Aseptinen haavan hoito kotihoidossa : Asiakkaan hoitoon sitouttaminen

Aseptinen haavanhoito kotihoidossa – asiakkaan hoitoon sitouttaminen Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Koivukylän kotihoitoon aseptinen haavanhoito ohjeistus. Ohjeistus käsittää myös asiakkaan haavanhoitoon sitouttamisen ja osallistamisen. Näillä edellä mainituilla tekijöillä on suuri vaikutus haavan paranemisprosessissa. Tavoitteena oli kehitellä kotihoidon henkilökunnan toiveita vastaava ohjeistus, jonka avulla hoitohenkilökunta ja heidän opiskelijansa voisivat kerrata haavanhoidon aseptiikkaa. Tavoitteena oli kehittää selkeä, helppolukuinen, informoiva ja ytimekäs ohjeistus. Tavoitteena oli myös tuottaa tietoa asiakkaan haavanhoitoon sitouttamisesta ja osallistamisesta, näiden vaikutuksesta haavan paranemisprosessissa. Suunnitelma seminaarissa (10.2.16) Koivukylän kotihoidossa selvisi hoitajien suullisesta palautteesta, että haavanhoito kotihoidossa on hyvin haastavaa ja moninaista. Asiakkailla on erilaisia haavoja ja heillä jokaisella on omat yksilölliset tekijät, jotka vaikuttavat haavan paranemisprosessiin. Seminaarissa nousi esille hoitajien palautteesta toive haavanhoito-ohjeistuksesta kotihoitoon. Hoitajat kokivat, että selkeästi olisi tarvetta yhtenäiselle haavanhoito-ohjeistukselle. Hoitajien palautteesta rajattiin kaksi esille nousutta aihetta, joihin opinnäytetyössä keskitytään. Selkeästi tarvetta on yhtenäiselle, selkeälle ja helposti saatavalle säärihaavanhoidon aseptiikan ohjeistukselle, jota voisi hyödyntää myös opiskelijoiden ohjauksessa. Toinen esille noussut aihe on laskimoperäisen säärihaavan paranemiseen vaikuttavat tekijät, joiden avulla olisi mahdollista myös motivoida ja sitouttaa asiakasta hoitoon. Haavanhoidon aseptiikan-ohjeistuksen tärkein positiivinen vaikutus on asiakkaiden haavojen nopeampi paraneminen. Opinnäytetyö on toteutettu toiminnallisena opinnäytetyönä. Opinnäytetyö koostuu teoriaosuudesta, jossa käsitellään säärihaavan hoidon aseptiikkaa ja säärihaavan paranemiseen vaikuttavia psykososiaalisia tekijöitä. Opinnäytetyön toiminnallinen osuus on toteutettu diaesityksen muodossa säärihaavan hoito tilanteesta, joka konkretisoi ja selventää haavanhoidon aseptiikkaa ja siihen linkittyy myös säärihaavan paranemiseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät, asiakkaan hoitoon sitouttaminen ja osallistaminen. Opinnäytetyön aihetta käsitellään kotihoidon työntekijöiden näkökulmasta ja mahdollisuudesta vaikuttaa aseptiseen toimintaan haavanhoidossa ja asiakkaiden motivointiin haavan paranemiseen vaikuttavien tekijöiden avulla. Kotihoidon kenttä on hyvin laaja, monipuolinen, monitahoinen ja haastava. Selkeille ohjeistuksille on tarvetta. Kotihoidon palautteessa ilmeni monia aihealueita, joihin he kaipaisivat tutkittua tietoa sekä ohjaus-materiaalia. Asiasanat; Aseptiikka, Haavanhoito, Käsihygienia, Asiakkaan sitouttaminen, Asiakkaan osallistaminenAseptic wound care in home care – engaging the customer to the treatment The purpose of this study was to create aseptic wound care instructions to Koivukylä home care. The guidelines also includes the home care customers wound care engagement and inclusion. These above-mentioned factors have a great effect on wound healing. The aim was to develop similar guidelines for home care staff hopes to help the medical staff and for their students to repeat aseptic wound care. The aim was to develop a clear, easy-to-read, informative and concise instructions. The aim was also to produce information on the customer's wound care and commitment of inclusion, their impact on wound healing. In the Plan Seminar (10/02/16) in Koivukylä home care transpired from the oral feedback from the nurses, that the wound care in home care is very challenging and diverse. The homecare customers have a variety of wounds and they each have their own individual factors that affect the wound healing process. At the seminar, the issue of wound care documentation came up from the requests of the nurses. The nurses felt that there is a need for unified wound care guidelines. From the nurses' feedback was limited to two ascents of the subject, that the thesis focuses on. Clearly the need to have a single, clear and easily accessible treatment of venous leg ulcers asepsis guidance it, which could also benefit the students under the guidance of. Another topic is highlighted in the healing of venous leg ulcers affect the factors that would make it possible also to motivate and retain customer attention. The main positive effect on wound care asepsis-guidance is faster healing of wounds customers. The thesis is carried out in a functional thesis. The thesis consists of a theoretical part, which deals with aseptic leg ulcer treatment and healing of venous leg ulcers affect the psychosocial factors. The functional part of the thesis has been carried out in the form of a slide show of leg ulcer care of the situation, thereby giving effect to clarify and aseptic wound care and it is also linked to the tibia affect wound healing psycho-social factors, customer engagement and inclusion. the subject of the thesis deals with the perspective and the possibility of home care workers affected by aseptic operation of the factors affecting the wound care and customer motivation of wound healing. Home care field is very broad, diverse, complex and challenging. Clear for the guidance you need to. Home Care feedback revealed many of the subject areas in which they would like to research data as well as control material. Key words; Sterile techniques, Wound Care, Hand hygiene, customer engagement, customer engagemen

