Antenatal hemodynamic findings and heart rate variability in early school-age children born with fetal growth restriction

Background: According to epidemiological studies, impaired intrauterine growth increases the risk for cardiovascular morbidity and mortality in adulthood. Heart rate variability (HRV), which reflects the autonomic nervous system function, has been used for risk assessment in adults while its dysfunction has been linked to poor cardiovascular outcome. Objective: We hypothesized that children who were born with fetal growth restriction (FGR) and antenatal blood flow redistribution have decreased HRV at early school age compared to their gestational age matched peers with normal intrauterine growth. Study design: A prospectively collected cohort of children born with FGR (birth weight = -2SD. Conclusions: Early school age children born with FGR and intrauterine blood flow redistribution demonstrated altered heart rate variability. These prenatal and postnatal findings may be helpful in targeting preventive cardiovascular measures in FGR.Peer reviewe

Alakoulun matematiikan opetuksessa käytetyt oppimisvälineet ja opetusmenetelmät sekä opetussuunnitelman rooli luokanopettajien kuvaamina

Tiivistelmä. Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee alakoulun matematiikan opetusta luokanopettajan näkökulmasta. Tutkimuksessa selvitettiin luokanopettajien käyttämiä matematiikan oppimisvälineitä ja opetusmenetelmiä. Oppimisvälineet ovat sellaisia esineitä, joita joko opettaja tai oppilas voi käyttää matematiikan oppitunneilla. Opetusmenetelmillä kuvataan niin opettajien opetuksessa käyttämiä opetustapoja kuin oppilaan työskentelyyn liittyviä työtapoja. Lisäksi tarkasteltiin Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 matematiikan osuuden roolia alakoulun matematiikan opetuksessa. Tutkielman aineisto koostuu yhdeksästä luokanopettajille tehdystä teemahaastattelusta. Suurin osa tutkimukseen osallistuneista opettajista työskenteli alkuopetuksessa, mutta monella heistä oli kokemusta myös ylemmiltä vuosiluokilta. Työkokemuksen määrä vaihteli tutkitta-villa luokanopettajilla noin kahdesta vuodesta yli 20 vuoteen. Valmistumisvuosi luokanopettajaksi vaihteli vuodesta 2001 vuoteen 2020. Tutkielmaan osallistuneet opettajat etsittiin Facebookin opettajille suunnatuista ryhmistä. Aineisto on analysoitu aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimuksen tulosten perusteella luokanopettajat käyttävät erilaisia oppimisvälineitä hyvin monipuolisesti niin uuden asian opettamiseen, tehtävien tekemisen tukena kuin myös arviointitilanteissa. Niiden käyttäminen on opettajien mahdollistamaa ja strukturoimaa, mutta opettajat kokivat niiden käyttämiselle olevan myös tarvetta oppilaiden keskuudessa. Oppimisvälineiden eduksi koettiin muun muassa niiden havainnollistavuus, mutta haasteeksi puolestaan koettiin esimerkiksi niiden saatavuus sekä opettajan tietotaidon puute. Matematiikan opetuksessa käytetyt opetusmenetelmät olivat hyvin monipuolisia ja vastasi-vat opetussuunnitelman kuvausta työtavoista. Opetusmenetelmän valintaa perusteltiin esimerkiksi siten, että haluttiin oppilaiden ymmärtävän abstrakteja käsitteitä tai niiden koettiin motivoivan oppilaita. Opetussuunnitelman matematiikan osuuteen liittyvät ajatukset vaihtelivat luokanopettajien välillä esimerkiksi siihen liittyen, onko sen tavoitteen asettelu selkeää vai ei. Opettajat kuitenkin kokivat opetussuunnitelman olevan heille opetuksen suunnittelun selkäranka

