IMPROVING INFORMATION SECURITY PRACTICES TO REDUCE SECURITY-RELATED STRESS IN END-USERS

This thesis studies the causes and consequences of security-related stress (SRS) in organizations as well as how to combat the negative effects of the phenomenon. SRS, meaning stress that arises from information security requirements and practices enforced by the organization, can be considered as a derivation of the more researched concept of technostress which has been studied since the introduction of the first computers into the workplace. The primary theoretical framework used in this study is a conceptualization of security-related stress by Ament & Haag (2016), which suggests that security-related stress manifests itself through different stressors in three different environments: the work environment, the personal environment and the social environment. As all previous research on security-related stress has been studied quantitatively, this study aims to provide new insight into the phenomenon qualitatively through the semi-structured interview method. The findings of the study bring to light the fact that while many of the causes and consequences of SRS identified in scientific research can truly be found in an organization, they are not usually characterized or experienced as stressful by the employees. The more pressing matter seems to be the divide between information security professionals and end users, as most employees are not security-conscious and do not see information security as a real threat therefore neglecting their information security responsibilities

Hypoxia is regulating enzymatic wood decomposition and intracellular carbohydrate metabolism in filamentous white rot fungus

Background Fungal decomposition of wood is considered as a strictly aerobic process. However, recent findings on wood-decaying fungi to produce ethanol from various lignocelluloses under oxygen-depleted conditions lead us to question this. We designed gene expression study of the white rot fungus Phlebia radiata (isolate FBCC0043) by adopting comparative transcriptomics and functional genomics on solid lignocellulose substrates under varying cultivation atmospheric conditions. Results Switch to fermentative conditions was a major regulator for intracellular metabolism and extracellular enzymatic degradation of wood polysaccharides. Changes in the expression profiles of CAZy (carbohydrate-active enzyme) encoding genes upon oxygen depletion, lead into an alternative wood decomposition strategy. Surprisingly, we noticed higher cellulolytic activity under fermentative conditions in comparison to aerobic cultivation. In addition, our results manifest how oxygen depletion affects over 200 genes of fungal primary metabolism including several transcription factors. We present new functions for acetate generating phosphoketolase pathway and its potential regulator, Adr1 transcription factor, in carbon catabolism under oxygen depletion. Conclusions Physiologically resilient wood-decomposing Basidiomycota species P. radiata is capable of thriving under respirative and fermentative conditions utilizing only untreated lignocellulose as carbon source. Hypoxia-response mechanism in the fungus is, however, divergent from the regulation described for Ascomycota fermenting yeasts or animal-pathogenic species of Basidiomycota.Peer reviewe

Disentangling the effects of phonation and articulation: Hemispheric asymmetries in the auditory N1m response of the human brain

BACKGROUND: The cortical activity underlying the perception of vowel identity has typically been addressed by manipulating the first and second formant frequency (F1 & F2) of the speech stimuli. These two values, originating from articulation, are already sufficient for the phonetic characterization of vowel category. In the present study, we investigated how the spectral cues caused by articulation are reflected in cortical speech processing when combined with phonation, the other major part of speech production manifested as the fundamental frequency (F0) and its harmonic integer multiples. To study the combined effects of articulation and phonation we presented vowels with either high (/a/) or low (/u/) formant frequencies which were driven by three different types of excitation: a natural periodic pulseform reflecting the vibration of the vocal folds, an aperiodic noise excitation, or a tonal waveform. The auditory N1m response was recorded with whole-head magnetoencephalography (MEG) from ten human subjects in order to resolve whether brain events reflecting articulation and phonation are specific to the left or right hemisphere of the human brain. RESULTS: The N1m responses for the six stimulus types displayed a considerable dynamic range of 115–135 ms, and were elicited faster (~10 ms) by the high-formant /a/ than by the low-formant /u/, indicating an effect of articulation. While excitation type had no effect on the latency of the right-hemispheric N1m, the left-hemispheric N1m elicited by the tonally excited /a/ was some 10 ms earlier than that elicited by the periodic and the aperiodic excitation. The amplitude of the N1m in both hemispheres was systematically stronger to stimulation with natural periodic excitation. Also, stimulus type had a marked (up to 7 mm) effect on the source location of the N1m, with periodic excitation resulting in more anterior sources than aperiodic and tonal excitation. CONCLUSION: The auditory brain areas of the two hemispheres exhibit differential tuning to natural speech signals, observable already in the passive recording condition. The variations in the latency and strength of the auditory N1m response can be traced back to the spectral structure of the stimuli. More specifically, the combined effects of the harmonic comb structure originating from the natural voice excitation caused by the fluctuating vocal folds and the location of the formant frequencies originating from the vocal tract leads to asymmetric behaviour of the left and right hemisphere

