Possibilities for a Small Country in High Technology Production - The Electronics Industry in Finland

The paper describes the development of the Finnish electronics industry as well as its innovation activities and innovation management. It also clearly points out the special problems of a small country competing in the field of high technology. One of the essential conclusions is that it is extremely important to ensure good contacts between final users and producers, when a specialized product is going to be developed. This has been one of the success factors of the Finnish industrial electronics sector. This is also important conclusion with regard to the capabilities of different countries to produce CIM-technologies

Transnationalism, Remittances and Asymmetries : Multi-Local Family Ties of Senegambian Migrants in Finland

This Master’s Thesis studies the multi-local family ties, transnational practices and social dynamics behind remittances in the context of Senegalese and Gambian migrants in Finland. Transnationalism refers to the ways migrants continue to be active in communities of origin, and thus participate in familial, social, economic, religious, political and cultural processes that span across national, geographic and cultural borders. This study focuses on transnationalism in the sphere of family life. Transnationalism is a central approach in contemporary international migration scholarship, and has gradually gained attention in the Finnish context. Migration in the West African countries of Senegal and Gambia is a common way of achieving socio-economic upward mobility and transnational practices of migrants are prevalent. The research questions of this Thesis are: 1) How family ties in Finland shape the transnational engagement of Senegambian migrants? and 2) How expectations of remittances shape the transnational family ties of Senegambian migrants, and how are remittances negotiated? In answering these questions the study draws from the theoretical orientation of transnationalism and the formulation of transnationalism as social spaces. In addition, concepts of relativizing and frontiering and an analytical framework of asymmetries in transnational relations are employed. The data of the study is gathered by conducting 12 semi-structured interviews with Senegalese and Gambian migrants residing in Finland, mapping the participants’ transnational relations and practices, ties and opportunities in Finland, and representations related to migration in Senegal and Gambia. The methods of qualitative analysis employed are thematic analysis and an analysis strategy of multiple case design. The findings show that the participants of the study are engaged in transnational practices that mostly locate themselves in the sphere of family life. At the same time, nearly all participants have family ties with Finns, which enables mobility and transnationalism, but at the same time attaches migrants to Finland in a way that also has implications for the transnational engagement. Migrants’ family and migration trajectories are shaped by different familial obligations and socio-economic opportunity structures in the different locations of the transnational social space. Transnational family ties are reproduced through communication and remittances, but due to high expectations of remittances, relationships are continuously negotiated. Remittances are shaped by cultural dynamics and norms associated with an ‘African family’ are reproduced, but also questioned. However, frustration in transnational relations can be better explained by examining spatial dynamics, and looking into the asymmetries within transnational relations. The study