Gynekologisen leikkauspotilaan kotiutumisen tukeminen

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata sairaanhoitajan käyttämiä tukemisen keinoja gynekologisen potilaan kotiutumisessa kirurgisesta toimenpiteestä. Tämän työn tavoitteena oli lisätä tietoa sairaanhoitajien käyttämistä keinoista ja kehittää potilaan kotiutumista osastolta. Opinnäytetyömme teimme yhteistyössä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa. Opinnäytetyömme on luonteeltaan kvalitatiivinen. Käytimme teemahaastattelua aineiston keräämiseen ja analysoimme sen sisällönanalyysillä. Gynekologisen potilaan kotiutuminen on hoitajan ja potilaan välinen vuorovaikutustilanne, johon hoitaja vaikuttaa ammattitaidollaan potilaan selviytymisen tukemiseen kotiutumisessa. Hoitajan ammattitaitoon kuuluu hoitajan voimavarat, hoitajan käyttämät emotionaalisen tuen keinot ja kotihoito- ohjeistuksen sisällön hallinta. Ammattitaitoinen hoitaja antaa hyvät lähtökohdat potilaan kotiutumiselle. Potilaan selviytymisen tukemisen avulla potilas selviytyy itsenäisesti omahoidosta ja luo turvaa kotiutumiseen. Potilaan selviytymisen tukemiseen kotiutumisessa kuuluu potilaan itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, potilaan voimavarojen ja potilaan yksilöllisyyden huomiointi. Opinnäytetyömme herättää hoitajia pohtimaan omaa toimintaansa kotiuttamisessa. Tulevaisuudessa voisi tehdä selkeät ohjeistukset hoitajille kotiutusohjauksesta, jotta kaikki potilaat saisivat samat tiedot. Hoitajien tulisi saada koulutusta eri kulttuuritaustaisten gynekologisten potilaiden kohtaamiseen ja kotiuttamiseen.Our Bachelor’s thesis was made in co-operation with Pirkanmaa hospital district. The purpose of this thesis was to describe the support methods used by nurses in the discharge of gynecological postoperative patients. The aim of this thesis was to increase nurses’ information on supporting methods. The method of this study was qualitative. Themed interview was used to collect up literature and the data was analyzed with content analysis. Gynecological discharging is interdependency and teamwork between the nurse and the patient. A trained nurse can have a positive effect on how the patient will manage at home. A trained nurse possesses resources, emotional support skills and contents of home care guidelines. The support of a patient’s survival during discharge consists of respecting patient’s autonomy and taking notice of the resources and individuality of the patient. Our Bachelor’s thesis provokes nurses to ponder their own activity in discharging. In the future clear instructions for guidance of discharge could be made for nurses so that all patients would get same information. Nurses should receive education for encountering and discharging patients from different cultural backgrounds

"Sisulla mennään eteenpäin" L'anxiété linguistique chez les étudiants universitaires de la langue française

