Valtatien 13 parantaminen välillä Lappeenranta–Nuijamaa : Yleissuunnitelma

Valtatien 13 osuus Lappeenrannasta Nuijamaalle kuuluu Euroopan komission päättämään Suomen kattavaan liikenneverkkoon TEN-T. Tieosuus on maan toiseksi tärkein kansainvälisen liikenteen yhteys kuljetuksille ja henkilöliikenteelle. Valtatie 13 kulkee maan poikki länsirannikolta Kokkolasta Lappeenrantaan ja siitä edelleen Nuijamaan rajanylityspaikan kautta Venäjän puolelle Viipuriin. Valtatie 13 palvelee osaltaan myös paikallista liikkumista Nuijamaan kylätaajaman ja Lappeenrannan välillä. Erityisesti Mustolan alueelle ja myös osittain Nuijamaan raja-aseman läheisyyteen suunnitellut ja jo osittain toteutuneet maankäytön kaupalliset palvelut lisäävät voimakkaasti kasvaessaan myös seudullista liikennettä suunnitteluosuudella. Nuijamaan raja-asema on ollut Suomen itärajan toiseksi vilkkain tieliikenteen rajanylityspaikka. Rajanylityspaikan kautta kulki vuonna 2015 noin miljoona ajoneuvoa ja 2,4 miljoonaa matkustajaa. Venäjän ja Suomen valtioiden välisen liikenteen kasvu on ollut voimakkainta Kaakkois-Suomessa ja sille on edelleen perusteltuja kasvuodotuksia, vaikka viime aikoina liikenne on merkittävästi vähentynyt. Myös tavaraliikenteellä on potentiaalia lisääntyä viimeaikaisesta. Suunnittelualueeseen kuuluu valtatien 13 (16,6 km) lisäksi valtatien 6 länsipuolinen valtatien 13 jatke Karjalantie (mt 3821) (1,2 km). Yleissuunnitelmassa on selvitetty valtatien 13 puutteet ja ongelmat, palvelutasotavoitteet, valtatien 13 ja muiden väylien periaateratkaisut tilantarpeineen, suhde ympäröivään maankäyttöön, vaikutukset sekä mahdollisuudet vaiheittain toteuttamiseksi. Päätavoitteena on ollut selvittää valtatien 13 ja muiden väylien kehittämisen periaatteet niin, että palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 13 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 13 parannetaan nykyisellä paikallaan korkealuokkaiseksi nelikaistaiseksi valtatieksi tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Vastakkaiset ajosuunnat on erotettu toisistaan rakenteellisesti ja kaikki valtatien liittymät ovat eritasoliittymiä

State and trait hopelessness in a prospective five-year study of patients with depressive disorders

Background: Hopelessness is a common experience of patients with depressive disorders (DD) and an important predictor of suicidal behaviour. However, stability and factors explaining state and trait variation of hopelessness in patients with DD over time are poorly known. Methods: Patients with DD (n = 406) from the Vantaa Depression Study and the Vantaa Primary Care Depression Study filled in the Beck Hopelessness Scale (BHS), Beck Depression Inventory (BDI), Beck Anxiety Inventory (BAI), Perceived Social Support Scale-Revised (PSSS-R), and Eysenck Personality Inventory-Q (EPI-Q) at baseline, at six and eighteen months, and at five years. We conducted a multilevel linear regression analyses predicting BHS with these covariates. Results: During the five-year follow-up half of the variance in BHS was attributable to between-patient variance (50.6%, CI = 41.2-61.5%), and the rest arose from within-patient variance and measurement errors. BDI and BAI explained 5.6% of within-patient and 28.4% of between-patient variance of BHS. High Neuroticism and low Extraversion explained 2.6% of the between-patient variance of BHS. PSSS-R explained 5% of between-patient variance and 1.7% of within-patient variance of BHS. Limitations: No treatment effects were controlled. Conclusions: Hopelessness varies markedly over time both within and between patients with depression; it is both state-and trait-related. Concurrent depressive and anxiety symptoms and low social support explain both state and trait variance, whereas high Neuroticism and low Extraversion explain only trait variance of hopelessness. These variations influence the utility of hopelessness as an indicator of suicide risk.Peer reviewe

Personality disorders and suicide attempts in unipolar and bipolar mood disorders

Background: Comorbid personality disorders may predispose patients with mood disorders to suicide attempts (SAs), but factors mediating this effect are not well known. Methods: Altogether 597 patients from three prospective cohort studies (Vantaa Depression Study, Jorvi Bipolar Study, and Vantaa Primary Care Depression Study) were interviewed at baseline, at 18 months, and in VDS and PC-VDS at 5 years. Personality disorders (PDs) at baseline, number of previous SAs, life-charted time spent in major depressive episodes (MDEs), and precise timing of SAs during follow-up were determined and investigated. Results: Overall, 219 (36.7%) patients had a total of 718 lifetime SAs; 88 (14.7%) patients had 242 SAs during the prospective follow-up. Having any PD diagnosis increased the SA rate, both lifetime and prospectively evaluated, by 90% and 102%, respectively. All PD clusters increased the rate of new SAs, although cluster C PDs more than the others. After adjusting for time spent in MDEs, only cluster C further increased the SA rate (by 52%). Mediation analyses of PD effects on prospectively ascertained SAs indicated significant mediated effects through time at risk in MDEs, but also some direct effects. Limitations: Findings generalizable only to patients with mood disorders. Conclusions: Among mood disorder patients, comorbid PDs increase the risk of SAs to approximately two-fold. The excess risk is mostly due to patients with comorbid PDs spending more time in depressive episodes than those without. Consequently, risk appears highest for PDs that most predispose to chronicity and recurrences. However, also direct risk-modifying effects of PDs exist. (C) 2015 Elsevier B.V. All rights reserved.Peer reviewe