provides important sociological information on the role of transnationalism among migrant groups in Finland. It also shows the need for further study and to bridge the gap between research on transnational families and bi-cultural families.Tämä tutkielma tarkastelee Suomessa asuvien senegalilaisten ja gambialaisten siirtolaisten monipaikkaisia perhesiteitä, transnationaalisia käytäntöjä sekä sosiaalista dynamiikkaa siirtolaisten rahalähetysten taustalla. Transnationaalisuus (suomeksi myös ylirajaisuus) viittaa tapoihin, joilla siirtolaiset ylläpitävät toimintaa ja suhteita synnyinmaahansa ja osallistuvat näin sosiaalisiin, taloudellisiin, uskonnollisiin, poliittisiin ja kulttuurisiin prosesseihin, jotka ylittävät kansallisia, maantieteellisiä ja kulttuurisia rajoja. Tässä tutkielmassa keskitytään transnationaalisuuteen perhe-elämän alueella. Transnationaalisuus on keskeinen näkökulma kansainvälisessä muuttoliikkeiden tutkimuksessa, ja on vähitellen tullut osaksi myös suomalaista tutkimusta. Länsiafrikkalaisissa Senegalissa ja Gambiassa maastamuutto on keskeinen keino paremman sosioekonomisen aseman saavuttamiseksi ja siirtolaisten transnationaaliset käytännöt ovat yleisiä. Tutkielman tutkimuskysymykset ovat seuraavat: 1) Miten perhesiteet Suomessa vaikuttavat senegambialaisten siirtolaisten transnationaaliseen sidonnaisuuteen?, ja 2) Miten odotukset rahalähetyksistä muokkaavat senegambialaisten siirtolaisten transnationaalisia perhesuhteita, ja minkälaisia neuvotteluja rahalähetyksistä käydään? Näiden kysymysten tarkastelussa hyödynnetään määritelmää transnationaalisuudesta sosiaalisena tilana. Tämän lisäksi hyödynnetään kahta transnationaalisiin perheisiin liittyvää käsitettä (relativizing, frontiering) sekä analyyttistä kehystä asymmetrioista transnationaalisissa suhteissa. Tutkielman aineisto koostuu kahdestatoista Suomessa asuvan senegalilaisen ja gambialaisen maahanmuuttajan puolistrukturoidusta haastattelusta, joissa on kartoitettu tutkittavien transnationaaliset suhteet ja käytännöt, siteet ja elämännäkymät Suomessa sekä Senegalissa ja Gambiassa esiintyviä siirtolaisuuteen liitettyjä representaatioita. Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysimetodeista on käytetty teemoittelua sekä monitapaustutkimuksen analyysistrategiaa. Tutkielman löydökset osoittavat, että tutkimukseen osallistuneiden transnationaaliset käytännöt paikantuvat ennen kaikkea perhe-elämän alueelle. Lähes kaikilla tutkittavilla on kuitenkin perhesiteitä myös Suomeen, jotka toisaalta ovat mahdollistaneet maastamuuton ja transnationaalisuuden, mutta samanaikaisesti kiinnittävät siirtolaiset Suomeen tavalla, jolla myös on vaikutuksia heidän transnationaaliselle sidonnaisuudelle. Siirtolaisten perhe- ja maahanmuuttopolut ovat tulosta erilaisista perhevelvollisuuksista ja mahdollisuusrakenteista transnationaalisen sosiaalisen tilan eri paikoissa. Transnationaalisia perhesuhteita uusinnetaan kommunikaation ja rahalähetysten avulla. Suhteet ovat kuitenkin usein neuvottelujen alaisia johtuen tutkittaviin kohdistetuista korkeista odotuksista lähettää rahaa. Kulttuuriset käsitykset perhevelvollisuuksista vaikuttavat rahalähetyksiin ja normeja, jotka koskevat käsityksiä ’afrikkalaisesta perheestä’ uusinnetaan, mutta myös kyseenalaistetaan. Jännitteet näissä transnationaalisissa suhteissa johtuvat kuitenkin enemmän tilaan liittyvästä dynamiikasta, joka tekee suhteista asymmetrisia. Tutkielma tuottaa yhteiskunnallisesti merkittävää tietoa transnationaalisuudesta Suomessa asuvien maahanmuuttajaryhmien keskuudessa. Sen lisäksi se osoittaa tarpeen jatkotutkimukselle, jossa kaksikulttuuristen perheiden ja transnationaalisten perheiden tutkimusalat tulisi tuoda yhteen