"Kuule vielä toiveeni" : Kuolevan potilaan toiveet

Kuolevan potilaan on tärkeä kokea, että hän on arvokas ihmisenä ja hänen loppuelämänsä on laadukas. Potilas tulee huomioida toiveineen kokonaisvaltaisesti. Potilaan toiveet sisältävät usein myös toivoa, mikä on keskeinen tekijä potilaan senhetkisessä elämässä. Opinnäytetyömme tarkoituksena oli kuvata, millaisia toiveita kuolevilla potilailla oli elämänsä loppuvaiheessa. Opinnäytetyön aineisto hankittiin elämänkertakirjallisuudesta. Opinnäytetyö tehtiin laadullisella menetelmällä ja analysoitiin sisällönanalyysi-menetelmällä. Opinnäytetyömme tuloksena kuolevat potilaat esittivät paljon toiveita läheisil-leen ja hoitohenkilökunnalle. Potilaiden toiveet liittyivät elämänarvoihin, ihmis-suhteisiin, hoitoon, aikaperspektiiviin ja eksistentiaaliseen ahdistukseen. Sairastumisen vastapainoksi potilaat toivoivat elämäänsä iloa ja elämyksiä. Opinnäytetyömme tulokset toivat esille tietoa kuolevien potilaiden toiveista, joi-den avulla potilaiden toiveiden kuulemista voidaan kehittää.It is important for dying patients to experience, that they are valued and the rest of their lives is of good quality. Every aspect of the patients and their wishes should be paid attention to. Most wishes include hope, which is an important factor in patiens’ lives. The aim of this study was to describe what kind of wish-es dying patients have. The Bachelor’s thesis was conducted using qualitative research method. The material was collected from biography literature. The collected material was analysed with the help of a content analysis. According to the results of the study, dying patients have wishes wich they tell to their nearest ones and nurses. The wishes were connected to life values, relations, care, time perspective and the existential anxiety. Dying patients wished for happiness and experiences in their end of lives. The results of this thesis revealed what kind of wishes dying patients have, and they can be utilized in developing the hearing of patients’ last wishes

La maîtrise de l'accord du participe passé : Étude contrastive entre francophones et apprenants de FLE finnophones