Oppimisvälineiden hyödyntäminen matematiikan oppimisessa alkuopetusikäisillä

Tiivistelmä. Kandidaatin tutkielmani tavoitteena oli selvittää, miten oppimisvälineitä hyödynnetään alkuopetuksen matematiikan opetuksessa. Halusin selvittää, millaisia ja miten oppimisvälineitä alkuopetuksessa hyödynnetään. Tutkimuskysymyksiä minulla oli kaksi: 1. ”Millaisia tutkimustuloksia oppimisvälineiden hyödyntämisestä matematiikan oppimisessa on saatu selville?” ja 2. ”Miten oppimisvälineitä voidaan hyödyntää alkuopetuksen matematiikan opetuksessa Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 mukaan?”. Tutkimusmenetelmänä olen käyttänyt kuvailevaa kirjallisuuskatsausta, joka painottuu integroivaan orientaatioon. Aineistonkeruu on tapahtunut eri tietokantoja hyödyntäen sekä löytämieni lähteiden lähdeluetteloihin tutustumalla. Tutkielmassani havaitsin, että useat tutkijat kannattavat konkreettisuuden hyödyntämistä matemaattisten ongelmien havainnollistamiseen. Konkreettisina keinoina voidaan hyödyntää sekä oppimisvälineitä että toiminnallisia menetelmiä, kuten leikkejä ja pelejä. Oppimisvälineet jaetaan tutkimuskirjallisuudessa varsinaisiin eli formaaleihin sekä informaaleihin oppimisvälineisiin. Formaaleja oppimisvälineitä ovat esimerkiksi kymmenjärjestelmävälineet ja geolauta, kun taas informaaleina oppimisvälineinä voidaan käyttää arkipäiväisiä esineitä, kuten hammastikkuja, käpyjä tai kananmunakennoja. Oppimisvälineet voidaan myös jakaa fyysisiin, virtuaalisiin ja konkreettisiin (tangible) oppimisvälineisiin. Lisäksi havaitsin tutkielmassani Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2014 kannustavan konkreettisuuden hyödyntämiseen niin matematiikan oppitunneilla kuin arviointitilanteissakin. Alkuopetuksen matematiikan opetuksen tavoitteiden täyttämiseksi oppimisvälineiden käyttäminen on luonnollista opetuksessa. Oppimisvälineiden käyttäminen uuden käsitteen opettamisen aluksi tukee oppilaan matemaattisen ajattelun kehittymistä, jonka jälkeen voidaan siirtyä käyttämään visuaalisia kuvamalleja ja lopuksi matemaattista symbolikieltä. Opettaja voi myös pyytää oppilasta esittämään symbolikielisen matemaattisen tehtävän esimerkiksi piirtäen tai oppimisvälineiden avulla, jolloin opettajalle havainnollistuu oppilaan matemaattinen ajattelu. Konkreettisuuden ohella myös ajattelun kielentäminen sanallisesti on tärkeää

Fetal hemodynamics and language skills in primary school-aged children with fetal growth restriction : A longitudinal study

Aim: Long-term follow-up studies on children born with fetal growth restriction (FGR) have revealed a specific profile of neurocognitive difficulties, including problems with speech, language and literacy skills. We hypothesized that problems with communication skills, including language use and literacy skills of FGR children at primary school age are associated with prenatal circulatory changes. Methods: Ultrasonographic assessment of fetoplacental hemodynamics was performed prenatally in 77 fetuses. After a follow-up period of 8-10 years, assessment of reading and spelling skills using standardized tests and the Children's Communication Questionnaire (CCC-2) was performed to measure different language skills in 37 FGR children and 31 appropriately grown (AGA) controls, matched for gestational age. Results: Increased blood flow resistance in the umbilical artery (UA PI > 2 SD) during fetal life showed odds ratios of 3.5-19.1 for poor literacy and communication skills and need for speech and language therapy. Furthermore, FGR children with prenatal cerebral vasodilatation (cerebroplacental ratio (CPR) <-2 SD) had significantly poorer literacy and communication skills, at primary school age compared to the AGA controls. Abnormal CPR demonstrated odds ratios of 4.2-28.1 for poor literacy and communication skills and need for speech and language therapy. Conclusion: Increased blood flow resistance in the umbilical artery and cerebral vasodilatation are associated with poor communication, language, and literacy skills at early school age in children born with FGR. These findings indicate the need for continuous follow-up of this group and timely targeted support to ensure optimal academic outcomes.Peer reviewe

