Hoitohenkilökunnan kokema työturvallisuus Tikkurilan terveysasemalla

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata Itä-Vantaalla sijaitsevan Tikkurilan terveys-aseman hoitohenkilöstön kokemaa työturvallisuutta. Tavoitteena oli kuvata työyhteisön tur-vattomuutta aiheuttavia tekijöitä, väkivalta- ja uhkatilanteiden esiintyvyyttä, niihin varautu-mista ja niiden käsittelyä työyhteisössä. Opinnäytetyön teoriapohjana on käytetty alan kirjal-lisuutta ja tutkimuksia. Tutkimusaineisto on kerätty strukturoidulla kyselylomakkeella joulukuussa 2008. Kyselylomak-keen on suunnitellut edellisvuoden vuosikurssin opiskelijat, jotka tekivät vastaavanlaiset kar-toitukset Vantaalla Hakunilan ja Koivukylän terveysasemille. Kyselylomake sisältää 22 moniva-lintakysymystä ja yhden avoimen kysymyksen. Tulokset analysoitiin SPSS for Windows 16.0 ohjelmalla kevään 2009 aikana. Useiden tutkimusten mukaan hoitohenkilökuntaan kohdistuva väkivalta on lisääntynyt vii-meaikoina. Hoitajiin kohdistuva väkivalta on ollut sekä fyysistä että henkistä, jonka eri muo-dot ovat aiheuttaneet hoitajissa turvattomuutta, ahdistusta ja pelkoa. Työväkivaltaan on alettu kiinnittämään hoitotyössä enenevästi huomiota terveydenhuollon noustua yhdeksi väki-vallan kohtaamisen riskialoista. Opinnäytetyön tuloksista ilmeni, että alle kolmannes Tikkurilan terveysaseman hoitajista oli kokenut fyysistä väkivaltaa. Fyysistä väkivaltaa koettiin harvemmin kuin kuukausittain. Ylei-simmin fyysinen väkivalta oli tönimistä, tavaroiden heittelyä ja seksuaalista lähentelyä. Yli puolet vastanneista koki saaneensa turvallisuuskoulutusta väkivaltatilanteiden varalle. Hen-kistä väkivaltaa oli kokenut 90.9 % kyselyyn vastanneista hoitajista. Henkisen väkivallan ko-keminen oli kuitenkin harvinaisempaa kuin kuukausittain, kuitenkin lähes neljäsosa vastaajista koki henkistä väkivaltaa viikoittain. Yleisimpiä henkisenväkivallan muotoja olivat uhkailu, nimittely ja syyttely. Reilusti yli puolet vastaajista (86.4 %) oli kokenut henkistä väkivaltaa puhelimessa. Suurimmaksi työympäristön kehittämishaasteeksi nousi vartioinnin kehittämi-nen. Tulevaisuuden haasteena on vähentää henkistä väkivaltaa ja panostaa vartiointiin. Selkeä keino parantaa Tikkurilan terveysaseman hoitajien turvallisuutta olisi hankkia paikalle varti-jat, jotka olisivat paikalla aina terveysaseman ollessa auki.Nurses experiences of occupational safety in Tikkurila health centre The purpose of this thesis was to describe the safety experienced by the health care person-nel in health centre of Tikkurila which is located in Itä-Vantaa. The objective was to describe factors which cause the insecurity of the work community the appearing preparing of violence situations and threat situations for them and their handling in the work community. The lit-erature of the field and studies have been used as a theory bottom of the thesis. The material of this thesis is collected by interview forms in December 2008. The interview form has been designed by the students of the class of the previous year who made similar chartings to the health centres of Hakunila and Koivukylä in Vantaa. The interview form in-cludes 22 multiple questions and one open question. The results were analyzed by using SPSS for Windows software during spring 2009. Several studies show that violence against health care personnel has lately been increasing. The violence against health care personnel has been physical as well as mental of which dif-ferent forms have caused insecurity, anxiety and fear. The paying of attention on work vio-lence in health care has been growing due violence has increased in the public health care. The results of this thesis show that less than a third of health care personnel in health centre of Tikkurila had experienced physical violence. Physical violence had been experienced less often than monthly. Most common forms of physical violence were pushing, throwing items and sexual approaching. Over a half of the respondents experienced that they had received education about violence situations. Mental violence had been experienced by 90.9 % of the respondents. Mental violence had been experienced less than monthly, however almost a fourth of the respondents experienced mental violence weekly. Most common forms of mental violence were threatening, name-calling and charging with blames. Well over a half (86.4 %) had experienced mental violence on the telephone. The developing of the guarding is the biggest developing challenge of the working environment. The challenge of the future is to reduce mental violence and to invest in the guarding. The clear method to improve safety of the nurses of the health centre of Tikkurila would be to get there the guards who would be always there when the health centre is open