Negotiating the meanings Of blogging practices in the blogosphere

OBJECTIVES OF THE STUDY: This study seeks to understand the phenomenon of blogging, the practices in blogging and the reasons to blog. We focus on the blogging practices and their meanings in personal blogging and when blogging for companies. Blogging is looked from the perspective of consumer culture theory and postmodern marketing. For understanding the meanings of blogging practices, Bourdieu's theories on practices and power as capital are utilised. METHODOLOGY: The findings are based on 6 interviews with bloggers. The bloggers ranged from 20 year olds to 40 year olds, male and female with shorter (4 months) and longer (9 years) experiences in blogging. Interviews were done as theme interviews following the techniques presented by McCracken (1988). Autodriving technique (Heisley and Levy, 1991) during the interviews was used with a computer showing the blogger's blog to enable the blogger to scroll down her/his blog while discussing blogging. In the data analysis, hermeneutic of faith was utilised taking the bloggers words quite transparently. The blogger was seen as the expert of her/his own life and her/his own experiences and as trying to describe these as best she/he is able. FINDINGS: The blogging practices found were: blogging, reading blogs, commenting, taking pictures, and checking statistics to see how many readers the blog has and who the readers are. Blogging practices were found to be part of identity management, gaining or maintaining social connections, creating cultural capital, evaluating the worth of the gained capital and gaining economic capital. Blogging in general was found to be a way for the bloggers to create cultural capital to further their careers in the field they were interested in. The bloggers were found to present only one identity in their blogs, which is against the idea of postmodern consumer (Firat et al. 1995) and some past research (Schau and Gilly, 2005) but supported by some studies (Huffaker et al., 2005; Ahuvia, 2005). Blogging for companies was found to be done for economic capital (free products), identity management and for reciprocity to give something back to the blog readers. In general blogging was seen as a common way of communicating and connecting with people and blogging for companies to be a normal part of the phenomenon of blogging

Cortical multi-attribute auditory discrimination deficits and their amelioration in dyslexia