Tutkielman tavoitteena on tutkia ja vertailla ranskankielisten ja suomenkielisten ranskan opiskelijoiden ranskan partisiipin perfektin taivuttamisen osaamista. Useiden tutkimusten mukaan partisiipin taivuttaminen on haastavaa ja sen osaamisessa on puutteita. Säännöt ovat monimutkaisia ja ne jäävät myös huonosti mieleen, koska taivutuksen muodot kuuluvat nykyään harvoin puheessa. Suomalaisille taivutus saattaa olla haasteellista lisäksi ranskan ja suomen kielen erojen vuoksi. Tällaisia ovat esimerkiksi apuverbien lukumäärä ja substantiivien sukuisuus. Aineisto koostuu testistä, jonka tekevät 16 ranskaa äidinkielenä puhuvaa ja 17 suomenkielistä ranskankielen opiskelijaa. Testissä osallistujia pyydetään laittamaan valitussa tekstissä esiintyvät verbit menneeseen muotoon. Ilmentymät lajitellaan ensin neljän virhetyypin mukaan: taivutusvirheet, virheet partisiipin muodossa, virheet apuverbissä ja muut virheet. Tutkimuksessa syvennytään tarkemmin taivutusvirheisiin. Analyysissa käsitellään osallistujaryhmien vastauksia aluksi erikseen ja sen jälkeen niitä vertaillaan keskenään. Aineiston mukaan sekä ranskalaisilla että suomalaisilla on vaikeuksia partisiipin taivutuksessa. Virhemäärä on kuitenkin vielä suurempi suomalaisilla kuin ranskalaisilla. Molemmissa ryhmissä virheitä esiintyy etenkin être-apuverbin kanssa ja suoran objektipronominin ollessa avoir-apuverbin edellä. Näin erityisesti, jos objekti pronomini on muussa kuin kolmannessa persoonassa. Toisin kuin ranskalaisilla osalla suomalaisista on vaikeuksia myös refleksiiviverbien taivutussäännöissä. Tutkielma puoltaa aiempien tutkimusten tuloksia partisiipin perfektin taitojen puutteesta. Tutkielman perusteella erityistä huomiota pitäisi kiinnittää kielenkäytössä harvinaisempien objektipronominien harjoitteluun sekä refleksiivipronominien taivutuksen läpikäymiseen, kun kyseessä on suomalaiset opiskelijat. Useiden tutkijoiden ehdottamat helpotukset taivutussääntöihin voisivat myös ratkaista taivutuksen aiheuttamat haasteet kielen oppimisessa

Motoriikka paremmaksi : opas motoriikkakerhon ohjaamiseen

Tämän opinnäytetyön aiheena oli toteuttaa projekti SOTEEKKIlle eli Sosiaali- ja terveysalan palvelukeskukselle, johon on suunniteltu perustettavaksi motoriikkakerho. Ajatus kerhon perustamiseen lähti liikunnanopettaja Kati Karinharjun ehdotuksesta sekä motorisista vaikeuksista kärsivän lapsen vanhemman tiedustelusta. Mopa- eli ”Motoriikka paremmaksi” -kerho on suunnattu terveille lapsille, joilla on motorisia ongelmia. Opinnäytetyöprojekti aloitettiin kokoamalla tietoa lasten kehityksestä sekä motorisesta kehityksestä Lisäksi tietoa kerättiin motorisista häiriöistä, niiden diagnosoinnista, kuntoutuksesta ja arvioinnista. Kerhoa varten suunniteltiin arviointilomakkeisto tukemaan motoristen taitojen arviointia, seurantaa sekä tuokioiden ja kotiharjoitteiden suunnittelua. Tavoitteena oli saada monipuolinen, lapsen arkea lähellä oleva sekä muutoksille herkkä arviointimenetelmä, jotta se olisi käytännöllinen ja toisi esille lasten yksilöllisiä eroja. Lomakkeistossa testataan perusliikkumisen taitoja, kehontuntemusta, tasapainoa ja motorisia kaksoistehtäviä sekä arvioidaan liikkumisen laadullisia tekijöitä. Lomakkeisto pilotoitiin Porin vapaa-aikaviraston järjestämässä erityislasten futuurikerhossa. Projektin tuotteena syntyi opas, joka sisältää perustietoa 2–10-vuotiaiden lasten kehityksestä sekä motoriikasta ja sen ongelmista. Oppaassa on käsitelty motoriikan arviointia, ja siinä on liitteenä kerhon käyttöön suunniteltu arviointilomakkeisto. Motorisen kuntoutuksen yleisten suuntaviivojen lisäksi oppaaseen on sisällytetty käytännön harjoitteita.MOTOR SKILLS IMPROVED - A GUIDEBOOK FOR INSTRUCTING A MOTOR CLUB The purpose of this thesis was to carry out a project for SOTEEKKI, a social and healthcare service centre, in which it has been planned to start up a motor club. The idea for the club came from Kati Karinharju, the teacher of physical education, and from an inquiry made by a parent of a child with motor difficulties. The club is meant for healthy children with motor problems. The project began with finding out information about the general development of children and also motor development. Added to this, information was gathered on the subjects of motor disorders, their diagnosis-criteria, rehabilitation and assessment. An assessment tool was constructed for the club to support evaluation, follow-up and planning of both the group interventions as well as home exercise programmes. The goal was to produce a versatile assessment tool that was linked to the everyday life of a child and sensitive enough to respond to changes. This way it would bring out the individual differences in children and make the assessment method practical. The evaluated items are fundamental movement abilities, body awareness, balance and motor dual-tasks. The assessment tool was piloted at a club for children with special needs that is organized by the city of Pori. The product of this project was a guidebook with information about the development and motor functions of children 2–10-years-old. The handbook consists of information about motor difficulties and motor assessment, and the assessment tool constructed for the club is enclosed. There are also guidelines to motor rehabilitation as well as some exercises

