Kalvobioreaktori biojätteiden kompostoinnin jätevesille

Kalvobioreaktori on biologisen jätevedenpudistuksen kehittynyt muoto, jossa lietteen erotus puhdistetusta jätevedestä tapahtuu kalvosuodatuksella tavanomaisen selkeytyksen sijasta. Erilaisten biomassojen prosessointi lisääntyy ja jätevedet näistä toiminnoista ovat usein erittäin väkeviä. Tässä tutkimushankkeessa kalvobioreaktorin toimintaa tutkittiin biojätteiden kompostoinnista tulevien jätevesien puhdistukseen. Biologisen typenpoiston eri vaiheiden toimintaedellytykset turvattiin alkalilla (nitrifikaatio) ja hiililähteellä (denitrifikaatio). Prosessialtaaseen upotetuista ultrasuodatuskalvoista (PVDF onttokuidut) aktiivilieteprosessin erotusmenetelmänä saatiin merkittävä positiivinen kokemus toimittaessa kapasiteetin matalalla käyttöasteella. Puhdistustulos biojätteiden kompostoinnin erittäin väkeville jätevesille oli hyvä ja noin 2,5 vuoden tutkimusjakson jälkeen kalvojen alkuperäisestä vuoarvosta oli likaantumisen takia menetetty alle 10 %. Soveltamalla tutkimuksen aikana hyväksi osoittautuneita kalvojen pesumenetelmiä, tätä tulosta voidaan todennäköisesti parantaa. Sekä bioprosessin että kalvoprosessin suhteen tutkimusta ja prosessien optimointia tulee jatkaa korkeampiin kuormitusasteisiin siten, että kalvoerotuksen soveltamisen edut näissä ”ääritilanteissa” tulevat voimakkaammin esille esim. bioprosessin alenevan puhdistustehon osittaisena korvaajana. Lähes kiintoainevapaa vesi kalvobioreaktorista luo edellytykset mm. kustannustehokkaille jatkokäsittelyille kuten UV-desinfioinnille veden vaativaa uudelleen käyttöä varten

Groundwater Option in Raw Water Source Selection and Related Policy Changes in Finland

Since the late 1800s, the source selection – surface water or groundwater – for urban water supply has faced several policy changes in Finland. First, groundwater was favored. In 1920, driven by cost and reliability issues, one major city turned to surface water which was a sourcing determination for the country. After WWII, groundwater gradually gained preference motivated by reliability, including managed aquifer recharge since 1970. Instead of identified policy decisions, this shift was based on accumulated strategy. Since the 1980s security issues have favored groundwater while environmental concerns manifest themselves controversially. As a sub-study, treated lake water and groundwater were tasted by 167 persons of whom 86% preferred the latter. An additional expert survey (n=14) showed several benefits for groundwater. Combining these findings, groundwater has several advantages over surface water for Finnish urban water. Yet, for the futures, we need to keep both water sources in as good condition as possible.publishedVersionPeer reviewe

Pirkanmaan pintavesien toimenpideohjelma vuoteen 2015

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvän tilan turvaaminen. Vesienhoito on koko Euroopan laajuista, vesipolitiikan puitedirektiiviin pohjautuvaa työtä. Vesipolitiikan puitedirektiivi on Suomessa pantu toimeen lailla vesienhoidon järjestämisestä (2004) ja siihen liittyvillä asetuksilla vesienhoitoalueista (2004), vesienhoidon järjestämisestä (2006) ja ympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista (2006). Lisäksi on soveltuvin osin muutettu ympäristönsuojelulakia ja vesilakia. Näillä säädöksillä vesipuitedirektiivin mukainen toiminta on liitetty osaksi suomalaista vesien käyttöön, hoitoon ja suojeluun liittyvää toimintaa, jonka olennaisena perustana on edelleen ympäristönsuojelulain ja vesilain mukainen lupajärjestelmä. Vesienhoitotyöhön kuuluva biologista näkökulmaa painottava vesien tilan arviointi, tilan seuranta, tilatavoitteiden asettaminen ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeelliset toimenpiteet kootaan vesienhoitosuunnitelmaksi, joka tehdään jokaiselle ns. vesienhoitoalueelle. Toimenpiteistä laaditaan erillinen toimenpideohjelma, jonka yhteenveto on osa vesienhoitosuunnitelmaa. Vesienhoidossa ja toimenpideohjelmien laadinnassa pyritään seuraaviin tavoitteisiin: • Pinta- ja pohjavesien tila ei heikkene • Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä • Pohjavesien kemiallinen ja määrällinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään hyvä • Keinotekoisten ja voimakkaasti muutettujen vesien ekologinen tila on vuoteen 2015 mennessä vähintään niin hyvä kuin näiden vesien muuttunut tila mahdollistaa (ns. ”hyvä saavutettavissa oleva tila”) • Pilaavien sekä muiden haitallisten ja vaarallisten aineiden pääsyä vesiin rajoitetaan • Tulvien ja kuivuuden haitallisia vaikutuksia vähennetää

Vesien tila hyväksi yhdessä : Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma 2016 - 2021

Vesienhoidon tavoitteena on saada joet, järvet, rannikkovedet sekä pohjavedet vähintään hyvään tilaan ja samalla estää hyvälaatuisten vesien tilan heikkeneminen. Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vesienhoitosuunnitelmat ja niitä tarkentavat yksityiskohtaisemmat toimenpideohjelmat. Tämä julkaisu on Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2016 -2021 ja se tarkentaa Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaa Pirkanmaan osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna alueen järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, pohjavesien riskitekijät, nykyiset vesiensuojelutoimenpiteet ja tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Yhteensä toimenpideohjelmassa on arvioitu yli 400 vesimuodostuman ja 160 pohjavesialueen tila. Arvioiduista vesimuodostumista noin 140 tila on tällä hetkellä hyvää huonompi. Vastaavasti pohjavesialueista 28 on nimetty ns. riskialueiksi, joilla ihmistoiminta on heikentänyt tai voi merkittävästi heikentää pohjavesimuodostuman tilaa ja huonoon tilaan on arvioitu kuusi pohjavesialuetta. Riskissä olevien pohjavesialueiden sekä tilaltaan heikentyneiden järvien, jokien ja pohjavesialueiden tilan heikentymisen syyt on toimenpideohjelmassa kuvattu ja esitetty toimenpiteitä tilan parantamiseksi. Toimenpiteiden suunnittelussa on käyty läpi kaikki pinta- ja pohjavesiin vaikuttavat toimintamuodot ja kuormitustekijät. Näiden tausta-arvioiden pohjalta pintavesien lisätoimenpide-esitykset kohdentuvat erityisesti maa- ja metsätalouteen ja vesistöjen kunnostustoimintaan. Pohjavesien osalta riskejä ja kuormitusta aiheutuu etenkin asutuksesta, maankäytöstä ja pilaantuneista maa-alueista. Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelussa tavoitteena on ollut löytää mahdollisimman kustannustehokkaat toimenpidekokonaisuudet, joilla vesienhoidon ympäristötavoitteet saavutetaan. Sekä vesienhoitosuunnitelmat että toimenpideohjelmat on valmistettu sidosryhmäyhteistyössä ja kansalaisia, viranomaisia sekä muita sidosryhmiä on kuultu useissa eri vaiheissa