Oulujärven nousutaimen : Taimenten määrä Leppikosken voimalaitoksen alapuolella ja hakeutuminen Kalasydän-kalatiehen v. 2023

Oulujoen vesistön järvitaimen on yksi neljästä napapiirin eteläpuolisesta Suomessa jäljellä olevasta ja uhanalaisesta järvivaelteisesta taimenkannasta. Vaellustaimenen luontainen lisääntyminen on ollut vähäistä vesistörakentamisen ja ylikalastuksen vuoksi. Oulujärvi on vesistön taimenkannan tärkein syönnösalue. Oulujärveen Kiehimänjoen kautta laskeva Hyrynsalmen reitti on luokiteltu yhdeksi Kansallisen kalatiestrategian kärkikohteista. Toimenpiteet Oulujärven taimenen lisääntymisvaelluksen mahdollisuuksien parantamiseksi käynnistyivät vuonna 2021, kun Kiehimänjoen alimman eli Leppikosken voimalaitoksen alakanavassa otettiin käyttöön hydraulinen Kalasydän-kalatie. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida Oulujärvestä Kiehimänjokeen nousevan taimenen kutukannan koko sekä taimenten ohjautumista Kalasydämen kautta Leppikosken padon yläpuolisille vesialueille kesällä 2023. Tutkimus toteutettiin rysäkoekalastuksen, kalojen merkintöjen, kalatiehen asennettujen kameroiden ja mallinnuksen avulla. Kalasydämen läpi liikkui kesäkuun ja lokakuun välisenä aikana yhteensä 19 taimenta ja tutkimusrysästä saatiin yhteensä 69 taimenta. Suurin osa rysään uineista taimenista osoittautui kuitenkin tutkimusalueen lähistölle vasta istutetuiksi kaloiksi. Merkintä-takaisinpyyntimallinnuksen perusteella Leppikosken padon alapuolelle nousseiden taimenten kokonaismääräksi arvioitiin todennäköisimmin 500 kalaa, kun huomioon otettiin myös jokeen nousseet vasta istutetut taimenet. Kun mallinnuksesta poistettiin alle 40 cm:n pituiset taimenet, varsinaisten kutunousijoiden määräksi saatiin todennäköisimmin 63 taimenta (95 %:n todennäköisyysväli 34–248 taimenta). Se on vielä varsin vähäinen määrä (3–6 %) suhteessa siihen potentiaaliin, minkä Leppikosken padon yläpuoliset poikastuotantoalueet voisivat luontaisesti tuottaa (1 100–2 200 kututaimenta). Taimenten hakeutumisessa Kalasydämeen oli selkeä ero kesä-syyskuun ja lokakuun aineistojen välillä. Kesä-syyskuussa alueelle tulleista taimenista todennäköisimmin 52 % (24–77 %) hakeutui Kalasydämen suun alueelle ja näistä 59 % (23–85 %) Kalasydämen sisälle. Vastaavasti lokakuussa todennäköisimmin vain 1 % (0–12 %) alueelle tulleista taimenista hakeutui Kala-sydämen lähialueelle ja näistä 17 % (5–97 %) Kalasydämen sisälle. Tähän eri ajankohtina havaittuun eroon taimenten käyttäytymisessä on todennäköisimpänä syynä kalojen eri koko ja tausta eri ajankohtina sekä kudun läheisyys. Lokakuussa tutkimusalueella liikkuneista taimenista suurin osa oli varhaissukukypsiä vasta istutettuja kaloja, joiden vaellusvietti ylävirtaan padon yli ei välttämättä ollut yhtä voimakas kuin kesän aikana kutualueille pyrkineiden kookkaampien jo pidempään syönnöksellä olleiden taimenten. Toisaalta lokakuussa kudun läheisyys on voinut vähentää kalojen tarvetta pyrkiä kauemmaksi ylävirtaan, jos Leppikosken padon alapuolelta on löytynyt kelvollisia kutualueita. Mallinnuksen perusteella varsinaisten nousutaimenten (> 40 cm) hakeutuminen Leppikosken padon alapuoliselta alueelta (noin 100–200 m padosta) Kalasydämen suun alueelle (noin 10 m Kalasydämestä) oli todennäköisimmin 36 % (14–67 %) ja näistä kaloista todennäköisimmin 44 % (19–79 %) hakeutui itse Kalasydämeen. Kokonaisuutena kesä-lokakuun aikana 6–39 % kaloista hakeutui padon alapuoliselta alueelta Kalasydämeen saakka. Todennäköisin arvo on 13 % ja mediaaniarvio on 17 %. Suuret todennäköisyysvälit arvioissa johtuvat suurista eroista eri kalojen käyttäytymisessä ja sattumasta, jonka merkitys korostui, kun havaittujen kalojen määrä oli pieni. Mallinnuksen tulosten suurista todennäköisyysväleistä huolimatta voidaan arvioida, että Kalasydämen läpäisytehokkuus taimenille kesä-lokakuussa 2023 oli Leppikosken voimalaitospadolla kokonaisuutena lähes samaa tasoa kuin sen on aiemmin todettu olleen lohen vaellusreittinä Kemijoella. Leppikosken Kalasydän-kalatien toimivuutta voisi kuitenkin todennäköisesti edelleen huomattavasti tehostaa esimerkiksi parantamalla ohjausaitojen rakennetta ohjaamaan kaloja tehokkaammin kalasydämen lähi- ja suualueelta laitteiston sisälle

General state-space population dynamics model for Bayesian stock assessment

201

Impact of improved recording of work-relatedness in primary care visits at occupational health services on sickness absences: study protocol for a randomised controlled trial

Abstract Background Employment protects and fosters health. Occupational health services, particularly in Finland, have a central role in protecting employee health and preventing work ability problems. However, primary care within occupational health services is currently underused in informing preventive activities. This study was designed to assess whether the recording of work ability problems and improvement of follow-up of work-related primary care visits can reduce sickness absences and work disability pensions after 1 year. Methods/design A pragmatic trial will be conducted using patient electronic registers and registers of the central pensions agency in Finland. Twenty-two occupational health centres will be randomised to intervention and control groups. Intervention units will receive training to improve recording of work ability illnesses in the primary care setting and improved follow-up procedures. The intervention impact will be assessed through examining rates of sickness absence across intervention and control clinics as well as before and after the intervention. Discussion The trial will develop knowledge of the intervention potential of primary care for preventing work disability pensions and sickness absence. The use of routine patient registers and pensions registers to assess the outcomes of a randomised controlled trial will bring forward trial methodology, particularly when using register-based data. If successful, the intervention will improve the quality of occupational health care primary care and contribute to reducing work disability. Trial registration ISRCTN Registry reference number ISRCTN45728263 . Registered on 18 April 2016