Kädet koholla työskentelyn keventäminen ulkoisen tukirangan avulla

Lähes 230 000 suomalaista työskentelee useita tunteja päivässä kädet koholla. Pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle lisäten liikuntaelinvaivojen riskiä. Perinteisesti fyysistä työkuormitusta on pyritty vähentämään erilaisilla apuvälineillä ja ergonomisilla ratkaisuilla. Yksi uusimmista on ulkoinen tukiranka, eksoskeleton. Sen potentiaali fyysisen työkuormituksen pienentämisessä voi olla merkittävä. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka paljon kädet koholla tehtävää työtä voidaan keventää eksoskeletonin avulla. Tutkimus arvioi kokonaisvaltaisesti uuden, työtä keventävän apuvälineteknologian hyötyjä sekä standardi- että autenttisessa työympäristössä. Tulosten pohjalta laadittu työkalu auttaa arvioimaan minkälaisissa töissä eksoskeletonin käyttö on perusteltua. Tämä raportti on tarkoitettu niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat raskasta fyysistä, kädet koholla tehtävää työtä sisältävien alojen parissa

Suomalaisten objektiivisesti mitattu fyysinen aktiivisuus, paikallaanolo ja fyysinen kunto

Fyysisen aktiivisuuden tiedetään olevan selkeässä yhteydessä moniin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten mm. useiden elintapasairauksien sairastumisriskiin, elämänlaatuun, koulumenestykseen ja vanhusten kotona selviytymiseen. Suomalaisten fyysistä kuntoa ja aktiivisuutta koskevia tutkimuskatsauksia on julkaistu n. viiden vuoden välein, aiemmin vuosina 2007 ja 2011. Tässä koko väestön tilannetta luotaavassa raportissa on käytetty pohja-aineistoina Suomi 100 KunnonKartta –väestötutkimuksen, Terveys 2011 –tutkimuksen, Alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (ATH), LIITU 2016 –tutkimuksen, sekä Puolustusvoimien ja MOVE!-mittausten aineistoja. Erona aikaisempiin aineistoihin käytössä on ollut myös objektiivisilla mittareilla suoritettuja mittaustuloksia. Tulokset osoittavat, että suomalaiset aikuiset viettävät valtaosan valveillaoloajastaan paikallaan, istuen tai makuulla, ja että reippaampaan liikkumiseen käytetään alle tunti päivässä. Terveyskuntotestien tulokset ovat keskimäärin parempia miehillä kuin naisilla, samoin nuorilla ikäluokilla verrattuna vanhempiin. Aikuisten liikkumisessa ja paikallaanolossa ei näyttäisi tapahtuneen kovin suuria muutoksia kuuden viime vuoden aikana. Lapset ja nuoret puolestaan ovat paikallaan istuen tai makuulla keskimäärin puolet valveillaoloajastaan ja liikkuvat vähintään reippaasti vajaat 2 tuntia päivässä. Paikallaanolon aika lisääntyy iän myötä, arkipäivinä liikutaan enemmän kuin viikonloppuisin. Vähän liikkuvilla lapsilla merkittävä osa liikkumisesta arkisin tapahtuu koulupäivän aikana

Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla

Työhön liittyvät tuki- ja liikuntaelimistön vaivat ovat tavallisimpia työn aiheuttamia terveysongelmia Suomessa. Suuri osa työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista johtuu selkäsairauksista, joiden työperäisinä syinä pidetään selän liiallista kuormitusta, mm. nostamisesta johtuen. Työergonomiaan liittyvät toimenpiteet ovat yksi keino ehkäistä tuki- ja liikuntaelinvaivoja työpaikoilla. Perinteisen työergonomian lisäksi nostotyön apuvälineenä voidaan käyttää ulkoisia tukirankoja eli eksoskeletoneja. Ulkoisten tukirankojen potentiaali tuki- ja liikuntaelimistöön kohdistuvan kuormituksen pienentämisessä voi olla merkittävä. Jotta nykyaikaista tukirankateknologiaa voidaan tehokkaasti hyödyntää työn keventämisessä, tarvitaan mitattua tietoa eksoskeletonien vaikutuksista kuormittuneisuuteen autenttisissa työtilanteissa. Tämä tutkimus yhdistää standardoiduissa laboratorio-olosuhteissa ja autenttisissa työtilanteissa tehdyt mittaukset ja antaa siten kattavan kuvan selän tukirangan vaikutuksista nostotyön keventämisessä. Tämä raportti on tarkoitettu erityisesti niille työhyvinvointia kehittäville tahoille, jotka toimivat raskasta nostotyötä sisältävien alojen parissa

How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer?

BackgroundThe aerobic part of the recently updated physical activity (PA) guidelines for adults recommends at least 150 min of moderate or at least 75 of vigorous-intensity PA or an equivalent combination of both. PA can be accumulated of any bout duration. On an absolute scale, moderate-intensity threshold is 3 metabolic equivalents (METs) and vigorous 6 METs. On a scale relative to individual’s personal capacity, moderate-intensity threshold is 40% and vigorous 60% of the oxygen uptake reserve. In this study, the adherence to the new guidelines was evaluated using both absolute and relative thresholds.MethodsTotally, 1645 adults aged 20–64 years, participated in this population-based study and their cardiorespiratory fitness (CRF) was estimated with 6-min walking test. The participants with estimated maximal oxygen uptake ResultsThe adequate CRF group had higher adherence to PA guidelines with the absolute thresholds, but the use of relative thresholds inverted the results. The adherence varied from 20% to 99% in the total sample depending on the analysis parameters of accelerometer data.ConclusionsThe absolute thresholds provide a more appropriate basis to assess the adherence to PA guidelines in population-based samples and interventions. The use of individually determined relative thresholds may be more useful for individual exercise prescriptions in PA counseling.</p

How adherence to the updated physical activity guidelines should be assessed with accelerometer?

BACKGROUND: The aerobic part of the recently updated physical activity (PA) guidelines for adults recommends at least 150 min of moderate or at least 75 of vigorous-intensity PA or an equivalent combination of both. PA can be accumulated of any bout duration. On an absolute scale, moderate-intensity threshold is 3 metabolic equivalents (METs) and vigorous 6 METs. On a scale relative to individual's personal capacity, moderate-intensity threshold is 40% and vigorous 60% of the oxygen uptake reserve. In this study, the adherence to the new guidelines was evaluated using both absolute and relative thresholds. METHODS: Totally, 1645 adults aged 20-64 years, participated in this population-based study and their cardiorespiratory fitness (CRF) was estimated with 6-min walking test. The participants with estimated maximal oxygen uptake <7.9 MET were categorized as low CRF group and the others as adequate CRF group. The participants were instructed to wear a triaxial hip-worn accelerometer for 1 week and their adherence to PA guidelines was assessed from the accelerometer data. RESULTS: The adequate CRF group had higher adherence to PA guidelines with the absolute thresholds, but the use of relative thresholds inverted the results. The adherence varied from 20% to 99% in the total sample depending on the analysis parameters of accelerometer data. CONCLUSIONS: The absolute thresholds provide a more appropriate basis to assess the adherence to PA guidelines in population-based samples and interventions. The use of individually determined relative thresholds may be more useful for individual exercise prescriptions in PA counseling.publishedVersionPeer reviewe