Mjölkfettsammansättningen som indicator på kons energibalans

Mjölkfettsammansättningen påverkas av många faktorer, en av dessa faktorer är kons energibalans. Denna litteraturstudie undersöker hur andelarna av olika grupper av fettsyror i mjölken ändras när kon är i negativ energibalans. De fettsyragrupper som tas upp är mättade fettsyror, omättade fettsyror, enkelomättade fettsyror och fleromättade fettsyror. Fettsyrorna delas också in i grupper efter längden där korta fettsyror har 4-10 kolatomer, medellånga fettsyror har 12-16 kolatomer och långa fettsyror har över 16 kolatomer. Studierna visade skillnader i mjölkfettsammansättningen hos kor i negativ energibalans jämfört med kor i energibalans. Kvoten mellan mättade fettsyror och omättade fettsyror ökade i takt med att energibalansen återställdes. Kvoten mellan enkelomättade fettsyror och fleromättade fettsyror visade också skillnader mellan kor som hade mild och svår negativ energibalans då kvoten var högre hos korna med svår negativ energibalans. Resultatet visade också på att den enkelomättade fettsyran oljesyra (18:1) fanns i högre andel när kon är i negativ energibalans. Det är dock svårt att vara säker på att resultaten endast beror på kons energibalans då denna är svår att fastställa.The milk fatty acid composition is affected by many factors; one of these is the cow’s energy balance. This review will focus on how different groups of fatty acids changes when the cow is in negative energy balance. The groups of fatty acids that will be discussed are saturated fatty acids, unsaturated fatty acids, mono unsaturated fatty acids and poly unsaturated fatty acids. The fatty acids are also divided into groups after length where the short-chain fatty acids have 4-10 carbon atoms, medium-chain fatty acids have 12-16 carbon atoms and long-chain fatty acids have more than 16 carbon atoms. The studies showed differences in milk fatty acid composition in cows in negative energy balance compared with cows in energy balance. The ratio between saturated fatty acids and unsaturated fatty acids increased as the energy balance was restored. The ratio of monounsaturated fatty acids and polyunsaturated fatty acids also showed differences between cows that had mild and severe negative energy balance since the ratio was higher in cows with severe negative energy balance. The results also showed that the monounsaturated fatty acid oleic acid (18: 1) was produced at greater proportion when the cow is in negative energy balance. However, it is difficult to be sure that the results depend only on the cow's energy balance since it is difficult to determine that

Hypocalcemia in sheep

Akut kalciumbrist eller hypokalcemi är en sjukdom som vanligen drabbar tackor från 6 veckor före lamning fram till början av laktationen. Hos kor är sjukdomen väl dokumenterad medan det inte alls finns lika mycket forskning kring hur sjukdomen ter sig hos tackor. Tackan blir trött och avtrubbad och får muskelförlamningar. Utan behandling blir hon till slut så dålig att hon inte kan resa sig och avlider. Syftet med det här arbetet var att genom en enkätstudie nå ut till så många fårbesättningar som möjligt i Sverige och se om det fanns några management- eller utfodringsstrategier eller andra faktorer som påverkar eller upplevs påverka risken för hypokalcemi. Enkäten var uppdelad i två delar där man i den första enkäten kunde anmäla sitt intresse att delta i enkät två. Det var 521 stycken som deltog i enkät ett och 153 stycken deltog i enkät två varav 85 av dem angett att de haft problem med hypokalcemi. I resultatet visas att lantbrukarna som deltog upplever att Gotlandsfår och Texel i större utsträckning drabbas av hypokalcemi medan besättningarna med Allmogefår, Finullsfår, Leicesterfår och Gutefår i större utsträckning angett att de inte drabbas av hypokalcemi. De flesta ansåg också att det framförallt är äldre tackor som väntar 2 eller flera lamm som drabbas och att det vanligtvis sker i sista månaden innan lamning fram till och med första veckan av laktationen.Acute calcium deficiency or hypocalcemia is a disease that usually affects ewes from 6 weeks prior to parturition until the onset of lactation. In cows, the disease is well documented, while there is not as much research regarding the disease in sheep. The ewe gets tired, blunted and gets muscle paralysis. Without treatment, she eventually becomes too ill to stand up and will die. The purpose of this study is to reach as many sheep herds as possible in Sweden through a questionnaire and see if there are any management or feeding strategies or other factors affecting or perceived to affect the risk of hypocalcemia. The questionnaire was divided into two parts, where the first questionnaire was able to report her or his interest to participate in questionnaire two. There were 521 participants in questionnaire one and 153 participants in questionnaire two of which 85 of them answered that they had had problems with hypocalcemia. The results show that farmers who participated experienced that Gotland sheep and Texel are more likely to suffer from hypocalcemia while herds with Allmoge sheep, Finnsheep, Leicester and Gute sheep to a greater extent answered that they had not suffered from hypocalcemia. Most also considered that it is mainly older ewes pregnant with 2 or more lambs that are affected and that usually the disease occurs in the last month before parturition until the first week of lactation

