Movements and Area Use of Belugas, Delphinapterus leucas, in a Subarctic Alaskan Estuary

Seasonal movements of 14 belugas in Cook Inlet, Alaska, were monitored by satellite telemetry between July and March in 2000–03. Whales used waters in the upper Cook Inlet intensively between summer and late autumn and dispersed to mid-inlet offshore waters during winter months. All whales remained in Cook Inlet the entire time they were tracked, and several whales were tracked through March. During summer and early fall, movements were clearly concentrated in specific areas, generally river mouths or bays, where whales were likely feeding on fish runs. Average daily travel distances ranged from 11 to 30 km per day. Monthly home ranges, estimated using the 95% kernel probability distribution of average daily positions, were smallest in August (982 km2), increased throughout autumn, and peaked in winter (reaching approximately 5000 km2). The seasonal variation in distribution and movement patterns displayed by belugas in Cook Inlet affect the sighting rates and seasonal abundance estimates obtained for this depleted population.Les déplacements saisonniers de 14 bélugas du détroit de Cook, en Alaska, ont fait l’objet d’une surveillance au moyen d’un émetteur par satellite entre les mois de juillet et mars 2000 à 2003. Cela a permis de remarquer que les baleines se tenaient beaucoup dans les eaux de la partie supérieure du détroit de Cook de l’été jusqu’à la fin de l’automne, mais qu’elles se dispersaient dans les eaux du large du milieu du détroit pendant les mois d’hiver. Toutes les baleines sont restées dans le détroit de Cook pendant toute la durée de surveillance, et plusieurs baleines ont été suivies jusqu’au mois de mars. L’été et au début de l’automne, les déplacements étaient nettement concentrés dans des endroits spécifiques, généralement dans les embouchures ou les baies, où les baleines se nourrissaient probablement de poissons. En moyenne, les baleines se déplaçaient sur des distances variant de 11 à 30 km par jour. C’est en août que le domaine vital mensuel, estimé par la méthode du noyau en fonction d’une densité de probabilité de 95 % des positions quotidiennes moyennes, était le plus petit (982 km2), après quoi il augmentait à l’automne et culminait l’hiver (où il atteignait environ 5 000 km2). La variation saisonnière caractérisant la répartition et les déplacements des bélugas dans le détroit de Cook exerce une influence sur le taux d’observations et sur les estimations d’abondance saisonnière obtenues pour cette population en déclin

Health insurance is associated with decreased odds for undiagnosed prediabetes and type 2 diabetes in American adults

Over a third of adults in the United States have prediabetes, and many of those with prediabetes will progress to type 2 diabetes within 3–5 years. Health insurance status may factor into a proper diagnosis of prediabetes and diabetes. This study sought to determine the associations between health insurance and undiagnosed prediabetes and diabetes in a national sample of American adults. Publicly available data from 13,029 adults aged 18–64 years from the 2005–2016 waves of the National Health and Nutrition Examination Survey were analyzed. Health insurance type (Medicaid, Private, Other, None) was self-reported. Prediabetes and diabetes status were assessed with measures of self-report, glycohemoglobin, fasting plasma glucose, and two-hour glucose. Covariate-adjusted logistic models were used for the analyses. Overall, 5976 (45.8%) participants had undiagnosed prediabetes, while 897 (6.8%) had undiagnosed diabetes. Having health insurance was associated with decreased odds ratios for undiagnosed prediabetes: 0.87 (95% confidence interval (CI: 0.79, 0.95)) for private insurance, 0.84 (CI: 0.73, 0.95) for other insurance, and 0.78 (CI: 0.67, 0.90) for Medicaid. Moreover, having private health insurance was associated with 0.82 (CI: 0.67, 0.99) decreased odds for undiagnosed diabetes. Health insurance coverage and screening opportunities for uninsured individuals may reduce prediabetes and diabetes misclassifications

Tarkkailua ja tutustumista vai osallisuutta ja yhteyttä? : Rippikoulun seurakuntajakso Vaasan suomalaisessa seurakunnassa