Dyslexia is a highly heritable neurobiological disorder defined as a persistent difficulty in learning to read. Phonological processing skills, associating letters to sounds, and word retrieval are deficient in many children with dyslexia. Poor reading accuracy and slow reading speed are, in turn, characteristic for adults with dyslexia. Intact processing of even minor differences in speech sounds is essential for language development and reading skills. Speech perception requires sound discrimination and phoneme identification, despite the variation in their acoustical features. Accurate phonological representations are also important for learning the connection between sounds and letters. Difficulties in auditory processing are common in individuals with dyslexia. Cortical auditory processing can be investigated by recording the electroencephalography (EEG). The detection of changes in the regularities of the auditory input gives rise to neural activity in the brain that is seen as a mismatch negativity (MMN) response of the event-related potential (ERP) recorded by EEG. As the recording of MMN requires neither a subject s behavioural response nor attention towards the sounds, it is suitable for studies of even young children. Despite its advantages over behavioural measures, a major obstacle to the use of the MMN method has been the relatively long duration of its recording. However, the multi-feature MMN paradigm with several types of sound changes was recently developed in order to obtain a comprehensive profile of auditory sensory memory and discrimination accuracy in a short recording time. The present thesis investigated cortical multi-attribute auditory processing in dyslexia and the efficacy of intervention on reading-related skills and cortical speech sound discrimination. Moreover, the feasibility of the multi-feature paradigm for dyslexia research, and studies in children was tested for the first time. In this thesis, the multi-feature paradigm was found to be well suited for studies investigating central auditory processing in dyslexia and in children. The results showed that cortical auditory processing is aberrant in dyslexia. In children at risk for dyslexia, auditory processing seems to be deficient even at the initial phase of sound encoding. Furthermore, these children also showed a widespread pattern of abnormal cortical auditory discrimination processes. Adults with dyslexia, in turn, have difficulties in discriminating sound frequency and duration features in a complex auditory environment. Early intervention can influence the developmental path of dyslexia, however. The results of this thesis show that even a short intervention with audio-visual letter-sound exercises improves children s reading-related skills and cortical discrimination of vowel contrasts.Lukivaikeus on vahvasti perinnöllinen neurobiologinen häiriö, jota määrittää pysyvä vaikeus lukemaanoppimisessa. Fonologinen prosessointi, kirjain-äänne vastaavuuksien oppiminen sekä sanahaku ovat usein poikkeavia lapsilla, joilla on lukivaikeus. Lukemisen virheet ja hitaus ovat puolestaan lukivaikeudelle tyypillisiä piirteitä aikuisuuteen saakka. Normaali kielenkehitys ja lukemaanoppiminen edellyttävät puheessa tapahtuvien muutosten tarkkaa käsittelykykyä. Puheen havaitseminen vaatii äänten hienojakoista erottelukykyä ja foneemien tunnistamista akustisten piirteiden vaihtelusta huolimatta. Vahvat fonologiset edustukset ovat tärkeitä myös kirjain-äänne vastaavuuksien oppimisessa. Kuulotiedon käsittelyn vaikeudet ovat yleisiä lukivaikeudessa. Kuulotiedon esitietoista käsittelyä voidaan tutkia aivosähkökäyrää mittaamalla. Ääniympäristöstä poikkeavien äänien havaitsemisesta syntyvä hermosolujen aktivoituminen näkyy aivosähkökäyrässä tapahtumasidonnaisena MMN-jännitevasteena (engl. mismatch negativity). Koska MMN:n rekisteröiminen ei edellytä tutkittavalta tehtävän tekemistä tai ärsykkeiden aktiivista kuuntelemista, sen avulla voidaan tutkia sensorisen kuulotiedon käsittelyä jo pienillä lapsilla. Vaikka MMN-tutkimuksella onkin huomattavia etuja verrattuna behavioraalisiin menetelmiin, sen yleistymistä laajempaan käyttöön on jarruttanut MMN-rekisteröinnin suhteellinen hitaus. Vastikään kehitetyillä koeasetelmilla voidaan kuitenkin rekisteröidä lyhyessä ajassa useiden äänten piirteiden prosessoinnin profiilit. Tässä väitöskirjassa tutkittiin esitietoista kuuloprosessoinnin profiilia lukivaikeudessa sekä kuntoutusmenetelmän vaikutuksia lukuvalmiustaitoihin ja puheäänissä tapahtuvien muutosten esitietoiseen erotteluun. Lisäksi monipiirreparadigman soveltuvuutta lukivaikeus- ja lapsitutkimuksiin tutkittiin ensimmäistä kertaa. Väitöskirjan tulokset osoittavat, että monipiirreparadigma soveltuu sensorisen kuulotiedon käsittelyn tutkimukseen lukivaikeudessa ja lapsilla. Väitöskirjan tulosten mukaan sensorinen kuulotiedon käsittely on poikkeavaa lukivaikeudessa. Lapsilla, joilla on riski lukivaikeuteen, kuulotiedon sensorinen käsittely poikkeaa jo äänitiedon peruskäsittelyssä. Lisäksi näillä lapsilla kuulotiedon esitietoinen erottelutarkkuus on heikompaa niin kielellisten kuin ei-kielellisten ääntenpiirteiden osalta. Aikuisilla, joilla on lukivaikeus, on puolestaan vaikeuksia muodostaa muistijälkeä äänen taajuudelle ja kestolle ääniympäristön ollessa haasteellinen. Lukivaikeuden kehityskulkuun voidaan kuitenkin vaikuttaa aikaisella kuntoutuksella. Väitöskirjan tulosten mukaan jo lyhytkestoinen audiovisuaalinen kirjain-äänne yhteyksien harjoittelujakso kohentaa lasten lukemiseen liittyviä taitoja ja esitietoista vokaalierottelua

Aikapankki : Tutkimus lahjaperustaiseen vaihtoon perustuvasta yhteisöllisyyden rakentamisesta Helsingissä