-

This research studies short- and mid-term persistence in the performance of actively managed European equity mutual funds in a sample from June 2002 to June 2022. The focus of this study is to evaluate the performance persistence against alternative portfolios of index funds, which reflect individual investors' other options. This research finds a significant persistence in the performance of actively managed mutual funds over the subsequent month. In that period, the portfolio of the best-performing mutual funds from the previous period outperforms the alternative portfolios. In the more extended evaluation periods, 3-12 months, the outperformance disappears, and the persistence pattern becomes minor

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun työnantajamalli perusoikeusnäkökulmasta

Tutkielma käsittelee henkilökohtaisen avun järjestämistapaa, jossa vammainen henkilö toimii työnantajana henkilökohtaiselle avustajalleen. Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (myöhempänä vammaispalvelulaki) sisältää säännökset tästä niin kutsutusta työnantajamallista, jossa kunta korvaa työntekijästä aiheutuvat lakisääteiset maksut ja korvaukset sekä muut kohtuulliset ja välttämättömät kulut. Tutkielmassa tutkitaan, liittykö työnantajamalliin perusoikeusperustaisia ongelmia sosiaalihuollon asiakkaan aseman ja kunnan vastuun näkökulmista katsoen. Jos näitä ongelmia esiintyy nykymuotoisessa työnantajamallissa, on syytä tutkia, millaisin kehittämismahdollisuuksin vammaiseen avunsaajaan kohdistuvat mahdolliset oikeusturvaongelmat saataisiin ratkaistua. Tutkielmassa hyödynnetään oikeuskirjallisuutta, lainsäädäntöä esitöineen ja työnantajamalliin perehtyneen Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liiton materiaalia. Tutkielma on luonteeltaan teoreettinen ja sen metodi on lainopillinen, joskin oikeusvertailevaa otetta löytyy vertailtaessa Suomen ja Ruotsin henkilökohtaisen avun järjestelmiä. Tutkielmasta ilmenee, että vammaisen työnantajan oikeusturva saattaa vaarantua työnantajavastuiden kasautuessa yksin tälle. Perusoikeusperustaisia ongelmia esiintyy muun muassa välttämättömään huolenpitoon, riittäviin sosiaalipalveluihin, yhdenvertaisuuteen ja perus- ja ihmisoikeuksien turvaamisvelvollisuuteen liittyen. Vammainen avunsaaja voidaan asettaa työnantajaksi ilman tämän suostumusta, ja työlainsäädännön tarkoittamalla tavalla tämä voi joutua vastaamaan oman vaikutusalueensa ulkopuolisista seikoista työnantajan ankaran vastuun eli isännänvastuun perusteella. Lisäksi on syytä ottaa huomioon yhdenvertaisuusproblematiikka, jonka valossa henkilökohtaisen avun saajat on asetettu eriarvoiseen asemaan henkilökohtaisen avun järjestämistavan perusteella, sekä se, että alaikäinen henkilö voidaan tämän toiminnan puitteissa asettaa työnantajaksi. Tutkielman perusteella selviää, että työnantajamalli kaipaa selkeämpää määrittelyä lainsäädäntötasolla siten, että työnantajamallin vastuukysymykset ratkaistaan julkisen vallan vastuuta kasvattaen ja sosiaalihuollon asiakkaan asemaa ja oikeuksia painottaen. Nykyistä työnantajamallia tulisi kehittää esimerkiksi oikeusturvavakuutuksen ja oikeudellisen neuvonnan muodossa, mutta kokonaisuudessaan työnantajamallia tulisi muokata siten, että sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet tiedostettaisiin laaja-alaisesti työlainsäädännöllisten seikkojen ohella.Siirretty Doriast

