Työntekijän sijaintitietojen käsittely

Tekninen kehitys on ottanut merkittävän harppauksen esineiden internetin (IoT) myötä ja mahdollistanut erilaisten yhteiskunnan toimintojen kustannustehokkaan tiedon keräämisen. Yksityisellä sektorilla yritysten tiedollinen intressi kohdistuu tyypillisesti toimintojen tehostamiseen ja kustannussäästöihin. Paikantamisen lisääminen osaksi sensoreiden avulla tuotettavaa informaatiota, tuo mukanaan merkittävän lisäarvon kerättävän tiedon sijainnista. Yhdistettäessä luonnollinen henkilö osaksi informaatio ketjua, muodostuu tämän sijaintitieto hyvin helposti henkilötietojen käsittelyksi. Mikäli luonnollinen henkilö on työntekijän asemassa tuo asema EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen (2016/679) lisäksi sovellettavaksi myös kansallista sääntelyä. Tietosuoja-asetuksen tarkoituksena on ollut varmistaa yhdenmukaisen ja korkean henkilötietojen suojan ohella henkilötietojen vapaa liikkuvuus. Asetus on osa komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategiaa, jolla pyritään kilpailukyvyn parantamiseen. Yhtenäinen tietosuojasääntely on avainasemassa hankkeen toteuttamisessa, mutta työntekijöiden henkilötietojen käsittelyn osalta kansallisen liikkumavaran sisällyttäminen tietosuoja-asetuksessa on jättänyt tilaa kansallisen lainsäädännön soveltamiselle. Valittu linja ei ole omiaan lisäämään yhdenmukaista oikeustilaa jäsenvaltioiden välillä ja edistämään EU:n tavoitteita sisämarkkinoiden kehittämisestä. Kansallisen liikkumavaran aiheuttamat erovaisuudet liittyvät keskeisesti henkilötietojen käsittelyperusteisiin. Tietosuoja-asetuksen mukaisesti henkilötietojen käsittely on laillista jos ja vain siltä osin kun vähintään yksi tiesuoja-asetuksessa säädetyistä käsittelyperusteista täyttyy. Työntekijän henkilötietojen käsittelyn osalta tietosuojasääntelyn ja ohjeistuksen perusteella ongelmallisin käsittelyperuste on suostumus. Kansallisesti suostumus on nähty yksilön itsemääräämisoikeutta parhaiten toteuttavana henkilötietojen käsittelyperusteena ja sen on asetettu tyypillisesti ensisijaiseksi perusteeksi henkilötietojen käsittelylle. Tietosuoja-asetus ei sen sijaan aseta käsittelyperusteita minkäänlaiseen järjestykseen, jolloin käsittelyn tulisi sääntelyn mukaisesti kohdistua kulloiseenkin henkilötietojen käsittelyyn parhaiten soveltuvaan käsittelyperusteeseen. Vaatimus tulee sovellettavaksi myös työntekijöiden sijaintitietojen osalta, mutta kansallinen laki sähköisen viestinnän palveluista asettaa vallitsevan tulkinnan ja ohjeistuksen mukaisesti lisäehdon työntekijän sijaintitietojen käsittelylle. Sen perusteella työnantajan on pyydettävä työntekijän suoran paikantamisen yhteydessä työntekijän suostumus sijaintitietojen käsittelylle. Menettely ja vallitseva tulkinta asettaa rekisterinpitäjän hyvin haasteelliseen asemaan, sillä pätevän suostumuksen antaminen ei lähtökohtaisesti ole mahdollista työntekijän alisteisen aseman ja suostumuksen kohteena olevan palvelun työnantajalle merkityksellisen edun vuoksi. Yhdistäessään työntekijältä pyytämänsä suostumuksen henkilötietojen käsittelyperusteeksi, rekisterinpitäjä ottaa vallitsevan kansallisen oikeustilan vuoksi merkittävän riskin laittomasta henkilötietojen käsittelystä. Turvatakseen toimintansa ja työntekijän sijaintietojen käsittelyyn perustuvan palvelun laillisen hyödyntämisen, rekisterinpitäjän on rakennettava järjestely, jossa suostumus ei toimi käsittelyperusteena. Tällöin laillinen henkilötietojen käsittely on toteutettava parhaiten sijantietojen käsittelyyn soveltuvalla käsittelyperusteella. Punnittavaksi tulee erityisesti rekisterinpitäjän oikeutettu etu, joka on kansallisessa sääntelyssä yksin rekisterinpitäjän päätettävänä käsittelyperusteena uutta sääntelyä. Tekninen kehitys asettaa merkittävien mahdollisuuksien lisäksi yksityisyyden suojan uusien uhkien kohteeksi. Sääntelyn tulisi turvata työntekijöiden henkilötietojen suoja, mutta samalla mahdollistaa perusteltu henkilötietojen käsittely tietosuoja-asetusten vaatimusten mukaisesti toteutettuna. Kansallista pysähtynyttä ja teknisen kehityksen ohittavaa oikeustilaa ei voida pitää hyväksyttävänä yksittäisen rekisterinpitäjän tai komission digitaalisten sisämarkkinoiden strategian näkökulmasta

Leg-length discrepancy is associated with low back pain among those who must stand while working