Kieliahdistuksella tarkoitetaan kaikkia niitä ahdistuksen ja jännityksen tunteita, joita kieltenopiskelijat kokevat vieraan kielen opiskeluun liittyvissä tilanteissa. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan ranskan kielen yliopisto-opiskelijoiden kokemaa kieliahdistusta sekä opiskelijoiden itsensä että heidän opettajiensa näkökulmasta. Laadullisen tutkimuksen aineisto koostuu opiskelijoiden kirjoittamista narratiiveista eli kertomuksista sekä materiaalista, joka kerättiin opettajille pidetyissä puolistrukturoiduissa haastatteluissa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten opiskelijat kokevat kieliahdistuksen, mitkä ovat sen syyt ja seuraukset sekä helpottaako ahdistus opintojen edetessä. Tavoitteena on myös kartoittaa opettajien ajatuksia opiskelijoiden kokemasta kieliahdistuksesta ja tutkia, onko ahdistusta mahdollista lieventää tai jopa ennaltaehkäistä. Tulokset osoittavat, että kieliahdistusta koetaan erityisesti niissä tilanteissa, joissa opiskelija joutuu puhumaan ranskaa. Opettajan kysymykseen vastaaminen, suulliselle kurssille osallistuminen ja esitelmän pitäminen jännittävät toisinaan niin paljon, että ahdistunut opiskelija saattaa alkaa vältellä kieleen liittyvää toimintaa esimerkiksi jättämällä luentoja väliin. Merkittävin syy kieliahdistuksen kokemiselle on ryhmien heterogeenisuus eli huomattavat erot opiskelijoiden tasossa varsinkin ensimmäisinä opiskeluvuosina. Yksi ratkaisu tasoerojen lieventämiseen voisi olla erillinen kurssi suoraan lukiosta tuleville opiskelijoille, jotka saisivat halutessaan mahdollisuuden parantaa kielitaitoaan ja totutella yliopisto-opiskeluun jo ennen varsinaisten, kaikille yhteisten kurssien alkamista. Toinen keskeinen tutkimuksessa esiin noussut ongelma liittyy sukupolvien väliseen kuiluun. Haastatellut opettajat ovat saaneet normatiivisen kielikasvatuksen, kun taas opiskelijat edustavat nykykoulua, jonka kieltenopetuksessa painotetaan kommunikatiivisuutta kieliopin sijaan. Näin ollen opettajien ja opiskelijoiden käsitykset kielenoppimisesta sekä siihen liittyvät tavoitteet vaihtelevat merkittävästi. Tämä saattaa myös osaltaan vaikuttaa opiskelijoiden kokemaan ahdistukseen, sillä osan mielestä heiltä vaaditaan enemmän kuin mihin he kokevat pystyvänsä. Tutkimuksen perusteella parhaat keinot kieliahdistuksen lieventämiseen ovat kannustavampi, keskustelevampi ja tuttavallisempi ilmapiiri opiskelijoiden ja opettajien välillä sekä pidempiaikainen oleskelu ranskankielisessä maassa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa opintoja

Histopathological features in idiopathic pulmonary fibrosis : interobserver variation, inorganic particulate matter and prognostic factors detected by artificial intelligence

Idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) is a chronic interstitial lung disease of a dismal prognosis. While IPF is a rare disease, it is still the most common of idiopathic interstitial pneumonias. The radiological and histopathological manifestation of the disease is the usual interstitial pneumonia (UIP) pattern. The etiology of IPF is unknown, but inorganic dust is one of the known risk factors for IPF. The diagnosis of IPF is usually based on clinical and radiological data, but a surgical lung biopsy is required for a minority of patients. Confirming the diagnosis can be challenging as many interstitial lung diseases share similar features, and interobserver variation between radiologists and pathologists is significant. Separating IPF from other interstitial lung diseases is crucial due to differences in treatment and prognosis. In this doctoral thesis, we hypothesized that histopathological features in IPF lung tissue would be associated with survival and lung function. In addition, we aimed at investigating interobserver agreement among pathologists, inorganic particulate matter (PM) in the lung tissue of patients with IPF, and the use of artificial intelligence (AI) in analyzing lung tissue samples of IPF patients. Our study cohort originated from a prospective, multicenter registry study, namely the FinnishIPF registry. We searched for patients with available histological lung tissue samples and compared the histopathological features to the registry data. In Study I, four pathologists experienced in pulmonary pathology re-evaluated 60 lung tissue samples using the 2011 diagnostic criteria of IPF. They also recorded atypical histopathological features for IPF. Most of the samples were re-evaluated as definite UIP (38/60, 63%). The most common atypical feature for IPF was abundant inflammation (15/60, 25%). Using Cohen’s κ coefficient, the interobserver agreement varied from slight to substantial (κ=0.04-0.78); the variation might be partly causative of differences in the interpretation of the presence of giant cells. Radiologically definite UIP associated with a poor survival. However, the histopathological UIP pattern or atypical features for IPF were not associated with survival. In Study II, we focused on inorganic PM in 73 IPF lung tissue samples. We developed a semiquantitative scoring method (0-5) for coal dust pigment and inorganic PM using polarizing light microscopy. PM scores were compared to clinical, population density, and air quality data. An energy dispersive spectrometry with a field emission scanning electron microscope was used to analyze the elemental compositions of six IPF lung tissue samples. There were high scores of inorganic PM in the samples from southern Finnish university hospital districts compared to the samples from northern districts (31/50, 62% vs. 7/23, 30%, p=0.02). The highest scores of 4 and 5 were connected to an exposure to inorganic dust (n=15, p=0.004). Aluminum, silicon, and potassium were found in all six samples. In Study III, we tested AI in the analysis of histopathological features in IPF samples. With 20 different IPF samples, we developed an AI model using a convolutional neural network in Aiforia® platform. The AI model was taught to recognize alveolar parenchyma from the lung tissue, fibroblast foci (FF), interstitial mononuclear inflammation, and intra-alveolar macrophages. The samples of 71 IPF patients were analyzed with the model. The high area of FF was associated with a poor survival (p=0.01), and we found that high amounts of interstitial mononuclear inflammation and intra-alveolar macrophages were associated with a prolonged survival (p=0.01 and p=0.01, respectively). FF and intra-alveolar macrophages also had a link with lung function. High numbers of FF were associated with a low diffusing capacity for carbon monoxide (p=0.03), whereas a high intra-alveolar macrophage density was associated with a high forced vital capacity of predicted (p=0.03). In conclusion, FF seem to be the most potent single histological prognostic markers of survival in IPF. Of the other markers, inflammatory cells appeared to predict a prolonged survival. The interobserver agreement on the histopathological features of IPF varied, and especially the interpretation of giant cells seemed to cause a discrepancy. Inorganic PM in the lung tissue of IPF patients was not associated with the survival. Instead, the histological PM could reflect the level of exposure to air pollution. In