Lipoprotein(a) is not associated with venous thromboembolism risk

<p><i>Objectives.</i> Evidence from case-control studies as well as meta-analyses of these study designs suggest elevated lipoprotein(a) [Lp(a)] to be associated with an increased risk of venous thromboembolism (VTE). Prospective evidence on the association is limited, uncertain, and could be attributed to regression dilution bias. We aimed to assess the prospective association of Lp(a) with risk of VTE and correct for regression dilution. <i>Design.</i> We related plasma Lp(a) concentrations to the incidence of VTE in 2,180 men of the Kuopio Ischemic Heart Disease cohort study. Hazard ratios (HRs) (95% confidence intervals [CI]) were assessed and repeat measurements of Lp(a) at 4 and 11 years from baseline, were used to correct for within-person variability. <i>Results.</i> After a median follow-up of 24.9 years, 110 validated VTE cases were recorded. The regression dilution ratio of log_e Lp(a) adjusted for age was 0.85 (95% CI: 0.82–0.89). In analyses adjusted for several established risk factors and potential confounders, the HR (95% CI) for VTE per 1 SD (equivalent to 3.56-fold) higher baseline log_e Lp(a) was 1.06 (0.87–1.30). In pooled analysis of five population-based cohort studies (including the current study) comprising 66,583 participants and 1314 VTE cases, the fully-adjusted corresponding HR for VTE was 1.00 (95% CI: 0.94–1.07), with no evidence of heterogeneity between studies. <i>Conclusions.</i> Primary analysis as well as pooled evidence from previous studies suggest circulating Lp(a) is not prospectively associated with future VTE risk, indicating that evidence of associations demonstrated in case-control designs may be driven by biases such as selection bias.</p

High fitness levels attenuate the increased risk of heart failure due to low socioeconomic status : A cohort study

Peer reviewe

Cardiorespiratory Fitness, Inflammation, and Risk of Sudden Cardiac Death in Middle-Aged Men

Peer reviewe

Cardiorespiratory fitness does not offset the increased risk of chronic obstructive pulmonary disease attributed to smoking : a cohort study

Though evidence suggests that higher cardiorespiratory fitness (CRF) levels can offset the adverse effects of other risk factors, it is unknown if CRF offsets the increased risk of chronic obstructive pulmonary disease (COPD) due to smoking. We aimed to evaluate the combined effects of smoking status and CRF on incident COPD risk using a prospective cohort of 2295 middle-aged and older Finnish men. Peak oxygen uptake, assessed with a respiratory gas exchange analyzer, was used as a measure of CRF. Smoking status was self-reported. CRF was categorised as low and high based on median cutoffs, whereas smoking status was classified into smokers and non-smokers. Multivariable-adjusted hazard ratios with confidence intervals (CIs) were calculated. During 26 years median follow-up, 119 COPD cases were recorded. Smoking increased COPD risk 10.59 (95% CI 6.64-16.88), and high CRF levels decreased COPD risk 0.43 (95% CI 0.25-0.73). Compared with non-smoker-low CRF, smoker-low CRF was associated with an increased COPD risk in multivariable analysis 9.79 (95% CI 5.61-17.08), with attenuated but persisting evidence of an association for smoker-high CRF and COPD risk 6.10 (95% CI 3.22-11.57). An additive interaction was found between smoking status and CRF (RERI = 6.99). Except for CRF and COPD risk, all associations persisted on accounting for mortality as a competing risk event. Despite a wealth of evidence on the ability of high CRF to offset the adverse effects of other risk factors, it appears high CRF levels have only modest attenuating effects on the very strong association between smoking and COPD risk.Peer reviewe