Background Some studies suggest that leg length discrepancy (LLD) is associated with low back pain (LBP) but many have not found such an association leading to conflicting evidence on the role of LLD in LBP. Methods The study population consisted of meat cutters with a standing job and customer service workers with a sedentary job from Atria Suomi Ltd (Nurmo, Finland) who were at least 35 years old and had been working in their jobs for at least 10 years. Leg length of each participant was measured with a laser range meter fixed in a rod, which was holding the scanning head of the ultrasound apparatus. Association of the intensity of LBP (10-cm Visual Analog Scale) with LLD was analysed by linear regression model, while the hurdle model was used in analysing the association of number of days with LBP and days on sick leave during the past year. Associations were adjusted by gender, age, BMI, smoking, depressive feelings and type of work (standing or sedentary job). Results The final study population consisted of 114 meat cutters (26 females and 88 males) and 34 customer service workers (30 females and four males). Forty-nine percent of the meat cutters and 44% of the customer service workers had LLD of at least 6 mm, while 16% and 15%, respectively, had LLD of at least 11 mm. In the whole study population, LLD of 6 mm or more was associated with higher intensity of LBP and number of days with LBP. In the stratified analysis, both intensity of LBP and number of days of LBP were associated with LLD among meat cutters but not among customer service workers. The sick leaves during past year were slightly longer among those with LLD 10 mm or more, but the differences were not statistically significant. Conclusions LLD, measured with a laser range meter, was associated with intensity of LBP and self-reported days with LBP during the past year among meat cutters engaged in standing work.BioMed Central open acces

Correction of leg-length discrepancy among meat cutters with low back pain:a randomized controlled trial

Abstract Background: The etiology of non-specific low back pain (LBP) is complex and not well understood. LBP is common and causes a remarkable health burden worldwide. Leg-length discrepancy (LLD) is potentially a risk factor for development of LBP, although this relationship has been questioned. Yet only one randomized controlled study (RCT) has been performed. The objective of our study was to evaluate the effect of insoles with leg-length discrepancy (LLD) correction compared to insoles without LLD correction among meat cutters in a RCT-design. Methods: The study population consisted 387 meat cutters who were over 35 years old and had been working 10 years or more. The LLD measurement was done by a laser ultrasound technique. All workers with an LLD of at least 5 mm and an LBP intensity of at least 2 on a 10-cm Visual Analog Scale were eligible. The LLD of all the participants in the intervention group was corrected 70%, which means that if the LLD was for example 10 mm the correction was 7 mm. The insoles were used at work for eight hours per day. The control group had insoles without LLD correction. The primary outcome was between-group difference in LBP intensity. Secondary outcomes included sciatic pain intensity, disability (Roland Morris), RAND-36, the Oswestry Disability Index, physician visits and days on sick leave over the first year. We used a repeated measures regression analysis with adjustments for age, gender and BMI. The hurdle model was used for days on sick leave. Results: In all, 169 workers were invited and 114 (67%) responded. Of them, 42 were eligible and were randomized to the intervention (n = 20) or control group (n = 22). The workers in the intervention group had a higher improvement in LBP intensity (−2.6; 95% confidence intervals −3.7–−1.4), intensity of sciatic pain (−2.3; −3.4–−1.07) and RAND-36 physical functioning (9.6; 1.6–17.6) and a lesser likelihood of sick leaves (OR −3.7; −7.2–−0.2). Conclusions: Correction of LLD with insoles was an effective intervention among workers with LBP and a standing job

The treatment of disc herniation-induced sciatica with infliximab - One-year follow-up results of FIRST II, a randomized controlled trial

Study Design. A randomized controlled trial.Objectives. To evaluate the long-term efficacy of infliximab, a monoclonal antibody against tumor necrosis factor alpha (TNF-alpha), in patients with acute/subacute sciatica secondary to herniated disc.Summary of Background Data. The results of experimental studies and our open-label trial support the use of infliximab in sciatica. Here we report the 1-year results of a randomized controlled trial (FIRST II, Finnish Infliximab Related STudy) evaluating the efficacy and safety of a single infusion of infliximab for sciatic pain.Methods. Inclusion criteria were unilateral sciatic pain with a disc herniation concordant with the symptoms and signs of radicular pain. Patients had to be candidates for discectomy. Criteria for discectomy included (in addition to a symptomatic disc herniation on MRI) neural entrapment (straight leg raising [SLR]Results. Sixty-seven percent of patients in the infliximab group reported no pain at 52 weeks compared with 63% in the control group (P = 0.72). Similar efficacy was observed between treatment groups for other outcomes. Eight patients in each group required surgery. Three non-serious adverse reactions were encountered in the infliximab group. The response ( irrespective of the treatment) was significantly better with shorter symptom duration and less SLR restriction at baseline. Patients in the infliximab group appeared to especially benefit in cases of a L4-L5 (or L3-L4) herniation and if a Modic change was colocalized at the symptomatic level.Conclusions. Although the long-term results of this randomized trial do not support the use of infliximab compared with placebo for lumbar radicular pain in patients with disc herniation-induced sciatica, further study in a subgroup of patients with L4-L5 or L3-L4 herniations, especially in the presence of Modic changes, appears to be warranted.</p