Asiakasosallistuminen ja sen johtaminen lapsi- ja perhepalveluiden johtajien kuvaamana

Tutkimuksessa tarkastellaan lapsi- ja perhepalveluiden johtajien ja esimiesten näkemyksiä asiakasosallistumisesta ja sen johtamisesta. Asiakasosallistumisen käsitteeseen sisällytetään kokemusasiantuntijuus ja vertaistuki sekä muut asiakkaiden tai potilaiden osallistumisen muodot. Tutkimuksessa kysytään, miten lapsi- ja perhepalveluiden johtajat ja esimiehet kuvaavat asiakasosallistumista ja perustelevat asiakkaiden mukaanottoa palvelun tuottamiseen. Lisäksi tarkastellaan, millaista on asiakasosallistumisen johtaminen lapsi- ja perhepalveluissa haastateltujen kuvauksen perusteella. Aineisto koostuu 25 teemahaastattelusta, jotka tehtiin järjestöjen sekä kunnallisten sosiaali- ja terveyspalveluiden johtajille. Aineistoa analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tutkimus osoittaa, että johtajan taustaorganisaatio on yhteydessä siihen, millä tavoin hän tarkastelee asiakasosallistumista: Järjestöjohtajat painottavat vapaaehtoistyötä ja perustelevat johtamista arvolähtöisesti. Terveydenhuollon kontekstissa puhutaan kokemusasiantuntijuudesta ja painotetaan tilannesidonnaista johtamista. Sosiaalialan johtajien puheessa korostuu kumppanuuden käsite ja johtajan roolissa toimintaedellytyksistä ja organisaatiorakenteista huolehtiminen. Riippumatta taustaorganisaatiosta haastatteluissa näkyy työntekijöiden merkittävä rooli asiakasosallistumisen johtamisessa, sillä heidän odotetaan johtavan arjen työssä asiakkaiden osallistumista. Osa haastatelluista toivoo työntekijöiden myös aktivoivan johtoa tässä asiassa

Ryhmän tuella toimivampaan arkeen : MATKA – Ryhmämuotoinen avokuntoutusmalli nuorille aikuisille

