Rehuyhdistelmän sokeripitoisuuden vaikutus lehmien maidontuotantoon ja veriarvoihin

Lypsylehmillä verrattiin keskenään kahta rehuyhdistelmää, joista A sisälsi sokeria (monosakkarideja + sakkaroosia + fruktosaaneja) noin 300 g/pv, B noin 1250 g/pv. A koostui märästä säilörehusta, ohrasta, pienestä määrästä heinää ja hiivaa tai mäskiä, B heinästä, ohrasta, melassileikkeestä ja pienestä määrästä säilörehua ja soijarouhetta. Syödyn kuiva-ainemäärän korsirehu: väkirehusuhde oli ryhmällä A noin 60:40, ryhmällä B noin 40:60. Rehuyksiköitä ja valkuaista kumpikin ryhmä sai yli normien. Kokeessa oli kuuden ensimmäisen viikon ajan kuusi lehmää/ryhmä ja seuraavien kuuden viikon ajan 34 lehmää/ryhmä. Ryhmä A tuotti 4-prosenttista maitoa ensimmäisenkuuden viikon aikana 18.8 ± 1.2 kg/lehmä/pv ja koko 12 viikon aikana 17.9 ± 1.3 kg/lehmä/pv. Ryhmällä B vastaavat tuotosluvut olivat 20.3 ± 1.2 ja 19.2 ± 1.6. Maidon rasvaprosentit olivat vastaavasti A: 4.25 ± 0.02 ja 4.40 ± 0.02; B; 4.28 ± 0.09 ja 4.44 ± 0.02. Mikään ero A ja B ryhmän välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevä (P > 0.05). Molempien rehuyhdistelmien maittavuus oli hyvä, sillä kun ylläpitotarve oli vähennetty, jäi maidontuotantoon ryhmällä A keskimäärin 0.47 ry, ryhmällä B 0.45 ry/kg 4 % maitoa. Veren hemoglobiini-, glukoosi-, ketoaine-, kalsium-, magnesium- ja fosforipitoisuudesta ei ryhmien välillä liioin todettu merkitsevää eroa (P > 0.05). Hematokriittipitoisuus oli ryhmällä A korkeampi (P < 0.01)

Hormonally induced changes in the lactational performance and blood components of dairy cows

vKirjasto Aj-

Metsälaidunnuksen vaikutus puustoon, eläimiin ja ympäristöön

Puustoinen maatalous on yhteisnimitys maankäyttöjärjestelmille ja -tekniikoille, joissa puumaisia perennoja yhdistetään tarkoituksellisesti samoille maa-aloille kasvintuotannon ja/tai karjan kanssa. Metsälaidunnus on eräs näistä puustoisen maatalouden tekniikoista, mikä yhdistää puita, karjaa ja rehukasveja. Aihe on erityisen mielenkiintoinen siksi, että metsälaitumet ovat Suomessa läsnä perinnebiotooppien muodossa, vaikkakin ovat uhanalaisia habitaatteja. Puustoinen maatalous tunnustetaan myös Kioton pöytäkirjassa metsityskäytännöksi, jolla on useita etuja. Näitä ovat ympäristöhyödyt, tuottavuuden kasvu ja eläinten hyvinvointi. Metsälaidunnuksen yhteydessä keskustelua on kuitenkin käyty myös eläinten läsnäolon haitallisista vaikutuksista puustolle. Tällä tutkimuksella pyritään selvittämään metsälaitumen vaikutuksia puustoon, karjaan ja ympäristöön eteläisen Suomen metsälaidunperinnebiotoopeissa. Useita yksittäisiä kriteerejä arvioidaan kolmessa kategoriassa: metsämaa, eläinten suorituskyky ja biologinen monimuotoisuus. Data kerättiin kolmelta tilalta neljältä laitumelta kenttätutkimuksilla ja viljelijähaastatteluilla. Tiedot analysoidaan monikriteerisen päätösanalyysin (MCDA) avulla, jossa hyödynnetään normalisoituja maa- ja metsätalouden arvoja, jotta voidaan arvioida metsälaitumien suorituskykyä kolmessa erillisessä kategoriassa. Tulokset eri laitumilla ovat jotakuinkin saman suuntaiset, mutta vaihtelua esiintyy. Metsäkategoriassa saavutetaan korkeat pisteet, kun taas luonnon monimuotoisuuskategorian tulokset ovat heikompia. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että metsälaitumella on heikentävä vaikutus metsien uudistumiseen, mutta muuten laidunnuksella ei ole haitallisia vaikutuksia. Karjan suorituskyky on myönteinen, kun taas biologisen monimuotoisuuden kategoriassa on parantamisen varaa. Tarkempien ja kattavampien tulosten saamiseksi tutkimus tulisi tehdä kasvukaudella ja useilla tiloilla ympäri Suomen. Metsälaidun on kuitenkin kannattava toimenpide elinympäristöjen monipuolistamiseksi, eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi ja ekosysteemipalvelujen vahvistamiseksi.Agroforestry is a collective name for land-use systems and technologies where woody perennials are deliberately used on the same land-management units as agricultural crops and/or animals. Silvopasture is a type of agroforestry that integrates trees, livestock, and forage crops on the same piece of land. This topic is specifically interesting because silvopasture is already present in Finland, mostly in the form of traditional biotopes, despite these being endangered habitats. Agroforestry is also recognized by the Kyoto Protocol as an afforestation practice that has several advantages. These include environmental benefits, increased productivity, and animal welfare. However, there has been discussion on detrimental effects of animal presence to the trees as well. This research aims to explore the effects of silvopasture on trees, cattle, and the environment in South-western Finland traditional biotopes. Several individual criteria are assessed in three categories: woodland, animal performance and biodiversity. Data was collected on three farms on four pastures through field surveys and farmer interviews. The data is analyzed through multi criterium decision analysis (MCDA) with normalized values from agriculture and forestry to assess performance of silvopastures on three separate categories. Results from four pastures follow a somewhat similar pattern but variation occurs. High scores of forest indicators are reached in woodland category whereas biodiversity category results are lower. Silvopasture negatively affects forest regeneration but otherwise does not have adverse effects. Cattle performance is positive outcome whereas biodiversity category has room for improvement. To get more accurate and comprehensive results the research should be conducted during growing season and with several farms around Finland. However, silvopasture is a meaningful measure to diversify habitats, contribute to animal wellbeing and strengthen ecosystem services

