Genetic risk and a primary role for cell-mediated immune mechanisms in multiple sclerosis.

Multiple sclerosis is a common disease of the central nervous system in which the interplay between inflammatory and neurodegenerative processes typically results in intermittent neurological disturbance followed by progressive accumulation of disability. Epidemiological studies have shown that genetic factors are primarily responsible for the substantially increased frequency of the disease seen in the relatives of affected individuals, and systematic attempts to identify linkage in multiplex families have confirmed that variation within the major histocompatibility complex (MHC) exerts the greatest individual effect on risk. Modestly powered genome-wide association studies (GWAS) have enabled more than 20 additional risk loci to be identified and have shown that multiple variants exerting modest individual effects have a key role in disease susceptibility. Most of the genetic architecture underlying susceptibility to the disease remains to be defined and is anticipated to require the analysis of sample sizes that are beyond the numbers currently available to individual research groups. In a collaborative GWAS involving 9,772 cases of European descent collected by 23 research groups working in 15 different countries, we have replicated almost all of the previously suggested associations and identified at least a further 29 novel susceptibility loci. Within the MHC we have refined the identity of the HLA-DRB1 risk alleles and confirmed that variation in the HLA-A gene underlies the independent protective effect attributable to the class I region. Immunologically relevant genes are significantly overrepresented among those mapping close to the identified loci and particularly implicate T-helper-cell differentiation in the pathogenesis of multiple sclerosis

Huumeet ja kirjailijoiden luovuus

Pro gradu -tutkielmani käsittelee huumeiden ja kirjailijoiden luovuuden välistä yhteyttä. Kirjailijat ja alkoholi yhdistetään helposti toisiinsa, ja erityisesti siten, että alkoholi on ollut muusa. Alkoholiin mieltyneiden kirjailijoiden lisäksi historia tuntee myös huumeita käyttäneitä kirjailijoita. Miten huumeet vaikuttivat heidän luovuuteensa? Oliko eri huumeilla erilaisia vaikutuksia? Vai oliko huumeista pikemminkin haittaa luovalle työlle? Tarkastelen neljän hyvin erilaisen kirjailijan päihteidenkäyttöhistoriaa ja tuotantoa. Kirjailijat ovat William S. Burroughs, Jack Kerouac, Hunter S. Thompson ja Stephen King. Heistä vain viimeksi mainittu on vielä elossa. Otan myös huomioon kirjailijoiden oman näkemyksen aiheesta sekä mahdollisuuksien mukaan heidän mielipiteensä eri huumeiden eroavaisuuksista luomisprosessissa. Tutkimuksen tekemiseen liittyi useita ongelmia, joista merkittävin on se, että aiheeseen liittyvää materiaalia on vain niukasti saatavilla. Lisäksi luovuutta on vaikea määritellä ja mitata. Keräämäni aineistoni perusteella huumeet ovat ruokkineet kirjailijoiden luovuutta hyvin eri tavoin. Huumeita on muun muassa kiitetty kirjailijan ammatin löytämisestä, huumeita käyttämällä on päästy kirjoittamisessa eteenpäin ja huumeet ovat olleet hyvä aihe, josta keksiä tarinoita

Totuuden sanoja : valikoima kapinanaikaisia "maanalaisia" kirjoituksia

Kirjoittajain luettelo: Juhani Aho, Santeri Alkio, Einar Böök, Matti Helenius-Seppälä, Ellen Key, Paavo Korpisaari, Hannes Leiviskä, S. Levämäki, Aarno Malin, Lauri Mäkinen, Bertel Nyberg, A. Ruokosalmi, Elli Tavastähti, W. W. Tuomioja

New insights into the genetic etiology of Alzheimer’s disease and related dementias

Characterization of the genetic landscape of Alzheimer’s disease (AD) and related dementias (ADD) provides a unique opportunity for a better understanding of the associated pathophysiological processes. We performed a two-stage genome-wide association study totaling 111,326 clinically diagnosed/‘proxy’ AD cases and 677,663 controls. We found 75 risk loci, of which 42 were new at the time of analysis. Pathway enrichment analyses confirmed the involvement of amyloid/tau pathways and highlighted microglia implication. Gene prioritization in the new loci identified 31 genes that were suggestive of new genetically associated processes, including the tumor necrosis factor alpha pathway through the linear ubiquitin chain assembly complex. We also built a new genetic risk score associated with the risk of future AD/dementia or progression from mild cognitive impairment to AD/dementia. The improvement in prediction led to a 1.6- to 1.9-fold increase in AD risk from the lowest to the highest decile, in addition to effects of age and the APOE ε4 allele