Vesiliikuntaryhmien ohjaaminen : työperäisten tuki- ja liikuntaelinvaivojen ennaltaehkäisy

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuottaa posteri vesiliikuntaryhmiä ohjaaville liikunnanohjaajille. Posterin tavoitteena on ennaltaehkäistä vesiliikuntaohjaajan työstä johtuvia rasitusperäisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja sekä tapaturmia tarjoamalla ohjeita, joita noudattamalla ohjaaja voi omalla toiminnallaan edistää työhyvinvointiaan. Vesiliikunnanohjaajan työnkuvan selvittämiseksi on käytetty alan ammattikirjallisuutta sekä muuta ohjaajille tarkoitettua materiaalia. Työturvallisuutta ja työturvallisuusriskejä on luonnehdittu suomalaisten työturvallisuuteen ja työterveyteen keskittyvien instituutioiden materiaalien avulla. Ryhmäliikunnanohjaajien ja uimahallissa työskentelevien ohjaajien tyypillisiä työperäisiä tuki- ja liikuntaelinvaivoja koskevia vertaisarvioituja tutkimuksia on haettu MetCat Finna ja PubMed -tietokannoista sekä Työelämätutkimuksen artikkelihausta. Työperäiset rasitus- ja tapaturmavammat ovat yleisiä liikunnanohjaajien keskuudessa. Vesiliikunnanohjaajilla tapaturmien ja rasitusvammojen ennaltaehkäisyn keskiössä ovat kuumuudesta johtuvien haittojen torjuminen, näyttöjen ja ohjauksen suunnittelu työhyvinvointia tukevaksi, iskutusta vaimentavat kengät, liukastumista ehkäisevä alusta, työhyvinvointia edistävä voimaharjoittelu sekä riittävä kuormituksesta palautuminen. Jatkossa olisi tärkeää selvittää, millaisia tuki- ja liikuntaelinvaivoja juuri vesiryhmäliikunnanohjaajilla esiintyy, ja kuinka merkittävä rooli uimahallilla työympäristönä on tässä. Liikunnanohjaajien työn kuormituksen kokonaisvaltaista tarkastelua hankaloittaa se, että tämänhetkinen tutkimus keskittyy vahvasti työhön liittyviin ruumiillisiin kuormitustekijöihin, jättäen henkisen kuormituksen ja sen merkityksen tuki- ja liikuntaelinvaivoissa vähemmälle huomiolle.The purpose of this thesis is to produce a poster for aqua fitness instructors. The goal of the poster is to prevent occupational musculoskeletal disorders experienced by aqua fitness instructors by offering directives on how they can improve their ability to work. By using the literature for aqua fitness professionals, the characteristics of aqua fitness instructors have been determined. Occupational hazards have been defined by using the materials produced by Finnish institutions of occupational health and safety. The MetCat Finna, PubMed and Työelämätutkimus databases were searched to find information about musculoskeletal disorders in fitness instructors. Overuse and acute injuries are common among fitness instructors. Preventing aqua fitness instructors' occupational injuries begins with preventing the harm caused by a warm environment, planning the act of instructing, wearing appropriate shoes, strengthening, and recovering. Aqua fitness instructors have a high risk of musculoskeletal disorders. The role of swimming halls as a working environment is also important to investigate in the future. As a whole, fitness instructing is difficult to analyze in terms of load and stress since most research on musculoskeletal conditions focuses primarily on physical factors, ignoring the mental pressure of the fitness instructing field and its significance in musculoskeletal disorders