Visakoivun kylvö ja sen onnistuminen

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää visakoivikon perustamista kylvämällä ja arvioida sen onnistumista. Visakoivun kylvöä ei yleensä suositella, joten aineistoa aiheesta löytyy niukasti. Tarkoituksena oli tehdä mittauksia onnistuneista kylvövisakoivikoista, jotta voidaan verrata sen kasvua istutusvisakoivikoihin. Teemahaastatteluilla oli tarkoitus saada tietoa visakoivun kylvöstä, jota ei välttämättä löydy aineistoista. Samalla perustettiin koealoja, jotta mittauksia voitaisiin toistaa uudelleen. Mittaukset suoritettiin Sastamalassa Tuomo Haapaniemen omistamalla Innan tilalla. Häntä haastateltiin myös opinnäytetyötä varten. Haastattelimme lisäksi toista metsänomistajaa nimeltä Teuvo Koskinen. Tutkimusmenetelmä oli kvalitatiivinen, koska tutkittavia kohteita oli niin vähän, että voidaan keskittyä laadulliseen tutkimukseen. Mittausten ja haastatteluiden perustella visakoivun kylvö on hyvä uudistamismuoto. Kylvövisa on työläämpi vaihtoehto raivaustarpeen ja mahdollisen heinäyksen vuoksi, mutta esimerkiksi hirvituhoalueilla se voidaan todeta istutusta paremmaksi vaihtoehdoksi, sillä taimimäärä on huomattavasti istutettua visakoivikkoa suurempi. Visakoivun kylvö on sen istuttamiseen verrattuna huomattavasti edullisempi vaihtoehto.The goal of this thesis was to get more information on the sowing of curly birch and its success. Sowing curly birch is not usually recommended, so material on this matter is very scarce. The goal is to make measurements of successful sowed curly birch stands so that the results can be compared to those of curly birch plots that have been planted from seedlings. Experimental plots were also founded to ensure these measurements can be done again if any third party institutions were interested in doing so in the future. This thesis has no commissioner. The measurements were done in Sastamala, on Inna estate owned by Tuomo Haapaniemi. Haapaniemi was also one of the people interviewed during the research. The research method was qualitative, because so few subject sites qualify for this research. Because of this we can focus on qualitative research. From the results emerges the fact that sowing is as good a forest re-generation method for curly birch as planting seedlings. Sowing curly birch results in more work derived from the increased need of clearing at young ages of the forest and the possible removal of grass, however, sowing can also be considered the better option in areas more vulnerable to damages by elks and deer, because the sapling quantity per hectare is bigger than that of the stands with planted seedlings. Sowing curly birch is also a considerably cheaper alternative for founding a curly birch stand than planting seedlings

Rehuyhdistelmän sokeripitoisuuden vaikutus lehmien maidontuotantoon ja veriarvoihin

vokKirjasto Aj-KEffect of the sugar content in the rations of dairy cows on their milk production and haematological value

Rehuyhdistelmän sokeripitoisuuden vaikutus lehmien maidontuotantoon ja veriarvoihin

vokkirjasto Aj-KEffect of the sugar content in the rations of dairy cows on their milk production and haematological value

LASER INDUCED ORDERING AND DEFECTS IN ION-IMPLANTED HEXAGONAL SILICON CARBIDE

No abstract availabl