Etelä-Suomen raakapuuvarat laskennalliseen pölkytykseen perustuen.

TutkimusartikkeliTutkimuksessa selvitettiin Etelä-Suomen havutukkipuun jakautuminen eri laaturyhmiin. Mänty- ja kuusirungoilla laaturyhminä olivat oksaton ja kyhmytön tyvitukki, kuivaoksainen väli- tai tyvitukki sekä terveoksainen latvatukki. Lisäksi kuusirungoista erotettiin omaksi ryhmäkseen latvaläpimitaltaan yli 40 cm:n tukit. §§ Tutkimusaineistona käytettiin valtakunnan metsien 8. inventoinnin koepuita, jotka apteerattiin kahdella eri tavalla. Laatuapteerauksessa tavoitteena oli käyttää rungon eri laatuosat maksimaalisesti hyödyksi ja pitää laatuosat erillä toisistaan. Jakauma-apteerauksessa pyrittiin ennalta asetettuun pituustavoitteeseen laatuluokan sisällä sekä sallittiin siirtymä paremmasta laatuluokasta huonompaan laatuluokkaan. Koko Etelä-Suomen laaturyhmittäiset tukkiosuudet saatiin yleistämällä koepuiden laskennalliset apteeraustiedot lukupuille keskiarvomenetelmällä. §§ Jakauma-apteerauksessa mäntykoepuiden oksattoman tyvitukin määrä aleni 30 % ja terveoksaisen tukin määrä lähes 40 % laatuapteerauksen tukkimääriin verrattuna. Vastaavasti kuivaoksaisen tukin määrä kasvoi 14 %. Kuusikoepuiden jakauma-apteerauksessa terveoksaisen tukin määrä aleni 17 % ja kuivaoksaisen tukin määrä lisääntyi 9 % verrattuna laatuapteerauksen mukaisiin tukkimääriin. §§ Laatuapteerauksen perusteella oksatonta ja kyhmytöntä mäntytyvitukkia oli 17,0 % Etelä-Suomen männyn kokonaistukkitilavuudesta ja kuusityvitukkia 4,2 % kuusen kokonaistukkitilavuudesta. Terveoksaista mäntytukkia oli 8,0 % ja kuusitukkia 24,8 % tukkitilavuudesta. Kuivaoksaisen mäntytukin osuus oli 74,3 % ja kuusitukin 69,3 %. Lisäksi latvalapimitaltaan yli 40 cm:n kuusitukkia saatiin 1,2 % tukkitilavuudesta

Elements of practice in the analysis of auto-ethnographical cooking videos

This article analyses cooking videos recorded at home by means of the practice-theoretical approach. It employs two conceptualisations of the elements of practice that have stood out in recent applications of practice theories in sociological consumption and food studies. The first conceptualisation comprises understandings, procedures and engagements and the second materials, competences and meanings. To study cooking as a situationally performed mundane practice, auto-ethnographical videos of cooking were filmed using the first author's family. To analyse the practice of cooking as a composition of doings and sayings, the videos were coded with a video analysis program, Interact, into visual charts, and the discussions related to cooking performances were transcribed. The analysis suggests that the cooking practice involves interplay among the elements of the two conceptualisations: procedures join materials with competences, engagements link competences with meanings and understandings connect meanings with materials. This is visualised as a triangle in which understandings, procedures and engagements represent the sides of the triangle between the apexes of materials, competences and meanings. By combining an auto-ethnographical perspective with a video method and by analysing the practice of cooking as a situational and embodied performance, the study contributes to the current understanding of the elements of practice and introduces a novel empirical application of practice theory.Peer reviewe

Selvitys turvakotipalveluiden nykytilasta ja tarpeesta

Sosiaali- ja terveysministeriö antoi Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle tehtäväksi laatia turvakotipalveluiden tarvekartoituksen, ja siihen pohjautuvan koko maan kattavan sijoitussuunnitelman sekä laatia arvion turvakotipalveluiden kustannuksista. Selvityksen tarkoituksena on tukea valmisteilla olevaa hallituksen esitystä turvakotipalveluista. Hallituksen esityksen taustalla on valtioneuvoston päätös rakennepoliittisessa neuvottelussa 29.11.2013, jonka mukaan turvakotien rahoitus siirretään valtion vastuulle. Tämä selvitys on osa laajempaa turvakotipalveluiden valtakunnallistamishanketta (Turvakotihanke), jonka tavoitteena on tukea sekä turvakotipalvelulain valmistelua että lain toimeenpanoa

Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat 1968–2002

MetsävaratTässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Pohjois-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset aikavälillä 1968–2002. Lisäksi analysoidaan muutosten syitä. Yhdeksännen inventoinnin otantamenetelmän suunnittelun periaatteet, maastomittaukset ja tuloslaskenta on kuvattu Metsätieteen aikakauskirjassa 2B/1998 ja Pohjois-Suomessa sovellettava otantamenetelmä Metsätieteen aikakauskirjassa 1B/2001. Uudelleen mitattavien pysyvien koealojen aiheuttamat muutokset mittauksiin on kuvattu julkaisussa Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003. §§ Pohjois-Pohjanmaa on maamme suovaltaisin alue. Metsätalousmaata on 3,12 milj. hehtaaria ja siitä on suota 53 %. Soiden ojitus ja muuttuneet metsien käsittelytavat ovat lisänneet puuston kasvua siten, että vuotuinen kasvu on yli kaksinkertainen 1960-luvun lopulla mitattuun kasvuun verrattuna ja on nyt 8,81 milj. m3/v. Männyn kasvu on yli kaksi ja puolikertainen VMI5:n aikaiseen verrattuna. Puuston poistuma ylitti kasvun tai oli lähellä kasvua vielä 1960- ja 1970-luvun taitteessa, mutta on sen jälkeen ollut kasvua pienempi. Puuvaranto on noussut 1960-luvun lopun 119 milj. m3:stä 201 milj. m3:iin. §§ Metsänhoidollisin perustein voitaisiin hakkuita tehdä inventointia seuraavalla 10-vuotiskaudella 1,3 milj. hehtaarilla. Myöhässä olevien hakkuiden pinta-ala on 360 000 ha. Taimikonhoitoa tulisi tehdä 320 000 ha ja ensiharvennuksia 420 000 ha. Ojitettuja soita on 1,03 milj. ha. Kunnostusojituksen tarpeessa olevien soiden pinta-ala on 320 000 ha. §§ Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä vastaavia elinympäristöjä on VMI:n mukaan 0,7 % yhteen lasketusta metsä-, kitu- ja joutomaan pinta-alasta. Kuollutta, vähintään 10 cm:n vahvuista puuta on metsä- ja kitumaalla keskimäärin 4,4 m3/ha. Pohjois-Pohjanmaan alueen metsät täyttävät ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI

Prosessoitujen lietteiden ja lannan käytöstä fosforilannoitteena

201

Lapin metsäkeskuksen alueen metsävarat 1970–2003

MetsävaratTässä julkaisussa esitetään valtakunnan metsien yhdeksänteen inventointiin (VMI9) perustuvat Lapin metsäkeskuksen alueen metsävaratiedot ja niiden muutokset aikavälillä 1970–2003. Lisäksi analysoidaan muutosten syitä. Yhdeksännen inventoinnin otantamenetelmän suunnittelun periaatteet, maastomittaukset ja tuloslaskenta on kuvattu Metsätieteen aikakauskirjassa 2B/1998 ja Pohjois-Suomessa sovellettava otantamenetelmä Metsätieteen aikakauskirjassa 1B/2001. Kolmen pohjoisimman kunnan alueella sovellettiin kaksivaiheista ositettua otantaa. Menetelmä tullaan kuvamaan erillisessä julkaisussa. Uudelleen mitattavien pysyvien koealojen aiheuttamat muutokset mittauksiin on kuvattu julkaisussa Metsätieteen aikakauskirja 2B/2003. §§ Lapin metsiä alettiin uudistaa voimakkaasti 1950-luvulta lähtien. Samanaikaisesti suojelualueet ovat siirtäneet laajoja alueita pois puuntuotannosta. Erityisesti puuntuotannon metsissä nuorien metsien ala on suuri. Nuoret metsät ovat saavuttamassa korkean kasvun vaihetta. Puuston vuotuinen kasvu on noussut noin 10 vuoden aikana 7,91 milj. m3:sta 11,77 milj. m3:iin eli 49 %. Sekä männyn että kuusen kasvu on noussut 50 %. Puuston poistuma oli lähellä kasvua ja ajoittain lievästi ylitti kasvun 1960-luvulla ja 1970-luvun taitteessa, mutta on sen jälkeen ollut kasvua pienempi. Puuvaranto on noussut 1970-luvun alun 259 milj. m3:stä 341 milj. m3:iin. §§ Metsänhoidollisin perustein voitaisiin tehdä hakkuita mukaan lukien taimikonhoidot inventointia seuraavalla 10-vuotiskaudella 1,94 milj. hehtaarilla. Myöhässä olevien hakkuiden pinta-ala on 750 000 ha. Taimikonhoitoa tulisi tehdä 390 000 ha ja ensiharvennuksia 400 000 ha. Ojitettuja soita on 770 000 milj.ha. Kunnostusojituksen tarpeessa olevien soiden pinta-ala on 200 000 ha. §§ Metsälain tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä on VMI9:n mukaan 2,2 % yhteen lasketusta metsä-, kitu- ja joutomaan pinta-alasta. Kuollutta, vähintään 10 cm:n vahvuista puuta on metsä- ja kitumaalla keskimäärin 10,5 m3/ha. Lapin metsät täyttävät ne metsäsertifioinnin kriteerit, joissa tietolähteenä on VMI edellyttäen, että taimikonhoitoalaa lisätään edellisen 10 vuoden keskimääräisestä tasosta