Yrityksen visuaalisen ilmeen luominen : Case Kahvila Spotti

Tämä opinnäytetyö tutkii visuaalisen identiteetin luomista yritykselle, jolla ei vielä ole olemassa aikaisempaa materiaalia ilmeen pohjalla. Opinnäytetyö rakentuu teoria- ja projektiosuudesta näitä kahta aihekohtaisesti vuorotellen: ensin tutkitaan aina kunkin aiheen teoriaa, jonka jälkeen tarkastellaan sen käytännön toteutumista projektiosuudessa. Teoriaosuuksissa perehdytään yrityksen visuaalisen identiteetin suunnittelun perusteisiin käyttäen alan peruskirjallisuutta erilaisia visuaalisia ratkaisuja selittämään. Työn projektiosuudessa suunnitellaan visuaalinen identiteetti Mäntsälässä vuonna 2009 toimintansa aloittaneelle Kahvila Spotille. Tämän opinnäytetyön kirjoittamisen aikaan ilmeen suunnitteluprosessi on vielä kesken, ja on oletettavaa, että lopullinen ilme eroaa joiltakin osin näillä sivuilla esitellystä yritysilmeestä. Projektiosuus kattaa yrityksen värimaailman ja typografisten ratkaisujen määrittelyn sekä tunnuksen, lomake- ja laskupohjien, käyntikortin, kirjekuorien sekä WWW-sivujen ulkoasun suunnittelun.The purpose of this thesis is to study the process of creating a visual identity for a company that, as of yet, does not have one. The thesis consists of two sections: a theoretical and a practical one. These two sections are mixed so that each subject is first studied in a theoretical point of view, after which the theory is put into use in the practical parts of the thesis. In the theoretical parts the essentials of designing a visual identity are studied. A wide range of basic corporate design literature is used to back up the various visual solutions made in the practical parts of the thesis, in which a visual idendity is created for a company called Kahvila Spotti, established in 2009 in Mäntsälä. At the time of writing this thesis the identity is still partly unfinished, and it is safe to assume that some parts of it are going to differ from the final product, once finished. The design project consists the defining of company colors and typographic solutions, and designing a logotype, a business card, two different types of company envelopes, a web page layout and layouts for both forms and bills

The Financial Incentives to Adopting Corporate Social Responsibility and Socially Responsible Investing Practices

As corporate social responsibility and socially responsible investing practices have increased substantially over the past decade, the possible financial advantages have been examined in great depth. Utilizing firms from the S&P 500 I have investigated the possible outperformance of accounting based and market based measures. I did this by examining the relationship between ESG scores, a common measure of CSR level, and the following dependent variables: return on assets, total risk, systematic risk, and idiosyncratic risk. I obtained strong evidence that an increase in CSR levels are correlated with an increased return on assets

Neuropsykiatrinen valmentaja -koulutus : ammatillisesti tarpeellinen täydennyskoulutus