the prognostic evaluation of the histopathological features in IPF lung tissue samples, AI could function as a future tool.Idiopaattinen keuhkofibroosi (idiopathic pulmonary fibrosis, IPF) on huonoennusteinen krooninen keuhkoparenkyymisairaus. Vaikka se on harvinainen sairaus, se on silti yleisin idiopaattinen interstitiaalinen pneumonia. IPF:n ilmentymä radiologiassa ja histopatologiassa on usual intestitial pneumonia (UIP). Taudin alkuperä on tuntematon, mutta epäorgaaninen pöly on yksi tunnetuista riskitekijöistä. IPF diagnosoidaan yleensä kliinisradiologisesti, mutta pieneltä osalta potilaista tarvitaan kirurginen keuhkokoepala. IPF:n diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä monet keuhkoparenkyymisairaudet muistuttavat toisiaan. Radiologien ja patologien välinen yksimielisyys (interobserver agreement) vaihtelee. IPF:n erottaminen muista keuhkoparenkyymisairauksista on tärkeää, sillä tautien hoidot ja ennusteet ovat erilaisia. Väitöskirjatutkimukseni hypoteesina oli, että IPF-potilaiden keuhkokudosnäytteiden histopatologiset piirteet ovat yhteydessä ennusteeseen. Lisäksi tutkimme patologien välistä yksimielisyyttä, epäorgaanista pölyä IPF-potilaiden keuhkokudosnäytteissä ja tekoälyn käyttöä IPF-potilaiden keuhkokudosnäytteiden arvioinnissa. Tutkimusaineiston potilaat kerättiin suomalaisesta IPF-rekisteristä, joka on prospektiivinen monikeskusrekisteritutkimus. Potilailta oli otettu keuhkokudosnäytteet, joiden histopatologisia piirteitä verrattiin potilaiden rekisteritietoihin. Ensimmäisessä osatyössä neljä keuhkopatologiaan perehtynyttä patologia arvioi 60 näytettä uudelleen vuoden 2011 IPF:n diagnostisten kriteereiden mukaisesti. Lisäksi he tarkastelivat histopatologisia piirteitä, jotka ovat IPF:lle epätyypillisiä. Suurin osa näytteistä edusti tyypillistä UIP:tä (38/60, 63%). Yleisin IPF:lle epätyypillinen piirre oli runsas tulehdus (15/60, 25%). Patologien välinen yhtenevyys vaihteli lievästä merkittäävään (κ=0.04-0.78), ja vaihtelu saattoi osittain johtua erilaisista tavoista tulkita näytteiden jättisoluja. Radiologinen UIP oli huonon ennusteen merkki. Sen sijaan histopatologinen UIP tai IPF:lle epätyypilliset histopatologiset piirteet eivät olleet yhteydessä ennusteeseen. Toisessa osatyössä tutkittiin polarisoivalla valomikroskoopilla epäorgaanisten hiukkasten esiintymistä 73 IPF-potilaan keuhkokudosnäytteessä. Näytteiden hiilipigmenttiä ja epäorgaanisia hiukkasia arvioitiin polarisoivaa valomikroskooppia hyödyntäen tutkimusta varten kehitetyllä asteikolla (0-5). Hiukkaspitoisuuksia verrattiin kliinisiin, väestöntiheys- ja ilmanlaatutietoihin. Lisäksi energiadispersiivisellä spektrometrillä ja pyyhkäisyelektronimikroskoopilla tarkasteltiin kuuden näytteen hiukkasten alkuainekoostumusta. Eteläisten yliopistosairaaloiden erityisvastuualueilta peräisin olevista näytteissä oli korkeat hiukkasarvot verrattuna näytteisiin pohjoisilta erityisvastuualueilta (31/50, 62% vs. 7/23, 30%, p=0.02). Korkeimmat pitoisuudet 4 ja 5 olivat yhteydessä epäorgaaniselle pölylle altistumiseen (n=15, p=0.004). Kaikista kuudesta näytteestä löytyi alumiinia, piitä ja kaliumia. Kolmannessa osatyössä testattiin tekoälyä IPF-näytteiden histopatologisessa arvioinnissa. Aiforia®-alustan konvoluutioneuroverkolla kehitettiin 20 IPF-näytteellä tekoälymalli. Se opetettiin tunnistamaan keuhkokudoksesta ilmatilat, fibroblastifokukset, interstitiaalinen mononukleaarinen tulehdus ja intra-alveolaariset makrofagit. Mallilla analysoitiin 71 IPF-potilaan näytteet. Fibroblastifokukset olivat yhteydessä huonon ennusteeseen (p=0.01), kun taas interstitiaalinen mononukleaarinen tulehdus (p=0.01) ja intra-alveolaariset makrofagit olivat yhteydessä parempaan ennusteeseen (p=0.01). Fibroblastifokuksilla ja intra-alveolaarisilla makrofageilla oli myös yhteys keuhkojen toimintaan. Fibroblastifokukset liittyivät matalaan diffuusiokapasiteettiin (p=0.03), kun taas intra-alveolaariset makrofagit olivat yhteydessä korkeaan nopeaan vitaalikapasiteettiin (p=0.03). Idiopaattisessa keuhkofibroosissa fibroblastifokukset ovat vahvasti yhteydessä huonoon ennusteeseen. Tulehdussolut saattavat olla merkki hyvästä ennusteesta. Patologien välinen yksimielisyys vaihteli, mikä saattoi johtua jättisolujen merkityksen erilaisista tulkinnoista. Kudoksessa havaittavat epäorgaaniset hiukkaset eivät olleet yhteydessä ennusteeseen, mutta ne saattavat kuvastaa altistumista ilmansaasteille. Tekoäly on mahdollinen tulevaisuuden työkalu arvioidessa ennustetta IPF-keuhkokudosnäytteistä

