Vanhustyön kehittämishankkeet vanhuspalvelujärjestelmän vastuita rakentamassa

Hankkeista ja projekteista on tullut keskeinen uudistamisen väline kuntien vanhuspalveluissa. Hankkeet kiinnittyvät usein kansallisiin sekä kuntien omiin vanhuspoliittisiin ohjelmiin ja strategioihin. Tämän artikkelin tavoitteena on tutkia mihin vanhustyön sisällöllisiin teemoihin vanhustyön kehittämishankkeitaon 2000-luvulla suunnattu, miten valintoja perustellaan ja millaisia tuloksia on saavutettu erityisesti omaisettomien hoivan tarvitsijoiden hoivan ja palveluiden kehittämisessä. Tutkimuksen aineistona on kehittämishankekuvauksia (n=237) ja muuta hankemateriaalia. Aineiston analyysin tueksi on laadittu hoivan yhteiskunnalliseen työnjakoon (epävirallinen, virallinen, palkallinen, palkaton) perustuva analyysikehikko. Menetelmänä on käytetty sisällön analyysiä. Tutkimuksen tuloksena on, että vanhustyön ja -palveluiden kehittämishankkeissa painottuvat omaisiin ja muuhun epäviralliseen hoivaan liittyvät hankkeet. Viralliseen hoivaan ei sen sijaan juurikaan kohdistettu kehittämishankkeita eikä omaisettomia vanhuksia mainittu. Syrjäytymistä vastustavat hankkeet puolestaan edellyttivät syrjäytyneen toimija-aseman omaksumista

Employment Exits Near Retirement Age: An Agency-analysis

Population aging has prompted international governing bodies to recommend extending work careers and postponing retirement age. Retirement decisions cannot be fully reduced to either structural influences or individual agency. Older workers may face several limiting factors when continuing their careers beyond the official retirement age, including internalized attitudes towards aging at work. Our aim is to develop agency analysis that involves both structural and individual components to fully illustrate the heterogeneity of older workers and their retirement decisions. By studying qualitative interview data via thematic content analysis and a modality-based agency framework, we found that agency manifests in various different ways in older employees’ work exit accounts and that the relationship between individual agency and structures is complex. We conclude that agency analysis of aging employees offers insights into the complexity of the retirement process and may thus inform us about how to help extend work careers

Turning age into agency: A qualitative longitudinal investigation into older jobseekers' agentic responses to ageism

Despite existing laws prohibiting age discrimination in employment and hiring practices, ageism creates inequalities between jobseekers because of their age. Deeply manifested ageist practices take place in everyday interactions within the labor market, complicating changes in career trajectories during late working life. Bringing the time dimension into studies on ageism and individual agency, we narratively examined qualitative longitudinal interviews with 18 older jobseekers from Finland to better understand the role of time and temporality in agentic practices that older jobseekers employ to counteract forms of ageism. Older jobseekers exhibited various resilient, and reworked strategies in response to ageism depending on their diverse social and intersectional positions. As their positions changed over time, jobseekers employed different strategies, highlighting the relational and temporal dimensions of individual agency in labor market decisions. The analyses suggest that acknowledging the dynamics between temporality, ageism, and labor market behavior is vital for creating effective and inclusive policies and practices to tackle inequalities in late working life.publishedVersionPeer reviewe

Mental Healthcare Reforms in Post-Soviet Russian Media: Negotiating New Ideas and Values