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan koulutukseen (Nepsy-koulutus) osallistuneiden mielipidettä täydennyskoulutuksen vaikutuksista heidän työhönsä. Kuinka koulutus on vaikuttanut heidän työnkuvaansa, onko koulutukselle vastaajien mielestä jatkossa tarvetta ja onko koulutus muuttanut heidän tietouttaan Nepsy-valmennuksesta. Tutkimus toteutettiin verkkokyselynä keväällä 2019. Kyselyyn ja haastatteluihin pyydettiin vastauksia vuosina 2016-2017 Kaarinassa Nepsy-koulutukseen osallistuneilta. Koulutukseen osallistui sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia. Tutkimus toteutettiin strukturoituna verkkokyselynä. Kyseessä oli kvantitatiivinen survey-tutkimus. Lisäksi touko-kesäkuussa 2020 haastateltiin kolmea koulutukseen osallistunutta henkilöä. Opinnäytetyössä määriteltiin sosiaalihuollon ammattilainen ja sosiaalityö. Työssä määriteltiin sosiaalihuollon ammattilaisen täydennyskoulutus, miksi sitä tarvitaan ja millä perusteella sitä tulee työnantajan järjestää. Työssä kerrottiin Nepsy-valmennuksesta (Neuropsykiatrinen valmennus) yleisesti, sekä Kaarinassa järjestetystä Nepsy valmentajien koulutuksesta. Työssä on laaja selvitys neuropsykiatrisista häiriöistä, eli autisminkirjon häiriöistä. Näitä ovat autismi, Asperger, ADHD, add, Touretten oireyhtymä, Rettin oireyhtymä ja lapsuusiän disintegratiivinen häiriö. Tutkimukseen vastasi 45% koulutukseen osallistuneista. Kyselyn perusteella tietoa neuropsykiatrisesta valmennuksesta oli osallistujilla ennen koulutusta niukasti. Suurin osa vastaajista (8/9) koki koulutuksesta olleen hyötyä nykyisessä työssään. He ovat saaneet koulutuksesta uusia työkaluja työskentelyynsä ja ymmärrystä asiakkaita ja heidän haasteitaan kohtaan. Koulutus oli muuttanut osan osallistujien työnkuvaa niin, että he kuuluvat kuntansa Nepsy-tiimiin, missä käsitellään Nepsy-valmennus hakemukset ja päätetään asiakkaan valmentaja. Osan vastaajista työnkuvaan oli tullut mukaan Nepsy-valmennusten tekeminen muun työn ohella. Työnantajat eivät tulosten mukaan ole paljonkaan hyödyntäneet työntekijöiden koulutuksesta saamaa tietotaitoa. Kaikki vastaajat toivoivat lisää tämän kaltaisia pitkiä koulutuksia ja lisää koulutuksia Nepsy-valmennuksesta. Suurimmaksi lisäkoulutuksentarpeeksi nousi perheiden kanssa tehtävä valmennus, kun lapset ovat pieniä tai alle 12-vuotiaita. Opinnäytetyön ohjaajana on toiminut Anssi Lähde.The objective of this thesis was to find out how the attendees of solution-centred neuropsychiatric coaching training (Nepsy-training) evaluated the effects of this further training in their work. How the training has influenced their job description, do the respondents think that the training would be useful in the future and whether the training has changed their knowledge of Nepsy-coaching. The study was conducted as an online survey in the spring of 2019. The individuals who were asked to participate in the survey and the interviews had attended Nepsy-training in Kaarina during the years 2016-2017. The attendees of the training were professionals in the field of social work and health care. The study was conducted as a structured online survey. This was a quantitative survey-study. In addition, three attendees of the training were interviewed in May and June 2020. The thesis defined the concepts of a social welfare professional and social work. The thesis also defined the concept of further training for a social welfare professional, why further training is necessary and on what grounds does an employer need to organize such training. The thesis described both Nepsy-coaching (neuropsychiatric coaching) in general and the training of Nepsy-coaches that was organized in Kaarina. The thesis contains an extensive review of neuropsychiatric disorders, i.e. disorders in the autistic spectrum. These include autism, Asperger’s syndrome, ADHD, ADD, Tourette syndrome, Rett syndrome and childhood disintegrative disorder. The survey was answered by 45% of the training’s attendees. Based on the survey the participants had only little knowledge of neuropsychiatric coaching prior to the training. The majority of the participants of the survey (8/9) felt that the training had been useful in their current job. The training has equipped them with new tools to utilise in their work and a new-found understanding of clients and their challenges. For some of the participants the training had changed their job description: they are now a part of their municipality’s Nepsy-team, which processes the Nepsy-coaching applications and decides the client’s coach. Some of the participants reported that their job description now includes Nepsy-coaching in addition to their other duties. According to the results the employers had not really utilised the know-how their employees had gained from the training. All of the participants wished for more long trainings such as this. They also wanted more training regarding Nepsy-coaching. The biggest need for additional training emerged from coaching done with families when the children are little or under the age of 12

