Varhaiskasvatuksen erityisopettaja lisäresurssina:työnkuvan vaikutus tuen kokonaisuudessa

Tiivistelmä. Tämän pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella lapsiryhmässä lisäresurssina työskentelevien varhaiskasvatuksen erityisopettajien työnkuvaa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia vaikutuksia varhaiskasvatuksen erityisopettajien läsnäololla ja työn sisällöllä on lapsen kasvun ja oppimisen tuen kokonaisuuteen. Tutkimuksemme teoreettinen viitekehys tarkastelee inklusiivista varhaiskasvatusta, lapsen kasvun ja oppimisen tukea varhaiskasvatuksessa sekä varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuvaa valtakunnallisesti. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus. Tutkimuskysymystemme avulla halusimme selvittää, millainen on lapsiryhmässä lisäresurssina toimivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva sekä miten lisäresurssina toimivan varhaiskasvatuksen erityisopettajan työnkuva vaikuttaa lapsen tuen kokonaisuuteen. Tutkimuksemme aineisto koostuu erään kunnan kehittämishankkeessa työskentelevistä, neljästä (4) varhaiskasvatuksen erityisopettajasta, jotka ovat sijoitettuna varhaiskasvatuksen lapsiryhmään lisäresurssina, jolloin he keskittyvät yksittäisen lapsiryhmän tukemiseen, eri ryhmiä kiertävän työnkuvan sijaan. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2023 kahden erillisen teemahaastattelun avulla ja kerätty aineisto analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä aineistolähtöisesti. Tutkimus osoitti, että lapsiryhmässä lisäresurssina työskentelevien varhaiskasvatuksen erityisopettajien työnkuva mahdollistaa erityisopettajan kokoaikaisen läsnäolon lapsiryhmässä. Tulosten mukaan työnkuva vaikuttaa lapsen tuen kokonaisuuteen vahvistaen sen vaikuttavuutta ja toteuttamista sekä varmistaen tuen kokoaikaisuuden ja riittävyyden. Tutkimustuloksissa työnkuvan tärkeimmiksi työtehtäviksi näyttäytyivät kokoaikaisen erityisopetuksen toteuttaminen, pedagogiikan kehittäminen ja erityispedagogisen asiantuntijuuden tuominen ryhmään. Työnkuvan sisältämän yhteistyön merkitys nousi esiin tutkimustuloksissa. Varhaiskasvatuksen erityisopettajat kokivat työnsä merkityksellisenä ja kuvasivat yhdeksi tärkeäksi työtehtäväksi lasten tasavertaisen osallisuuden varmistamisen. Tuloksista ilmenee, että työnkuva tukee inklusiivisen varhaiskasvatuksen toteuttamista

Torque Teno Virus Primary Infection Kinetics in Early Childhood

Human torque teno viruses (TTVs) are a diverse group of small nonenveloped viruses with circular, single-stranded DNA genomes. These elusive anelloviruses are harbored in the blood stream of most humans and have thus been considered part of the normal flora. Whether the primary infection as a rule take(s) place before or after birth has been debated. The aim of our study was to determine the time of TTV primary infection and the viral load and strain variations during infancy and follow-up for up to 7 years. TTV DNAs were quantified in serial serum samples from 102 children by a pan-TTV quantitative PCR, and the amplicons from representative time points were cloned and sequenced to disclose the TTV strain diversity. We detected an unequivocal rise in TTV-DNA prevalence, from 39% at 4 months of age to 93% at 2 years; all children but one, 99%, became TTV-DNA positive before age 4 years. The TTV-DNA quantities ranged from 5 × 101 to 4 × 107 copies/mL, both within and between the children. In conclusion, TTV primary infections occur mainly after birth, and increase during the first two years with high intra- and interindividual variation in both DNA quantities and virus strains

Torque Teno Virus Primary Infection Kinetics in Early Childhood

Human torque teno viruses (TTVs) are a diverse group of small nonenveloped viruses with circular, single-stranded DNA genomes. These elusive anelloviruses are harbored in the blood stream of most humans and have thus been considered part of the normal flora. Whether the primary infection as a rule take(s) place before or after birth has been debated. The aim of our study was to determine the time of TTV primary infection and the viral load and strain variations during infancy and follow-up for up to 7 years. TTV DNAs were quantified in serial serum samples from 102 children by a pan-TTV quantitative PCR, and the amplicons from representative time points were cloned and sequenced to disclose the TTV strain diversity. We detected an unequivocal rise in TTV-DNA prevalence, from 39% at 4 months of age to 93% at 2 years; all children but one, 99%, became TTV-DNA positive before age 4 years. The TTV-DNA quantities ranged from 5 x 10(1) to 4 x 10(7) copies/mL, both within and between the children. In conclusion, TTV primary infections occur mainly after birth, and increase during the first two years with high intra- and interindividual variation in both DNA quantities and virus strains.Peer reviewe

