Millainen data varmistaisi todellisen jaksollisuuden Maan törmäyskraatereissa

The possible presence of periodicity in the terrestrial impact crater data has been discussed in several papers since 1984. The authenticity of this detected periodicity data is controversial. It is possible, however, that real periodicity is present and could be detected from more accurate and complete data. In our study we created simulated different probability distributions for terrestrial impact crater record, that covered completely aperiodic and periodic impact cratering scenarios, as well as two specific combinations of these two cases, with four different impact crater age uncertainties. From these distributions we then generated simulated time series of impact craters with different numbers of craters and tested if the periodicity in the distribution could be detected using the Rayleigh method. Our analysis shows that if only one third of the terrestrial impact craters are caused by periodic cratering events, the detection of a real period in the data is very difficult and probably could not be detected even if better impact crater data became available. If two thirds of the craters are caused by periodic impacts, detection is possible, but would require substantially better data than which is currently available. We conclude that the periodicities reported so far in the impact crater data are not caused by real physical phenomena.Maan törmäyskraaterien ikäjakauman mahdollinen ajallinen jaksollisuus on herättänyt laajaa keskustelua sen jälkeen, kun ilmiö ensimmäistä kertaa raportoitiin joukossa arvostettuja tieteellisiä artikkeleita vuonna 1984. Vaikka nykytiedon valossa on kyseenalaista perustuuko havaittu jaksollisuus todelliseen fysikaaliseen ilmiöön, on kuitenkin mahdollista, että jaksollisuus on todella olemassa ja se voitaisiin havaita laajemmalla ja tarkemmalla törmäyskraateriaineistolla. Tutkimuksessa luotiin simuloidut kraaterien ajalliset tiheys- ja kertymäfunktiot tapauksille, jossa kraaterit syntyvät joko täysin jaksollisella tai satunnaisella prosessilla. Näiden kahden ääritapauksen lisäksi luotiin jakaumat myös kahdelle niiden yhdistelmälle. Nämä mallit mahdollistavat myös erilaisten kraaterien iänmäärityksen epätarkkuuksien huomioonottamisen. Näistä jakaumista luotiin eri pituisia simuloituja kraaterien ikien aikasarjoja. Lopulta simuloiduista aikasarjoista pyrittiin Rayleigh'n menetelmän avulla etsimään jakaumassa ollutta jaksollisuutta. Tutkimuksemme perusteella ajallisen jaksollisuuden havaitseminen kraateriaikasarjoista on lähes mahdotonta mikäli vain yksi kolmasosa kraatereista on jaksollisen ilmiön aiheuttamia, vaikka nykyistä kraateriaineistoa laajempi ja tarkempi aineisto olisi tulevaisuudessa saatavilla. Mikäli kaksi kolmasosaa meteoriittitörmäyksistä on jaksollisia, sen havaitseminen on mahdollista, mutta vaatii huomattavasti tämän hetkistä kattavamman kraateriaineiston. Tutkimuksen perusteella on syytä epäillä, että havaittu kraaterien ajallinen jaksollisuus ei ole todellinen ilmiö

Time series analysis of V511 Lyrae photometry

Peer reviewe

Wikipedia – monta näkökulmaa avoimeen tietosanakirjaan

Kuusi näkökulmaa Wikipediaan: Wikipedia monitieteisenä tutkimuskohteena (Bo-Christer Björk ja Mikko Välimäki); Lyhyt katsaus suomenkieliseen Wikipediaan (Joonas Lyytinen ja Timo Jyrinki); Wikipedia ja filosofit: huomioita wikipedioiden epistemologisesta potentiaalista (Tere Vadén); Wikipedia joukkoälyn muotona (Kari A. Hintikka); Wikipedia kaupallisen tietosanakirjan haastajana (Juha Honkala); Wikipedia, vapaus ja sensuuri (Teemu Mikkonen); Wikipedia ja yhteisön luoman sisällön tekijänoikeudelliset haasteet (Mikko Välimäki)

Algol as Horus in the Cairo Calendar : the possible means and the motives of the observations

An ancient Egyptian Calendar of Lucky and Unlucky Days, the Cairo Calendar (CC), assigns luck with the period of 2.850 days. Previous astronomical, astrophysical and statistical analyses of CC support the idea that this was the period of the eclipsing binary Algol three millennia ago. However, next to nothing is known about who recorded Algol's period into CC and especially how. Here, we show that the ancient Egyptian scribes had the possible means and the motives for such astronomical observations. Their principles of describing celestial phenomena as activity of gods reveal why Algol received the title of HorusPeer reviewe

Algol as Horus in the Cairo Calendar: The Possible Means and the Motives of the Observations

An ancient Egyptian Calendar of Lucky and Unlucky Days, the Cairo Calendar (CC), assigns luck with the period of 2.850 days. Previous astronomical, astrophysical and statistical analyses of CC support the idea that this was the period of the eclipsing binary Algol three millennia ago. However, next to nothing is known about who recorded Algol’s period into CC and especially how. Here, we show that the ancient Egyptian scribes had the possible means and the motives for such astronomical observations. Their principles of describing celestial phenomena as activity of gods reveal why Algol received the title of Horus