Paikkatietojärjestelmät vedenkäsittelylaitoksilla

Tämän työn tarkoituksena oli selvittää paikkatietojärjestelmän mahdollisuudet vedenkäsittelylaitokset. Vedenkäsittelylaitoksilla tarkoitetaan tässä tapauksessa pohjavesilaitoksia, vedenpuhdistuslaitoksia ja jätevedenpuhdistamoita. Työn tuloksia voidaan soveltaa myös kaatopaikkavedenpuhdistamoihin. Kirjallisuustutkimuksella selvitettiin yleisesti vesihuoltolaitoksille suunnattuja tietojärjestelmiä. Kirjallisuustutkimus rajattiin koskemaan koko vesihuoltolaitoksen toiminta-aluetta, koska vedenkäsittelylaitosten omia tietojärjestelmiä on hyvin vähän. Työhön liittyvä tutkimus toteutettiin 119 suomalaiselle vesihuoltolaitokselle lähetetyn vedenkäsittelylaitoksien käyttäjille suunnatun kyselyn avulla. Kysely kartoitti käsittelylaitosten käyttäjien näkemyksiä tiedon hyödyntämisen kehitystarpeista ja tärkeydestä sekä käyttäjien mielipiteitä paikkatietojärjestelmän mahdollisista hyödyistä käsittelylaitoksella sekä yleisesti paikkatietojärjestelmän hyvistä ja huonoista puolista. Kyselyn vastausprosentti oli 47%. Vastaukset jaoteltiin käsittelylaitoksen koon mukaan kolmeen ryhmään: yli 30 000 kuluttajaa, 10 000 ... 30 000 kuluttajaa sekä alle 10 000 kuluttajaa. Noin puolet vastauksista oli suurista (yli 30 000 kuluttajan) vedenkäsittelylaitoksista. Keskitetty tiedonhallinta oli yksi vastauksissa esille tulleista paikkatietojärjestelmän hyödyistä. Mahdollisuus tallettaa kaikki kohteeseen liittyvä aineisto yhteen paikkaan sekä helpottaa että nopeuttaa tiedonsaantia. Tiedonhallinnan lisäksi paikkatietojärjestelmä tarjoaa työkalut tietojen esittämiseen sekä havainnollistamiseen, mikä auttaa prosessista kerättävän tiedon kokoamista selkeämmin ymmärrettäviksi kokonaisuuksiksi. Ensi vaiheessa paikkatietojärjestelmä voisi toimia karttapohjaisena sijainti-, ominaisuus- sekä huoltotietojen ylläpito- sekä dokumenttien hallintajärjestelmänä. Paikkatietojärjestelmä tarjoaa myös mahdollisuudet laajentaa järjestelmää käsittelylaitosten analysointityökaluksi, mikä edellyttää aineiston laadun varmistuksen sekä perehtymistä kunkin käsittelylaitoksen yksilöllisiin analysointitarpeisiin