Torque Teno Virus Primary Infection Kinetics in Early Childhood

Human torque teno viruses (TTVs) are a diverse group of small nonenveloped viruses with circular, single-stranded DNA genomes. These elusive anelloviruses are harbored in the blood stream of most humans and have thus been considered part of the normal flora. Whether the primary infection as a rule take(s) place before or after birth has been debated. The aim of our study was to determine the time of TTV primary infection and the viral load and strain variations during infancy and follow-up for up to 7 years. TTV DNAs were quantified in serial serum samples from 102 children by a pan-TTV quantitative PCR, and the amplicons from representative time points were cloned and sequenced to disclose the TTV strain diversity. We detected an unequivocal rise in TTV-DNA prevalence, from 39% at 4 months of age to 93% at 2 years; all children but one, 99%, became TTV-DNA positive before age 4 years. The TTV-DNA quantities ranged from 5 × 101 to 4 × 107 copies/mL, both within and between the children. In conclusion, TTV primary infections occur mainly after birth, and increase during the first two years with high intra- and interindividual variation in both DNA quantities and virus strains

As Oy Yliopistonkatu 6 poistoilmalämpöpumpun mitoitus : maalämpö ja jätevedenlämmöntalteenotto

Opinnäytetyön aiheena on mitoittaa ja tarkastella poistoilmalämpöpumpun teknistä soveltuvuutta tutkittavaan kohteeseen. Opinnäytetyössä tarkastellaan myös jäteveden lämmöntalteenoton sekä maalämmön mahdollisuuksia sekä teknis-taloudellistahyötyä

Teman, diskurser och aktörer i nyheter om svenska språket i Finland i åtta tidningar på våren 2011

Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia uutisointia ruotsin kielestä kahdeksassa suomalaisessa sanomalehdessä. Tutkimukseen mukaan otetut lehdet valittiin niiden maantieteellisen sijainnin ja levikin perusteella ja ne ovat Etelä-Saimaa, Helsingin Sanomat, Hufvudstadsbladet, Ilkka, Keskisuomalainen, Lapin Kansa, Turun Sanomat ja Vasabladet. Materiaali kerättiin aikavälillä 2.1.2011−30.4.2011. Ajankohdaksi valittiin tämä, koska eduskuntavaalit olivat tulossa ja ruotsin kielen asema oli monen puolueen vaaliteemojen joukossa. Analysoimme sisällönanalyysin, diskurssianalyysin ja kvantitatiivisten metodien avulla, millaisia teemoja ruotsiuutisoinnissa esiintyy, millaisia diskursseja uutisista rakentuu ja kuinka paljon lehdet kirjoittavat aiheesta. Tutkimme myös, ketkä aihetta koskevassa uutisoinnissa pääsevät ääneen, eli ketkä ovat toimijoina. Kävimme läpi yhteensä 928 lehteä ja niistä löytyi 162 aihetta koskevaa uutista. Löysimme uutisista 22 eri teemakategoriaa ja jaottelimme ne edelleen viiteen eri yläkategoriaan. Yläkategoriat ovat koulu, työelämä, politiikka, kansalliskielet ja mielipiteet. Diskursseja löysimme kahdeksan, ja ne ovat positiivisuus/optimismi, negatiivisuus/pessimismi, uhka, kiista, huoli, hyöty, muutos ja pysyvyys. Toimijoita tarkastellessamme löysimme kahdeksan eri ryhmää, jotka ovat poliitikot, tutkijat/tutkimukset, tavalliset kansalaiset, eduskuntavaaliehdokkaat, journalistit, oppilaat/opiskelijat, asiantuntijat ja muut. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että lehdet kirjoittivat eniten koulu- ja kansalliskieliteemoista. Diskursseista merkittävimmät olivat sekä muutos- että pysyvyys-diskurssit. Uutisissa ääneen pääsivät useimmiten poliitikot, mikä olikin odotettavissa. Ruotsinkieliset lehdet Hufvudstadsbladet ja Vasabladet uutisoivat aiheesta eniten. Se oli ymmärrettävää, koska aihe koskee nimenomaan ruotsinkielisiä kansalaisia