Pro gradu -tutkielmassani tutkin aikapankkijärjestelmässä tapahtuvaa palveluiden vaihtoa vertaamalla sitä lahjanvaihtoon. Tutkielmassa kuvaan kuinka Kumpulan Vaihtopiirinä toimintansa aloittaneen Stadin Aikapankin aktiiviset jäsenet kokevat toiminnan, kun se on laajennut oman asuinalueen ulkopuolelle. Aikapankin voi mieltää uudenlaiseksi vapaaehtoistyön muodoksi. Aikapankin jäsenet tuottavat toisilleen palveluita ja mittaavat näihin käytettyä aikaa aikapisteillä, jotka toimivat vaihdon välineenä. Aikapankissa kaikkien työ arvotetaan saman arvoiseksi. Tutkielman pääaineistona on kymmenen käyttäjän avohaastattelut. Näitä täydennetään vaihtotilastolla ja osallistuvan havainnoinnin menetelmällä. Tutkimusta varten on kerätty tausta-aineistoa kahdella sähköpostihaastattelulla kahdelta Ruotsissa ja Englannissa toimivien aikapankkien työntekijältä. Merkittävin tutkimusongelma liittyy aikapankin tasa-arvoisen työnarvottamiseen. Kysyn miten ja millä ehdoin aikapankin kaltainen sosiaalinen innovaatio toimii? Lisäksi kysyn, mitä ehtojen täyttymisestä seuraa? Lähestyn kysymystä Emil Durkheimin modernisaatioteoriaan ja Marcel Maussin lahjanvaihtoa käsittelevään teoreettiseen ajatteluun nojaten. Teoreettisessa keskustelussa viitataan myös Karl Polanyin Maussia tukevaan näkemykseen esimodernien vaihtokäytäntöjen ilmenemisestä markkinatalouden rakenteistamassa maailmassa. Lisäksi pohdin tutkielmassani sitä, mitä aikapankissa vaihdettavat aikapisteet tekisivät, mitä oikea raha ei tekisi paremmin. Vastaus on se, että tutkittavani eivät saisi rahalla sitä, mitä he tavoittelevat – yhteisöä. Tutkielman lopussa keskustelen myös sitä, mikä on aikapankin luomien epämarkkinataloussuhteiden taloudellinen konteksti. Kontekstiin liittyen voidaan todeta, että tutkittavat eivät pakene rahataloutta. He solmivat perinteisen yhteisöllisen siteen (perheen) mukaista (lahjaperustaista) vaihtoa lähellä asuviin ihmisiin. Tutkielmassa päädytään siihen tulokseen, että aikapankin haasteeksi ei muodostu niinkään markkinoille vieras tasapuolinen työn hinnoittelu, vaan sellaisten yhteisöllisten siteiden heikkous, joiden varaan vaihto leviäisi. Tästä syystä aikapankkia perustettaessa ratkaisevaksi muodostuu se, minkä yhteisöllisen siteen varaan vaihtosuhteet muodostuvat. Tästä syystä tutkielmassa tullaan siihen tulokseen, että aikapankkitoiminta olisi hyvä pitää paikallisena. Sosiaalipoliittisesta näkökulmasta katsottuna tutkimusaihe on merkittävä ja tuore. Aihetta tutkittu jo sosiaalipolitiikan alalla, muttei aikaisemmin Suomessa. Aikaisemman muualla tehdyn tutkimuksen tulokset ovat lähestyneet aihetta muun muassa sosiaalisen pääomaan käsitteen avulla. Tutkittavani vaihtavat myös sellaisia palveluita, joita julkinen sektori tuottaa Suomessa, kuten lastenhoitoa. Taustoitan tutkimusta aikaisemmalla tutkimuskirjallisuudella ja kuvaan Suomessakin yleistynyttä vertaistuotantokeskustelua. Vertaistuotanto avaa uuden näkökulman palvelutuotantoon 1990-luvulla jalansijaa saaneiden tilaaja-tuottaja–mallien rinnalle. Tutkielman tarkoitus on tuottaa käytännönläheistä tietoa aikapankkitoiminnasta kiinnostuneille yhteisöille ja organisaatioille. Tämän lisäksi tutkimus täydentää aiempien aikapankkeja käsitelleiden tutkimusten tuloksia tarkastelemalla toiminnan ehtoja, ei ainoastaan sen seurauksia