MATKA-kehittämishankkeessa kehitettiin, pilotoitiin, arvioitiin ja mallinnettiin 18–29-vuotiaille työelämän ja koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille aikuisille ("NEET-nuorille aikuisille") suunnattu matalan kynnyksen ryhmämuotoinen avokuntoutusmalli, MATKA, joka yhdistää ammatillisen ja sosiaalisen kuntoutuksen. Lisäksi hankkeessa kehitettiin sosiaalista ja ammatillista toimintakykyä kuvaavia indikaattoreita arvioiva toimijuuden MATKA-itsearviointikysely ja pilotoitiin sen käyttöä. Hanketta hallinnoi ja siihen liittyvän arviointitutkimuksen toteutti Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) ja palveluntuottajana ja kehittämiskumppanina avokuntoutusmallissa toimii Nuorten Ystävät -palveluiden toimintayksiköt kolmella eri paikkakunnalla. Hankkeen toimenpiteet toteutettiin ajanjaksolla 1.2.2018–31.12.2019. Hankkeen aikana toteutettuihin MATKA-ryhmiin ohjautui useiden eri sote-palveluiden kautta nuoria aikuisia, joiden keskeisimmät työ- ja koulutuselämään liittyvät toiveet ja suunnitelmat kohdistuivat omien koulutus- ja työsuunnitelmien selkeytymiseen. Ryhmäläiset lähtivät mukaan toimintaan saadakseen säännöllistä tekemistä arkeensa, suuntaa elämälleen sekä lisääntyvää itsetuntemusta. Ryhmäläiset ja ryhmänohjaajat pitivät MATKA-ryhmien ajallista toteutusta pääsääntöisesti toimivana. Ryhmäkäyntien toteutuksessa tärkeänä koettiin keskustelun ja erilaisten toiminnallisten menetelmien tasapaino sekä ruokailun sisällyttäminen ryhmäkäynteihin. Toteutuneiden ryhmien sisällöiksi oli ryhmäläisten tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta määrittynyt arjen toimivuuteen, itsetuntemukseen ja sosiaalisiin suhteisiin painottuvia teemoja. MATKA-ryhmäläiset kokivat pääsääntöisesti matalan kynnyksen ryhmän vastanneen erittäin hyvin heidän tarpeitaan. MATKA-ryhmän koettiin ennen kaikkea tarjonneen mielekästä tekemistä ja rytmiä arkeen sekä muuttaneen suhtautumista sosiaalisiin tilanteisiin. Merkityksellisinä toiminnassa koettiin muilta ryhmäläisiltä ja ryhmäohjaajilta saatu kannustus ja hyväksytyksi tuleminen. Ryhmäläiset nostivat esiin tarpeen tarkemmalle etukäteistiedolle toiminnasta, ja myös keinoja tukea ryhmäläisten sitoutumista toimintaan pohdittiin. Ryhmänohjaajat toivat esille haasteita seurantakäyntien toteuttamisessa. Hankkeen tulokset tukevat käsitystä ryhmämuotoisen toiminnan soveltumisesta nuorten aikuisten kuntoutusmuodoksi.nonPeerReviewedVertaisarvioimato

A mobile diary method for studying children’s and adolescents’ emotions: a pilot study

Researching children’s and adolescents’ emotions from their own perspectives possesses special requirements for the data collection tools used. In this study, children’s and early adolescents’ emotions were investigated using a mobile diary method. The article describes and evaluates this data collection method and presents empirical results on fluctuation in the emotions of children and adolescents (n = 60, aged 7–14 years). The data, in the form of short text messages, were collected over one week. Every evening, children received seven questions on their emotions. Multilevel modeling was used to analyze the data. The results illustrate the potential of the mobile diary method with children and early adolescents. The data showed a two-factor structure, indicating that the mobile diary method was able to reveal the underlying dimensions of positive and negative emotions. The study also showed that daily variation in emotions along with systematic differences between participants in their emotional experiences (related to, e.g., the form of the family) can be captured using the method

Perhe- ja lapsityön ammatilliset asiantuntijuudet kokemusasiantuntijuuden kontekstissa

Tutkimuksessa tarkastellaan ryhmähaastatteluaineiston avulla lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaisten asiantuntijuutta suhteessa kokemusasiantuntijuuteen. Tutkimuksessa havaittiin kolme erilaista ammatillisen asiantuntijuuden muotoa. Ensimmäinen asiantuntijuuden muoto nimettiin yhteistyöasiantuntijuudeksi, mikä viittaa asiakkaiden kanssa yhteiseen tiedonmuodostukseen ja toimintaan. Toinen, perinteinen asiantuntijuus, taas pysyttelee tiukasti ammattiroolissa tarjoten vain rajoitetusti tilaa kokemusasiantuntijuudelle. Kolmatta ammatillisen asiantuntijuuden muotoa kutsutaan eettiseksi vartijuudeksi. Siinä painotus on käytännöllisesti ja konkreettisesti eettisyyden valvonnassa, mikä näkyy suhtautumisessa ammattilaisen ja kokemusasiantuntijan tehtäviin, ohjeistuksiin, pelisääntöihin ja riskeihin. Tulokset viittaavat siihen, että lapsi- ja perhepalveluiden ammattilaiset tuottavat eettisten kysymysten vartioinnin kautta uutta ammatillista roolia aiempien roolien oheen tai niiden tilalle. Tämä saattaa olla reaktio kokemusasiantuntijuuden aiheuttamaan paineeseen muokata työroolia