Narrative attributions of entrepreneurial failure

We examine how organizational stakeholders use narratives in their psychological processing of venture failure. We identify a range of “narrative attributions”, alternative accounts of failure that actors draw on to process the failure and their role in it. Our analysis provides a view of entrepreneurial failure as a complex social construction, as entrepreneurs, hired executives, employees and the media construct failure in distinctively different ways. Narratives provide means for both cognitive and emotional processing of failure through grief recovery and self-justification

Genetic Algorithm Based Software Testing

In this work we are studying possibilities to test software using genetic algorithm search. The idea is to produce test cases in order to find problematic situations like processing time extremes. The proposed test method comes under the heading of automated dynamic stress testing. Keywords: genetic algorithms, software engineering, dynamic stress testing 1 Introduction Real-time software is increasingly applied to products in which failure may have severe consequences, thus the requirements for correctness and reliability are getting higher, too. In very reliable sequential programs, the rate of errors should be less than 10 errors/1000 lines of code, to avoid functional failure. Achieving this level is very labourious, because the amount of program testing work grows exponentially with code size. Testing software manually is slow, expensive and demands inventiveness. Automated testing can reduce both the time and costs needed for performing tests. Exhaustive test data generation is..

GA in program testing

. In this work were are studying the possibilities to test real time programs by genetic algorithms. The idea is to produce test cases that try to find the problematic cases e.g. the maximum response times a pilot we have used a power distribution relay software. Keywords: software engineering, real time programming, program quality, software testing 17.1 Introduction Whether a real time program meet the given time response requirements can be seen as an optimization problem: try to find the cases, which maximize the response. After we have found the most difficult cases we can start to analyse them and we can then try to handle them in such a way that the worst case either meets the requirements or we must look for further measures. The optimization (maximization) is usually quite difficult and there is not much known algorithms to choose from to solve it. In this work we propose that generic algorithm could be used in this kind of optimization problems. When this abstract was writt..

Valtatien 12 parantaminen välillä Mankala–Tillola : Yleissuunnitelma

Valtatie 12 on yksi Suomen tärkeimmistä poikittaisyhteyksistä sekä henkilöliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Se toimii merkittävänä raskaan liikenteen kuljetusreittinä Länsi- ja Kaakkois-Suomen välillä sekä myös yhteytenä satamiin ja rajanylityspaikoille. Yhteysväli Lahti–Kouvola on keskeinen osa Salpausselän liikennekäytävää ja kuuluu Euroopan laajuiseen kattavaan liikenneverkkoon (TEN-T). Tien varressa on runsaasti teollisuutta ja tie toimii Lahden ja Kouvolan kaupunkiseutujen työmatkaliikenteen yhteytenä, joka näkyy vilkkaana arkiliikenteenä. Valtatielle 12 on Uudenkylän ja Tillolan välille on laadittu samanaikaisesti ja samassa suunnitteluprosessissa kaksi yleissuunnitelmaa väleille Uusikylä–Mankala ja Mankala–Tillola. Tämän Mankala–Tillola yleissuunnitelman suunnittelualue rajautuu lännessä Mankalaan Iitin kunnan länsirajan tuntumaan ja idässä Tillolaan Kausalan taajaman itäpuolelle. Suunnittelualueen pituus on noin 18 kilometriä ja se sijoittuu Kymenlaakson maakunnan ja Iitin kunnan alueelle. Suunnitelmaan sisältyy myös maantien 362 yhteydet Kausalan ja Iitin kirkonkylän välillä. Yleissuunnitelmassa on selvitetty ensin valtatieverkon puutteet ja ongelmat sekä palvelutasotavoitteet. Tämän jälkeen on suunniteltu valtateiden ja muiden väylien periaateratkaisut sekä selvitetty niin tilantarve, suhde ympäröivään maankäyttöön ja vaikutukset. Myös mahdollisuudet hankkeen vaiheittain toteuttamiseksi on käsitelty. Yleissuunnitelmassa on tarkennettu ratkaisuja, vaikutusarviota ja liikenteen, maankäytön ja ympäristön lähtötietoja. Päätavoitteena on ollut selvittää pääteiden ja muun tie- ja katuverkon kehittämisen periaatteet niin, että nykyiset palvelutasopuutteet saadaan poistettua ja valtatie 12 vastaa sille asetettuja vaatimuksia liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kannalta. Osana suunnitelmaa on esitetty toimenpiteet meluhaittojen torjumiseksi ja ympäristövaikutusten lieventämiseksi. Valtatie 12 parannetaan korkealuokkaiseksi ja laatutasoltaan yhtenäiseksi keskikaiteelliseksi ja eritasoliittymin varustetuksi ohituskaistatieksi noin 17 kilometrin matkalla tarvittavine tie-, katu- ja liittymäjärjestelyineen. Valtatien 12 käytävään muodostuu jatkuva rinnakkaistie. Lisäksi tehdään meluntorjuntaa ja pohjavesialueet suojataan