Sydän lämpimänä, pää kylmänä : Sosiaalinen vastuu suomalaisyritysten ympäristö- ja yhteiskuntaraporteissa

Only abstract. Paper copies of master’s theses are listed in the Helka database (http://www.helsinki.fi/helka). Electronic copies of master’s theses are either available as open access or only on thesis terminals in the Helsinki University Library.Vain tiivistelmä. Sidottujen gradujen saatavuuden voit tarkistaa Helka-tietokannasta (http://www.helsinki.fi/helka). Digitaaliset gradut voivat olla luettavissa avoimesti verkossa tai rajoitetusti kirjaston opinnäytekioskeilla.Endast sammandrag. Inbundna avhandlingar kan sökas i Helka-databasen (http://www.helsinki.fi/helka). Elektroniska kopior av avhandlingar finns antingen öppet på nätet eller endast tillgängliga i bibliotekets avhandlingsterminaler.Tutkimuskohteeni on suomalaisten pörssiyritysten sosiaalisen vastuun raportointi. Yritysten sosiaalinen vastuu on verrattain uusi käsite, jonka esiinnousuun ovat vaikuttaneet erityisesti talouden globalisaatio ja monien kansalaisjärjestöjen kritiikki muun muassa kehittyvissä maissa toimivia yrityksiä kohtaan. Sosiaalisen vastuun käsitteellä ei ole yksiselitteistä sisältöä. Yleisesti sen kuitenkin katsotaan pitävän sisällään esimerkiksi henkilöstön hyvinvoinnista huolehtimisen, tuoteturvallisuuden ja kuluttajansuojan, suhteiden lähiyhteisöihin kuten paikkakunnan asukkaisiin sekä yleishyödyllisen toiminnan tukemisen. Sosiaalinen vastuu on osa yrityksen yhteiskuntavastuun kokonaisuutta, jonka muodostavat ympäristövastuu, taloudellinen vastuu ja sosiaalinen vastuu. Yhteiskuntavastuu puolestaan voidaan mieltää kestävän kehityksen vastineeksi. Tutkimukseni aineisto koostuu Helsingin pörssin päälistalla syksyllä 2001 noteerattujen yritysten ympäristö- ja yhteiskuntaraporteista tai vuosikertomuksista, joissa puhutaan sosiaalisesta vastuusta tai yhteiskuntavastuun kokonaisuudesta. Yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyvä julkinen keskustelu on vaiheessa, jossa eri tahot pyrkivät omista lähtökohdistaan määrittelemään ”oikeaa” vastuullisuutta. Tutkielmassani kysyn ensinnäkin, miten yritykset määrittelevät sosiaalisen vastuunsa. Millaiseksi yritykset raporteissaan hahmottelevat sosiaalisen vastuunsa sisällön ja rajat? Millaisena toimintana sosiaalisen vastuun kantaminen ymmärretään ja keitä tämän toiminnan piiriin kuuluu? Sosiaalisessa vastuussa on kyse ennen kaikkea ihmisten hyvinvoinnista. Samalla sen nähdään hyödyttävän myös yrityksiä: sekä yrityksen oman henkilöstön hyvinvointi että hyvinvoinnin lisääntyminen yhteiskunnassa laajemminkin nähdään yritysten taloudellisen menestymisen kannalta myönteisenä asiana. Lisäksi sosiaalinen vastuu kietoutuu yritysten maineeseen, muiden yhteiskunnan toimijoiden niitä kohtaan tuntemaan luottamukseen ja sitä kautta niiden toiminnan oikeutukseen eli legitimiteettiin. Tarkastelenkin yritysten sosiaalista vastuuta sosiaalisen pääoman ja luottamuksen teorioiden näkökulmasta. Toiseksi pohdin siis, voidaanko yritysten sosiaalista vastuuta jäsentää sosiaalisen pääoman ja luottamuksen käsitteiden avulla. Analysoin aineistoa kehysanalyysin ideoita soveltaen. Taustaoletukseni on, että yhteiskuntavastuuta koskevassa keskustelussa ollaan vaiheessa, jota voi kutsua ilmiön kehystämiseksi. Kolmivaiheisen analyysini perusteella olen jäsentänyt aineistosta neljä eri kehystä. Nämä ovat talouden pääkehys sekä siihen tiiviisti liittyvät kolme osakehystä, jotka jäsentävät sosiaalisen vastuun reiluna pelinä, elämänlaadun luojana ja orientaationa tulevaisuuteen. Kehysten lisäksi tutkimukseni tärkeimpiä tuloksia on, että teoreettisessa keskustelussa sosiaalisesta pääomasta ja luottamuksesta sekä keskustelussa yritysten sosiaalisesta vastuusta on kiinnostavia yhtymäkohtia, ja näin ollen edellisten avulla on mahdollista jäsentää jälkimmäistä. On kuitenkin huomattava, että yrityksissä sosiaalinen pääoma ja luottamus ovat lähinnä välineen roolissa: niiden avulla pyritään muun muassa hyvän maineen saavuttamiseen ja sitä kautta taloudelliseen menestymiseen. Tämä näkyy myös yritysten tavassa kehystää sosiaalinen vastuu. Yritykset jäsentävät sosiaalisen vastuun viime kädessä taloutena, eivät esimerkiksi sosiaalisina suhteina