TIIVISTELMÄ Rahko, Sanna. Tarkkailua ja tutustumista vai osallisuutta ja yhteyttä? Rippikoulun seurakuntajakso Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Diak Itä, Pieksämäki, syksy 2012, 127 s., 4 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Sosiaalialan koulutusohjelma (ylempi AMK). Diakonia, kristillinen kasvatus ja nuorisotyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kartoittaa rippikoulun seurakuntajakson kehittämismahdollisuuksia ja haasteita Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Rippikoulusuunnitelma 2001 määrittelee yhdeksi rippikoulun tavoitteeksi seurakuntayhteydessä elämisen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategiassa kirkko kuvataan osallisuuden yhteisöksi. Opinnäytetyössä tutkittiin, toteutuuko seurakuntayhteys ja osallisuus Vaasan suomalaisen seurakunnan rippikoulujen seurakuntajaksolla ja miten yhteyttä ja osallisuutta voisi vahvistaa. Tutkimuskysymyksiä lähestyttiin kvalitatiivisella tutkimusmetodilla. Aineisto kerättiin kolmen rippikouluryhmän ohjaajilta sekä rippikoululaisilta seurakuntajakson alussa ja lopussa. Rippikoululaisia osallistui tutkimukseen 72 ja ohjaajia seitsemän. Nuorten mielikuvia, odotuksia ja kokemuksia seurakunnasta ja seurakuntajaksosta tutkittiin erilaisten tehtävien, kuten kuvien, sarjakuvien ja kysymysten avulla. Työntekijöiden odotuksia ja kokemuksia kysyttiin sekä avoimilla että strukturoiduilla kysymyksillä. Työntekijöiden kanssa pidettiin myös kaksi ryhmähaastatteluun verrattavaa palaveria. Aineisto analysoitiin sisällön analyysin avulla. Osallisuuden toteutumista verrattiin teoriaosuudessa esiteltyyn sosiaalipedagogisen kansalaiskasvatuksen tavoitteisiin ja metodeihin. Nuorten odotukset liittyivät enimmäkseen tutustumiseen, kavereiden kanssa olemiseen ja yhteishenkeen. Nuorten mielikuvat seurakunnasta eivät muuttuneet merkittävästi seurakuntajakson aikana. Tutkimusaineiston mukaan jakso ei lisännyt nuorten osallistumishalua seurakunnan tilaisuuksiin. Nuorten odotukset tutustumisesta toteutuivat osittain. Seurakuntajakso oli suurimmalle osalle myönteinen kokemus. Jumalanpalvelus nousi nuorten vastauksissa tutuimmaksi asiaksi seurakunnassa, mutta se koettiin myös outona ja turhana. Osa seurakuntajakson ohjelmasta oli toiminnallista ja perustui osallistumiseen, mutta näitä kokemuksia nuoret eivät maininneet kuvatessaan seurakuntajaksoa. Tutkimustulosten perusteella seurakuntajakson kehittämishaasteita ovat laadukkaan vuorovaikutuksen, toiminnallisten metodien sekä erityisesti reflektoinnin lisääminen. Reflektoinnin avulla nuoret voisivat ymmärtää ja sisäistää kokemuksiaan paremmin. Toiminnalliset menetelmät sekä reflektointi lisäisivät nuorten valmiuksia omien tavoitteiden asettamiseen. Osallisuuden mahdollisuuksien ja valmiuksien kasvaminen vie seurakuntajaksoa tarkkailusta ja tutustumisesta kohti osallisuutta ja yhteyttä. Työntekijöiden yhteinen reflektio ja tavoitteiden sekä opetusmetodien kriittinen arviointi auttaisi seurakuntajakson kehittämistä nuorelle mielekkääksi. Suunnittelussa on tärkeää kiinnittää huomiota tavoitteiden ja toiminnan vastaavuuteen. Tutkimukseen osallistuneissa ryhmissä kokeiltiin onnistuneesti uusia menetelmiä. Näitä menetelmiä voisi kehittää edelleen ja ottaa osaksi vaasalaista rippikoulukulttuuria. Opinnäytetyö herätti kysymyksen myös seurakunnan yhteisen rippikoulusuunnittelun tarpeesta. Asiasanat: Rippikoulu, osallisuus, yhteisöllisyys, kvalitatiivinen tutkimusABSTRACT Rahko, Sanna. To observe or to participate? Introductory period of the confirmation training in the Finnish Congregation in Vaasa. 127 p., 4 appendices. Language: Finnish. Pieksämäki, Autumn 2012, Diaconia University of Applied Sciences. Degree Programme in Social Services, Diaconia, Christian Education and Youth Work. Degree: Master of Social Services. The aim of this study was to find out how to develop the introductory period of the confirmation training in Finnish Congregation in Vaasa. The introductory period means a period before the confirmation camp. In that period confirmands meet about 10 times. According to the confirmation training curriculum 2001, one part of the confirmation work is fellowship of the congregation. This objective is also stated in the strategy of the Finnish Lutheran Church, named Our Church – participatory community. The objective of this study was examine how the confirmands experienced fellowship and participation in the congregation during the introductory period of the confirmation training. The research material of this qualitative study was collected in three confirmation training groups and involved seventy-two adolescents and seven church workers. The questions were asked in the first meeting of each group and repeated again in the end of the introductory period. The research data consists mainly of the information received through the questionnaire, but also of the material gathered in different exercises utilizing pictures and cartoons, etc. The data was analyzed by applying the method of content analysis. The results were compared with the objectives and methods of social-pedagogical civic education. The study shows that during the introductory period of the confirmation training young people got to know new people, made friends, and enjoyed the time spent together. Their image of the parish did not, however, change, and the introductory period did not increase their motivation to participate in the church activities. Nevertheless, the period was a positive experience for most adolescents and a part of their expectations came true. While young people were aware of the regular church activities such as mass and church services they considered them strange and unnecessary. The introductory period was partly based on the participatory approach and shared activities, but the adolescents did not mention that when they described the period. The study concludes that the main challenges of the introductory period of the confirmation training are to improve communication and to increase the use of participatory methods and reflection. Reflecting what has been seen and heard could help the confirmands to better understand their experiences. The possibility to participate could enhance the experience of fellowship and inclusion in the congregation. In order to make the introductory period more interesting for young people, it could be useful for church workers to reflect and evaluate it together. In discussing the confirmation training it is important to ask whether the content corresponds to the objectives. In the three confirmation training groups studied new methods were successfully experimented. These methods could be further developed and taken more widely into use in the introductory period of the confirmation training in Vaasa. The study raised also a question of need of planning the confirmation work in more detail with church workers together. Key words: confirmation work, participation, communality, qualitative researc