Pimeyden pesästä osaksi järjestäytynyttä työväkeä : Kauttuan paperitehtaan työntekijöiden ammatillisen järjestäytymisen edellytykset vuodesta 1906 lähtien 1920-luvun alkuun

Tutkielman tarkastelee Kauttuan paperitehtaan työläisten ammatillista järjestäytymistä, joka alkoi vasta 1910-luvun lopulla. Tavoitteena on selvittää syitä, jotka toisaalta edesauttoivat ja toisaalta viivästyttivät Kauttuan paperityöntekijöiden ammatillista järjestäytymistä. Kauttuan tehdasyhdyskunta sijaitsee Euran kunnan alueella Satakunnassa. Tutkimuksen tarkasteuajankohta alkaa vuodesta 1906 1907, jolloin A. Ahlström Osakeyhtiö käynnisti Kauttuan paperitehtaan ja vanha esiteollinen rautaruukki korvautui modernilla paperiteollisuudella. Tosin kysymyksenasettelun vuoksi myös ruukin yhdyskunnan sosiaalinen järjestys ja sen perintö paperitehdasyhdyskunnalle on otettava huomioon. Aikarajaus päättyy 1920-luvun alkuun, jolloin sisällissodan jälkeen perustettu ammattiosasto herätettiin henkiin ja sen toiminta onnistuttiin vakiinnuttamaan osaksi yhteisöä. Tutkimus on mikrohistoriallinen, sillä paikalliset sosiaaliset sekä vertikaaliset että horisontaaliset hierarkiat ovat tarkastelun keskiössä. Paternalismi ja työväestön yhteisyyden kehittyminen ovat keskeisimmät käsitteet, joiden varaan tutkimuksen teoreettinen pohja ja argumentaation selkäranka rakentuu. Vähäisen asiakirjalähteistön vuoksi tutkimus ottaa keskiöön mentaliteettihistoriallisen näkökulman: keskiöön nousee työväestön kokemusmaailma sekä yhteisyys ja työnantajan luoman ympäristön vaikutukset sen kehitykseen. Työväestön mentaliteetin tutkimuksessa keskeisin alkuperäislähde on Porissa ilmestyneen työväenlehden Sosialidemokraatin julkaisemat Kauttuan tehdasyhdyskunnan työläisten lähettämät maakuntakirjeet, jotka kuvasivat paikallisia tapahtumia ja työväestön mielialaa. Yhdyskunnan muutosta ja muotoutumista tutkittaessa keskeisiä lähteitä ovat olleet kirjonkirjat ja muuttaneiden luettelot. Sisällissodan jälkeiseltä ajalta ammattiosaston pöytäkirjamateriaali muodostaa keskeisimmän lähdeaineiston. Keskeisin tutkimustulos on, että työnantaja onnistui ylläpitämään paternalistista järjestystä ja estämään ammattiyhdistystoiminnan aina vuoteen 1917 saakka, jolloin perustettiin paikallinen paperityöläisten ammattiosasto. Kauttuan työväestö tarvitsi voimakkaan ulkopuolisen sysäyksen vanhan järjestelmän murtamiseen. Muutos tapahtui lopulta hyvin nopeassa ajassa, kun kauttualaiset työläiset yhtyivät valtakunnalliseen lakkoliikkeeseen marraskuussa 1917 ja vuonna 1918 käytyyn sisällissotaan. Sisällissota katkaisi lupaavasti alkaneen ammattiosaston taipaleen, ja sen jälkeen toiminnan uudelleenkäynnistäminen oli vaikeaa. Paperiteollisuustyöväen liiton tuen avulla osasto onnistui vakiinnuttamaan toimintansa 1920-luvun alussa useiden uudelleenperustamisten jälkeen