Kumman vuoro? Kotityön ja vanhemmuuden jakamiselle annetut perustelut epätyypillisen työajan perheissä

Aiemman tutkimuksen mukaan epätyypillinen työaika haastaa sukupuolten työnjaolle annettuja perusteluja, koska näissä perheissä on usein tilanteita, jolloin toinen vanhemmista kantaa yksin vastuuta kodista ja lapsista toisen ollessa töissä. Tarkastelemme tässä tutkimuksessa, millaisia perusteluita suomalaiset, epätyypillistä työaikaa tekevät vanhemmat antavat kotityön ja vanhemmuuden jakamiselle perheessään. Hyödynsimme epätyypillistä työaikaa tekevien vanhempien haastatteluiden (n=34) analyysissa aiemmassa tutkimuksessa löydettyjä sukupuolten työn-jaon selitysmalleja sekä kategoria-analyysia. Löysimme viisi työnjaon perhetyyppiä: Naishoivaajien perheissä äidit perustelivat sukupuolittunutta työnjakoa perinteisiä sukupuoli-rooleja korostaen. Samoin mieselättäjien perheiden isät oikeuttivat vähäistä osallistumistaan perhevastuisiin ulkoisilla resursseilla ja elättäjyydellä kiinnittyen näin perinteisiin isän ja äidin kategorioihin. Vuorotteluvanhemmuuden perheissä vanhemmat kuvasivat työnjakoa tasapuoliseksi molempien puolisoiden ajan saatavuuteen ja tasa-arvoideologiaan perustuen. Urasuuntautuneen vanhemman perheissä työnjakoa perusteltiin toisen vanhemman työhön sitoutumisella. Lisäksi toisen vanhemman pidempi poissaolo kuormitti osaa perheistä, ja sillä oli merkitystä työnjaon perustelemisessa. Vaikka epätyypillinen työaika luo edellytyksiä työn ja perheen tasa-arvoiseen jakamiseen, perinteisiin sukupuolten kulttuurisiin kategorioihin kiinnittyminen luo ristiriitaisuutta kerrontaan ja estää tasa-arvon toteutumista

Association of symptoms with gastrointestinal microbiota in irritable bowel syndrome

Peer reviewe

Siun soten tiimimalli paransi hoitoon pääsyä

Vertaisarvioitu.Lähtökohdat Siun soten terveysasemilla asiakas odotti vastaanottoa aiemmin jopa kuusi viikkoa. Terveysasemia päätettiin vuonna 2019 kehittää Siun soten tiimimallilla perusteina terveyshyötymalli ja lean ja tavoitteina parempi asiakas- ja henkilöstökokemus, vaikuttavuus ja tuottavuus. Tutkimus valottaa tiimimallin vaikutuksia suomalaisessa terveysasemaympäristössä. Menetelmät Arvioimme asiakaskokemusta, hoidon saatavuutta, saavutettavuutta, jatkuvuutta, turvallisuutta ja henkilöstökokemusta Kiteen, Liperin ja Niinivaaran terveysasemilla keväällä 2021. Tulokset Helmikuussa 2021 Kiteen, Liperin ja Niinivaaran asiakkaista 89–92 % pääsi hoitoon alle viikossa (aiemmin 25–31 %, p < 0,05), ja aika kolmanteen vapaaseen aikaan oli 0 päivää. Kuukaudessa hoidettiin 334–1 050 asiakasta enemmän kuin ennen mallin aloitusta. Niiden osuus, jotka eivät saaneet yhteyttä terveysasemaan, on pienentynyt 10–20 prosentista kahdeksaan prosenttiin. Kiteen hoitajien sairaspoissaolot lisääntyivät. Päätelmät Hoitoon pääsy on parantunut. Asiakastyytyväisyys on hyvällä ja henkilöstön työtyytyväisyys tyydyttävällä tasolla. Pandemian kuormitus vaikeuttaa tulkintaa. Tiimimalli vaikuttaa lupaavalta tavalta vastata perusterveydenhuollon haasteisiin. Jatkotutkimuksia tarvitaan pitkäaikaistulosten, vaikuttavuuden ja tuottavuuden arvioimiseksi.Peer reviewe