After the collapse of the Soviet Union, democratic principles began to enter into different branches of Russian social and health policy. As part of these changes, the country demonstrated an intention to develop a new mental health policy based on approaches consonant with the principles of the World Health Organization. This study analyses how these new policy ideas and values are reflected in the Russian mass media, and in particular whether media discourses build upon those ideas or oppose them. It is based on a qualitative analysis of newspapers from the late Soviet period (1980s) through the transition period (1990s) to the present (2000s). The analysis focuses on (1) the protection of patients’ rights, (2) the reorganisation of mental healthcare services and (3) activities preventing stigmatisation. While there was an absence of discussion of mental health problems in Soviet newspapers, the democratic changes of the 1990s triggered the recognition of the existence of mental illness, critiques of Soviet psychiatry and calls for reform. The media response to the new policies was quite ambivalent. Support for patients’ rights and the social integration of the mentally ill was accompanied by fear about the detrimental effects of the reforms on public safety. Articles that challenged stigmatisation also contained negative images of mentally ill people. The media were sceptical about the success of the reforms due to the particularities of Russia’s socio-economic situation and history. | Nach dem Zusammenbruch der Sowjetunion erschienen langsam die demokratischen Grundsätze in den verschiedenen Bereichen der russischen Sozial- und Gesundheitspolitik. Als Teil dieses Prozesses zeigte das Land seine Absicht, seine Politik in Bezug auf die psychische Gesundheit aufgrund des entsprechenden Ansatzes der Grundsätze der Weltgesundheitsorganisation zu erneuern. In unserer Studie untersuchen wir, wie diese neuen sozialpolitischen Ideen und Werte in den russischen öffentlichen Medien erschienen, insbesondere hinsichtlich dessen, ob die Diskussionen in den Medien auf diese Ideen bauten oder gegen diese Ideen waren. Die Untersuchung basiert auf der qualitativen Analyse der Pressemitteilungen von drei Zeitabschnitten: der Sowjetzeit (die 80er-Jahre), der Übergangszeit (die 90er-Jahre) und der Zeit bis zur Gegenwart (nach dem Jahr 2000). Die Analyse fokussiert sich auf den (1) Schutz der Rechte der Patienten, (2) die Reorganisation der Einrichtungen der psychischen Gesundheitsförderung und (3) die Aktivität gegen Stigmatisierung. Während in den Zeitungen der Sowjetzeit die Probleme im Zusammenhang mit der psychischen Gesundheit noch fehlten, wurde durch die demokratischen Veränderungen der 90er-Jahre das Wesen der psychischen Erkrankungen anerkannt, begann die Kritik an der sowjetischen Psychiatrie und das Drängen auf Reformen. Die neuartige Regelung wurde von den Medien ziemlich ambivalent empfangen. Neben der Unterstützung der Rechte der Patienten und der sozialen Integration von Menschen mit psychischen Störungen erschien auch die Angst, die die negativen Auswirkungen der Reformen auf die öffentliche Sicherheit betonte. Die Artikel, welche die Stigmatisierung infrage stellten, vermittelten zugleich ein negatives Image über die psychisch kranken Menschen. Mit Bezug auf die russische sozial-wirtschaftliche Lage und die Besonderheiten der Geschichte und in den Medien wurde der Erfolg der Reformen bezweifelt

Kadonnut yhteisö? Postilaisuus ikääntyvien Postin työntekijöiden haastattelupuheessa

Tässä artikkelissa tarkastellaan Postissa pitkän työuran tehneiden ihmisten kuvauksia yhteisöllisyydestä työelämässä. Tutkimus keskittyy yhteisöllisyyttä luonnehtiviin arvoihin sekä ajallisiin murroskohtiin, joissa yhteisöllisyyden kuvataan muuttuneen. Aineistona on laadullisen seurantatutkimuksen keinoin kerättyjä haastatteluja yli 50-vuotiaiden entisten Postin työntekijöiden kokemuksista työelämässä ja sen jälkeen. Aineistoa on luettu näytteenä kulttuurissamme vallitsevista arvoista ja mahdollisista puhetavoista. Analyysi kuvaa postilaisuutta diskursiivisena konstruktiona ja käsitteenä, johon yhteisöllisyyden elementit tiivistyvät. Yhteisöllisyys kuvautuu positiivisena ja yhteenkuuluvuutta tuottavana seikkana, mutta eri aikoina sen nähdään muuttuneen monin tavoin. Muun muassa työelämän kuormittavuuden kasvu ja työurien muuttuminen yhä epävarmemmiksi limittyvät yhteisöllisyyden kokemuksen muutokseen. Työpaikoilla rakentuvaan yhteisöllisyyteen on tärkeää kiinnittää huomiota keskusteltaessa työurien pidentämisest