Laajan turvallisuuden käsite Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa : presidentti Halosen ulkopoliittiset puheet ja niiden herättämä kritiikki

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkielmassa tarkastellaan laajaa turvallisuuskäsitystä Suomen turvallisuuspoliittisessa keskustelussa analysoimalla presidentti Halosen ulkopoliittisia puheita ja esittelemässä niiden herättämää kritiikkiä. Tutkimusongelman muodostaa Halosen ajan ulkopoliittisen toimintalinjan poikkeaminen perinteisestä ulkopolitiikan linjasta. Tutkimusongelmaa taustoitetaan Paasikiven–Kekkosen linjan pääteesien esittelyllä. Suomen ulkopolitiikkaa harjoitettiin tätä samaa linjaa noudattaen aina EU-jäsenyyteen asti, jolloin alkoi Suomen ulkopolitiikassa murrosaika. Aineistona käytettiin presidentti Halosen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitelleet puheet. Perinteinen turvallisuustutkimus on käsittänyt turvallisuuden kapeasta valtion turvallisuusintresseihin ja sotilaalliseen turvallisuuteen keskittyvästä näkökulmasta. Perinteisellä turvallisuuskäsitteellä on yhä vankka asema turvallisuustutkimuksessa, mutta nykypäivänä turvallisuus käsitetään monissa yhteyksissä sotilaallista turvallisuutta laajemmin ja kokonaisvaltaisemmin. Uudempaa turvallisuuden käsitteellistämisen tapaa edustavat turvallisuuskäsitteen laajentajat eli niin kutsuttu Kööpenhaminan koulukunta sekä turvallisuuskäsitteen syventäjät, jotka löytyvät kriittisen turvallisuustutkimuksen piiristä. Näissä uudemmissa lähestymistavoissa turvallisuuden painopiste on siirtynyt valtioista yksilöihin. Lähtöoletus presidentti Halosen laajasta turvallisuuskäsityksestä sai analyysissa vahvistusta. Halosen turvallisuuskäsityksessä ihmisten turvallisuus on kaikkein keskeisintä. Turvallisuutta taataan parhaiten taloudellista hyvinvointia ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistämällä. Laajan turvallisuuden edistämisen tulee Halosen ajattelussa perustua ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamiseen. Turvallisuuden takaamisen keinojen tulee myös olla näiden arvojen mukaisia. Turvallisuuden takaamisessa keskeisintä ovat kansainväliset monenkeskiset sopimukset. Kaikilla valtioilla, myös Suomella, on vastuu toimia oikeudenmukaisemman globalisaation aikaan saamiseksi. Turvallisuus tulee taata kaikille ihmisille, kotona ja maailmalla. Halosen turvallisuuskäsityksen mukaan oikeudenmukaisempi maailma on myös suomalaisille parempi paikka elää ja siksi myös Suomen etu. Perinteisen realistisen turvallisuuskäsityksen painotukset löytyvät Halosen turvallisuuspuheen puolustuspolitiikkaa koskevasta aspektista. Sotilaallisesta turvallisuudesta puhuessaan Halonen käyttää varsin perinteistä turvallisuuskäsitettä. Sotilaallisessa turvallisuudessa pääpainon puheessa saavat itsenäisyyden ja yhteiskunnan perusarvojen turvaaminen, oman alueen koskemattomuus ja kansallinen puolustuskyky. Turvallisuuden puolustusaspektissa Halonen tuo esiin, että vaikka Suomeen ei tällä hetkellä kohdistu erillistä sotilaallista uhkaa, uskottava oma puolustus on edelleen tärkeä keino turvallisuuden takaamiseksi. Puolustuspuheessaan Halonen pysyttelee pitkälti perinteisen realistisen turvallisuuskäsityksen raameissa