Socio-cultural framing during the emergence of a technological field : Creating cultural resonance for solar technology

This paper depicts how cultural resonance for novel technologies is constructed as a gradual, interactive process. We adopt a cultural framing perspective and strive to understand how actors assign meaning to the novel technology and determine its appropriateness for the local context. Existing research has largely focused on the strategic and political aspects of field framing processes through depicting conscious framing struggles between protagonist and antagonist actors. In addition to such strategic framing activities, we examine how other socio-cultural factors, such as changes in actor positions, interaction between framing activities, and the cultural “repertoire” of frames interact in producing cultural resonance. For our empirical case study, we followed the emerging technological field of solar energy during an intensive period of change. Our study contributes to the growing number of studies that draw attention to the creation of cultural resonance as an interactive multi-actor process by offering in-depth understanding of the multifaceted interactions that constitute the meaning-making process for an emerging field.Peer reviewe

Kokeileminen sosiaalipalveluiden kehittämisen menetelmänä ja strategiana

Tutkimuksessa kuvaillaan pienten, systemaattisten kokeilujen tekemisen metodia ja sen vaiheita toimintastrategiana suomalaisessa sosiaalipalvelujen kehittämisympäristössä. Analyysissä eritellään kokeiluihin vaikuttaneita toimijoita ja tarkastellaan osallistujille muodostunutta toimijuutta. Aineistona on kuusi kehittämiskokeilua sekä niitä koskevat neljä työntekijöiden ryhmähaastattelua (14 henkilö) ja yksi yksilöhaastattelu, kaksi esimiesten haastattelua ja tutkijoiden omat kokemukset. Kokeilemisessa on kyse eri toimijoiden yhteistoiminnassa tapahtuvasta käännösprosessista, joka määrittää mitä kokeilu kussakin yhteydessä tuottaa. Käännösprosessissa määritellään ongelma, yhdistetään eri toimijoiden tavoitteet kokeiltavan idean avulla, suunnitellaan kokeilu ja neuvotellaan toimijoiden rooleista sekä toteutetaan kokeilu. Toimintaan vaikuttamisena näyttäytyvää toimijuutta muodostui kokeilun toteuttajille ja työyhteisölle, organisaatiolle, asiakkaille, fyysiselle ympäristölle ja kokeilumenetelmälle. Kokeilujen tekeminen mahdollistaa oman työn kehittämisen ja yhteistoiminnalliseen suhteeseen asettumisen.Peer reviewe