Historical Oral Poems and Digital Humanities : Starting with a Finnish Corpus

In this essay, we describe early experiments in a computational folkloristics project FILTER aimed at studying formulaic intertextuality, thematic networks and poetic variation across regional cultures of Finnic oral poetry. Due to the vast amount of linguistic and poetic variation and historical biases in the corpora, existing automated approaches are unusable. Instead, advances must be made through intelligently interleaving computational and manual analysis.Non peer reviewe

Recognising Intertextuality in the Digital Corpus of Finnic Oral Poetry : Experiment with the Sampo Cycle

While digital corpora have enabled new perspectives into the variation and continuums of human communication, they often pose problems related to implicit biases of the data and the limited reach of current methods in recognising similarity in linguistically complex data, especially in small languages. The digital corpus of historical Finnic oral poetry in alliterative tetrametre is characterised by significant poetic, linguistic and orthographic variation. At the extreme, a word may be written in hundreds of different ways. The current corpus comprises 189,189 poetic texts in six Finnic languages (Karelian, Ingrian, Votic, Estonian, Seto and Finnish) recorded in 1564–1957 by 5,287 recorders. It has a long curation history and significant bias towards some genres, poetic forms and regions that collectors have preferred. In this poetic tradition, an idea is typically expressed with several parallel, partly alternative poetic lines or motifs, and similar verse types may be used in different contexts. A manual attempt to find all the occurrences of widely used expressions or motifs in the corpus is an unattainable task. While the digital tools—starting from simple queries to more advanced methods—make it possible to aim at wider intertextual analyses, some part of relevant material is typically not reached. Thus, it becomes central to estimate the amount and quality of the relevant data that is not recognised with different methods. Here, we discuss two strategies for mapping intertextuality in the corpus: 1) proceeding with text queries and 2) recognising similar poetic lines computationally, based on string similarity. We compare these approaches with one another, and then proceed to compare the results they yield with the existing type index and the results of manual early 20th-century research. While the methodological and theoretical foundations of this type of research no longer hold, and while our further interest lies in the intertextuality and variation rather than in the problematic concept of poem types, parts of earlier analyses may be used in evaluating the performance of digital approaches.Peer reviewe

Metric Variation in the Finnic Runosong Tradition : A Rough Computational Analysis of the Multilingual Corpus

This article represents a first step in the corpus-based study of metric variation in Finnic runosong, a poetic tradition shared by several Finnic peoples and documented extensively in the 19th and 20th centuries. Runosong metre has generally been assumed to be a syllabic tetrametric trochee with specific rules about the placement of stressed syllables according to their quantity: long stressed syllables occupy the strong positions in the trochaic schema while short stressed syllables appear in the weak positions. Recent studies by Mari Sarv (2008, 2015, 2019) of Estonian runosong metre have shown, however, that due to linguistic changes, it has gradually lost its quantitative properties and acquired the features of accentual metre. Using computational methods, this study aims to give a preliminary overview of the extent of metric variation on the quantitative-accentual scale across the entire Finnic runosong area. After an approximate syllabification, we apply two separate indirect methods for estimating variation. These appear to generate coherent results: quantitative runosong metre dominates in the north-east and has gradually been replaced by accentual runosong metre towards the south-west. Subsequent studies should verify these results through more precise and detailed investigations.Peer reviewe

Adapting a Phage to Combat Phage Resistance

Phage therapy is becoming a widely recognized alternative for fighting pathogenic bacteria due to increasing antibiotic resistance problems. However, one of the common concerns related to the use of phages is the evolution of bacterial resistance against the phages, putatively disabling the treatment. Experimental adaptation of the phage (phage training) to infect a resistant host has been used to combat this problem. Yet, there is very little information on the trade-offs of phage infectivity and host range. Here we co-cultured a myophage FCV-1 with its host, the fish pathogen Flavobacterium columnare, in lake water and monitored the interaction for a one-month period. Phage resistance was detected within one day of co-culture in the majority of the bacterial isolates (16 out of the 18 co-evolved clones). The primary phage resistance mechanism suggests defense via surface modifications, as the phage numbers rose in the first two days of the experiment and remained stable thereafter. However, one bacterial isolate had acquired a spacer in its CRISPR (Clustered Regularly Interspaced Short Palindromic Repeat)-Cas locus, indicating that also CRISPR-Cas defense was employed in the phage-host interactions. After a week of co-culture, a phage isolate was obtained that was able to infect 18 out of the 32 otherwise resistant clones isolated during the experiment. Phage genome sequencing revealed several mutations in two open reading frames (ORFs) likely to be involved in the regained infectivity of the evolved phage. Their location in the genome suggests that they encode tail genes. Characterization of this evolved phage, however, showed a direct cost for the ability to infect several otherwise resistant clones—adsorption was significantly lower than in the ancestral phage. This work describes a method for adapting the phage to overcome phage resistance in a fish pathogenic system