Helmiäisnauha ry

Opinnäytetyön tarkoituksena oli perustaa yhdistys, joka tarjoaa akuuttia vertaistukea kohtukuoleman ja geneettisen raskaudenkeskeytyksen kokeneille vanhemmille jo sairaalassa olo aikana. Kohtukuolemia ja geneettisiä keskeytyksiä on vuosittain useita satoja, joten suru koskettaa monia perheitä. Vanhemmat kokevat lapsen kuoleman yhtenä traumaattisimpana kokemuksena elämän aikana, jolloin kaikki tukipalvelut ja keinot ovat ensiarvoisen tärkeitä surun kanssa elämisen kannalta. Opinnäytetyössä teoreettisessa viitekehyksessä on käsitelty vanhempien surussa selviytymisen erilaisia keinoja. Lisäksi tietoa on haettu vanhemmille tarjottavista tukipalveluista ja vertaistuen merkityksestä lapsensa menettäneille vanhemmille. Opinnäytetyössä on käsitelty yhdistyksen perustamista ja sitä ohjaavaa lainsäädäntöä. Yhdistyksen perustamisessa on käytetty palvelumuotoilun menetelmiä. Opinnäytetyön suunnittelun alussa kartoitettiin vanhempien kokemuksia vertaistuesta, sen hyödyistä ja olisivatko vanhemmat ottaneet apua vastaan jo sairaalassa olon aikana. Kohtukuoleman ja geneettisenkeskeytyksen kokeneille vanhemmille luotiin opinnäytetyön alussa internet kysely, johon vastasi 67 henkilöä ja aineisto oli kvantitatiivinen. Tutkimusta analysoitiin tilastollisin ja sisältöanalyysin keinoin. Kyselyn tulosten perusteella vertaistuki oli koettu tärkeäksi ja suurin osa olisi ottanut vertaistukea vastaan jo sairaalassa olo aikana, jos sitä olisi tarjottu. Tulosten perusteella akuutille vertaistuella voisi olla suurimerkitys vanhemmille jo sairaalassa olo aikana. Palvelumuotoilun konseptointivaiheessa luotiin hahmotelmia, joita olivat yhdistykselle palvelupolku blueprint –mallilla, yhdistyksen tehtävä ja toimintatavat, yhdistyksen esite ja toimintasuunnitelma vuodelle 2020-2021. Tämä jälkeen näitä kehitettiin, jonka alussa nämä arvioi ulkopuoliset henkilöt. Arviointituloksia käytettiin yhdistyksen toiminnan viimeistelyssä valmiiksi. Yhdistyksen nimeksi valikoitui Helmiäisnauha ry. Yhdistyksen tehtävänä on tarjota akuuttia vertaistukea kohtukuoleman ja geneettisen keskeytyksen kokeneille vanhemmille jo sairaalassa olon aikana. Tuki suhde päättyy vanhempien kotiutuessa sairaalasta. Helmiäisnauha ry:n arvot ovat asiakaslähtöisyys, saatavuus ja arvostus