Enhancing the bioavailability of phosphorus from organic wastes

201

Environmental impacts of a lunch plate - challenges in interpreting the LCA results

The challenges of the project were to reveal and interpret complex and contrasting environmental issues associated with food by consumers, in order to build up more comprehensive understanding on LCA results as measures of sustainability. This approach was to linked to the specific example of lunch plates. Expertise from various scientific fields was used to identify the key environmental issues; food chain stakeholders to provide appropriate environmental data for LCA, consumer researchers to link that with the food consumption framework, and teaching experts to introduce pedagogic aspects into the lunch plate presentation

Antibiotics for acute rhinosinusitis in adults.

Background : Acute rhinosinusitis is an acute infection of the nasal passages and paranasal sinuses that lasts less than four weeks. Diagnosis of acute rhinosinusitis is generally based on clinical signs and symptoms in ambulatory care settings. Technical investigations are not routinely performed, nor are they recommended in most countries. Some trials show a trend in favour of antibiotics, but the balance of benefit versus harm is unclear. We merged two Cochrane Reviews for this update, which comprised different approaches with overlapping populations, resulting in different conclusions. For this review update, we maintained the distinction between populations diagnosed by clinical signs and symptoms, or imaging. Objectives : To assess the effects of antibiotics versus placebo or no treatment in adults with acute rhinosinusitis in ambulatory care settings. Search methods : We searched CENTRAL (2017, Issue 12), which contains the Cochrane Acute Respiratory Infections Group's Specialised Register, MEDLINE (January 1950 to January 2018), Embase (January 1974 to January 2018), and two trials registers (January 2018). We also checked references from identified trials, systematic reviews, and relevant guidelines. Selection criteria : Randomised controlled trials of antibiotics versus placebo or no treatment in people with rhinosinusitis-like signs or symptoms or sinusitis confirmed by imaging. Data collection and analysis : Two review authors independently extracted data about cure and side effects and assessed the risk of bias. We contacted trial authors for additional information as required. Main results : We included 15 trials involving 3057 participants. Of the 15 included trials, 10 appeared in our 2012 review, and five (631 participants) are legacy trials from merging two reviews. No new studies were included from searches for this update. Overall, risk of bias was low. Without antibiotics, 46% of participants with rhinosinusitis, whether or not confirmed by radiography, were cured after 1 week and 64% after 14 days. Antibiotics can shorten time to cure, but only 5 to 11 more people per 100 will be cured faster if they receive antibiotics instead of placebo or no treatment: clinical diagnosis (odds ratio (OR) 1.25, 95% confidence interval (CI) 1.02 to 1.54; number needed to treat for an additional beneficial outcome (NNTB) 19, 95% CI 10 to 205; I-2 = 0%; 8 trials; high-quality evidence) and diagnosis confirmed by radiography (OR 1.57, 95% CI 1.03 to 2.39; NNTB 10, 95% CI 5 to 136; I-2 = 0%; 3 trials; moderate-quality evidence). Cure rates with antibiotics were higher when a fluid level or total opacification in any sinus was found on computed tomography (OR 4.89, 95% CI 1.75 to 13.72; NNTB 4, 95% CI 2 to 15; 1 trial; moderate-quality evidence). Purulent secretion resolved faster with antibiotics (OR 1.58, 95% CI 1.13 to 2.22; NNTB 10, 95% CI 6 to 35; I-2 = 0%; 3 trials; high-quality evidence). However, 13 more people experienced side effects with antibiotics compared to placebo or no treatment (OR 2.21, 95% CI 1.74 to 2.82; number needed to treat for an additional harmful outcome (NNTH) 8, 95% CI 6 to 12; I-2 = 16%; 10 trials; high-quality evidence). Five fewer people per 100 will experience clinical failure if they receive antibiotics instead of placebo or no treatment (Peto OR 0.48, 95% CI 0.36 to 0.63; NNTH 19, 95% CI 15 to 27; I-2 = 21%; 12 trials; high-quality evidence). A disease-related complication (brain abscess) occurred in one participant (of 3057) one week after receiving open antibiotic therapy (clinical failure, control group). Authors' conclusions :The potential benefit of antibiotics to treat acute rhinosinusitis diagnosed either clinically (low risk of bias, high-quality evidence) or confirmed by imaging (low to unclear risk of bias, moderate-quality evidence) is marginal and needs to be seen in the context of the risk of adverse effects. Considering antibiotic resistance, and the very low incidence of serious complications, we conclude there is no place for antibiotics for people with uncomplicated acute rhinosinusitis. We could not draw conclusions about children, people with suppressed immune systems, and those with severe sinusitis, because these populations were not included in the available trials