A Randomized, Open-Label Trial of Hen's Egg Oral Immunotherapy : Efficacy and Humoral Immune Responses in 50 Children

BACKGROUND: Egg allergy is the second most common food allergy in children. Persistent food allergy increases the risk of anaphylaxis and reduces the quality of life. OBJECTIVE: To determine the efficacy of oral immunotherapy (OIT) with raw egg white powder and study its effects on humoral responses in children with persistent egg allergy. METHODS: Fifty children aged 6 to 17 years with egg allergy, diagnosed by double-blind, placebo-controlled food challenge, were randomized 3:2 to 8 months of OIT with a maintenance dose of 1 g of egg white protein or 6 months of avoidance after which the avoidance group crossed over to OIT. We examined changes in IgE, IgG4, and IgA concentrations to Gal d 1-4 during OIT compared with avoidance and assessed clinical reactivity at 8 and 18 months. RESULTS: After 8 months, 22 of 50 children (44%) on OIT and 1 of 21 (4.8%) on egg avoidance were desensitized to the target dose, 23 of 50 (46%) were partially desensitized (dosePeer reviewe

Inorganic particulate matter in the lung tissue of idiopathic pulmonary fibrosis patients reflects population density and fine particle levels

Idiopathic pulmonary fibrosis (IPF) is a chronic lung disease with a dismal prognosis and an unknown etiology. Inorganic dust is a known risk factor, and air pollution seems to affect disease progression. We aimed to investigate inorganic particulate matter in IPF lung tissue samples. Using polarizing light microscopy, we examined coal dust pigment and inorganic particulate matter in 73 lung tissue samples from the FinnishIPF registry. We scored the amount of coal dust pigment and particulate matter from 0 to 5. Using energy dispersive spectrometry with a scanning electron microscope, we conducted an elemental analysis of six IPF lung tissue samples. We compared the results to the registry data, and to the population density and air quality data. To compare categorical data, we used Fisher's exact test; we estimated the survival of the patients with Kaplan-Meier curves. We found inorganic particulate matter in all samples in varying amounts. Samples from the southern regions of Finland, where population density and fine particle levels are high, more often had particulate matter scores from 3 to 5 than samples from the northern regions (31/50, 62.0% vs. 7/23, 30.4%, p = 0.02). The highest particulate matter scores of 4 and 5 (n = 15) associated with a known exposure to inorganic dust (p = 0.004). An association between particulate matter in the lung tissue of IPF patients and exposure to air pollution may exist.Peer reviewe

Bronchial hyperresponsiveness and asthma during oral immunotherapy for egg or peanut allergy in children

Background Bronchial hyperresponsiveness (BHR) and asthma are frequently present in children with food allergy. We assessed BHR in children receiving oral immunotherapy (OIT) for persistent egg or peanut allergy and examined whether OIT affects asthma control. Methods Methacholine challenge testing was performed in 89 children with persistent egg or peanut allergy diagnosed by double-blind, placebo-controlled food challenge and 80 control children without food allergy. Of the 89 food-allergic children, 50 started OIT for egg allergy and 39 for peanut allergy. Sensitization to aeroallergens was evaluated by skin prick testing. Forty of the 89 children with regular controller treatment for asthma underwent methacholine challenge testing and 34 measurement of exhaled nitric oxide (FeNO) at baseline and after 6-12 months of OIT. Results Methacholine challenge testing revealed significant BHR in 29/50 children (58%) with egg allergy, 15/39 children (38%) with peanut allergy, and 6/80 controls (7.5%). The mean cumulative dose of methacholine causing a 20% fall in FEV1 differed significantly between the egg and peanut-allergic versus the control children (1009 mu g, 1104 mu g, and 2068 mu g, respectively, p < 0.001). Egg or peanut OIT did not affect lung function, the degree of BHR or FeNO levels in children with asthma and had no adverse effect on asthma control. Lung function or BHR did not associate with the OIT outcome. Conclusion BHR was significantly more frequent in children with persistent egg or peanut allergy than in children without food allergy. Oral immunotherapy did not increase BHR and was safe for children on regular asthma medication.Peer reviewe