the horse expresses any behavioral signs that might be related to dental pain.Peer reviewe

Transient Dimers of Allergens

Peer reviewe

DNMT3A Mutationen bei der akuten myeloischen Leukämie (AML): Kinetik der minimalen Resterkrankung

Die Messung der minimalen Resterkrankung (MRD) mittels quantitativer real-time PCR (RQ-PCR) hat in den letzten Jahren zunehmend an Bedeutung gewonnen und wird bereits routinemäßig bei verschiedenen genetischen Alterationen eingesetzt. Im Rahmen der vorliegenden Arbeit wurde die prognostische Bedeutung dieses Verfahrens bei AML-Patienten mit DNMT3A-Mutation (DNMT3Amut) untersucht. Mittels Sanger-Sequenzierung erfolgte die Identifizierung der DNMT3A-R882 Mutationen aus DNA von Knochenmark- (KM) und Blutproben (PB) von Patienten der AMLSG 09-09-Studie. Bei diesen 58 Patienten wurde mit Hilfe der RQ-PCR das MRD-Monitoring durchgeführt. Zur Erweiterung der Probenanzahl wurden zusätzlich die MRD-Verläufe von 87 Patienten der AMLGS 07-04- und 14 Patienten der AML HD98A-Studie hinzugezogen, sodass in der studienübergreifenden statistischen Analyse 1331 Proben zur Verfügung standen. Wir untersuchten den Zusammenhang der DNMT3Amut-Transkriptlevel zu den verschiedenen Therapiezeitpunkten auf die klinischen Endpunkte wie das Gesamtüberleben (OS) und die Remissionsdauer (RD). Dabei erfolgte die Analyse des prognostischen Einflusses anhand mehrerer Methoden: als Log10-transformierte Variable, anhand der Differenzierung zwischen RQ-PCR-Positivität und -Negativität sowie mittels Quartilanalyse. Hierbei konnten wir jedoch keine signifikante Korrelation feststellen. Interessanterweise wurden unter der Therapie nur sehr wenige Patienten RQ-PCR-negativ (4/75 Proben nach Therapieende). In der Differenzierung von KM- und PB-Proben konnten wir signifikant höhere Transkriptlevel in den KM- als in den PB-Proben nach Induktion I (p=0.01), Konsolidierung I (p=0.0003) und II (p=0.01) nachweisen. Zusammenfassend können wir anhand unserer Daten DNMT3Amut nicht als klassischen MRD-Marker zum Therapiemonitoring empfehlen. Dies wird ebenfalls durch den geringen Anteil an RQ-PCR-negativen Patienten unterstrichen, welcher auf die Persistenz der DNMT3A-Mutation zurückzuführen ist. Dahingehend unterstützen unsere Daten bisherige Studien, in denen DNMT3Amut als präleukämische Mutation nachgewiesen wurde und damit die sog. CHIP, die „clonal hematopoesis of indeterminate potential“. Weiterhin wird es interessant sein, das Monitoring von DNTM3A-Mutationen im Kontext der neuen zielgerichteten Therapien oder allogenen Stammzelltransplantation zu untersuchen mit der Frage, ob es möglich ist, den leukämischen Klon zu eradizieren