Shared Narrative – Analysis on Finnish Socio-Educational Policy and National Broadcasting (YLE) Literacy during COVID-19 Variants 2021

This case study analyzed the Finnish National Broadcasting Company (YLE) literacy on socio-educational policies during the alpha and delta variant strategic turns 2021. The data comprised YLE releases, interdisciplinary global research, pandemic literacies, and statements of politicians/officials. Limitations occurred mainly in the data plenitude. Alpha variant caused socio-political responses maneuvered by politicians and officials. YLE supported without socially participating, competence-enhancing or motivating civic information. NPIs were linked to the political promises of national pandemic end during the summer. International pandemic studies were excluded from nationalized narrative, in which YLE strategically emphasized mutual experience, shared story, and approaching happy end. In August 2021, previously promised “liberation” was too close to change the narrative. Instead of delta mitigation, officials and politicians fortified the narrative towards the end. YLE conducted a closing story. Releases replaced international studies and responses with a small circle of domestic experts, who repeated the narrative they previously had manifested. No NPIs occurred, but remaining ones were lifted despite the rising incidence numbers. Conclusively, the lacking research in the YLE contributions indicated the absence of research literacy among politicians and reporters. Consequently, occurring sidetracks used modern nationalism rhetoric, supporting the main narrative. Children’s ‘absolute’ right was on-site schooling, regardless of safety research or practices developed abroad. In further studies, the post-pandemic status and goals of Finnish education need comparative reassessments other than a “trust”

Työssäoppimisjakson seuranta eTaitavan avulla

Tässä työssä käsitellään 2. asteen työssäoppimisjakson seurantaan tarkoitetun eTaitava-ohjelmiston käyttöönottoa koulutuskeskus Sedussa. Ohjelmisto toimii matkapuhelimessa tai internet selaimessa. Sen tarkoitus on lisätä opiskelijan huomiota oma työnsä arviointiin. TO-jakson aikana. Työn alussa käsitellään työssäoppimista yleisellä tasolla, tämän jälkeen esitellään koulutuskeskus Sedun työssäoppimismalli ja eTaitavan kysymyslaadintaan liittyviä haasteita. Työn käytännön toteutuksena toteutettiin työssäoppimisen seurantaohjelmiston kysymykset talotekniikan perustustututkinnon ja elektroniikka-asentajan eri koulutusohjelman ammattitaitovaatimuksien mukaan

Talousasiantuntijana kaupunkiorganisaatiossa - päiväkirjaopinnäytetyö

Tässä päiväkirjamuotoisessa opinnäytetyössä seurataan vastikään uusissa työtehtävissä aloittaneen talousasiantuntijan työtä kymmenen viikon ajan Espoon kaupungin konserniesikunnan taloussuunnittelussa. Kymmenen viikon seurantajaksolla pidettiin jokaisesta työpäivästä päiväkirjaa ja aina viikon päätteeksi työviikon havainnot koottiin ja analysoitiin viikkoyhteenvedoissa, joita täydennettiin teoreettisella sisällöllä käyttäen lähteenä tietokirjallisuutta, tutkimuksia ja julkishallinnon sähköisiä oppaita. Opinnäytetyössä kuvataan työtehtävässään aloittaneen talousasiantuntijan ammatillista kehittymistä ja syventymistä vastuualueensa työrooliin itsereflektoinnin kautta. Seurantajakson työtehtäviin kuuluivat monipuoliset talouden suunnittelun ja seurannan vaiheet, kuten controller-työt ja ulkoista rahoitusta saavien kehittämishankkeiden raportointi. Opinnäytetyö käsittelee havaintoja muun muassa toimialayhteistyöstä, sisäisestä viestinnästä ja sekä uusien, että vanhojen työntekijöiden perehdytyksestä. Prosessin aikana syntyneessä tekstissä on havaittavissa merkittävää ammatillisen ymmärryksen kehitystä ja kasvua. Alkutilanteeseen verrattuna kymmenen viikon seurantajakson päätteeksi asiantuntijarooli on kirkastunut ja lopputulemana on selkeitä kehitysehdotuksia toiminnan sujuvoittamiseksi

Socio-Educational Policies and Covid-19 – A Case Study on Finland and Sweden in the Spring 2020

The present study compared socio-educational policies and argumentation in Sweden and Finland during Covid-19 pandemic in March-May 2020. Countries were selected, first, due to similar tuition-free basic education, which performed high in global surveys. Second, no pandemic socio-educational research existed from Nordic countries. National responses were different. Sweden kept the society open, while Finland declared emergency and partially closed the schools. Research method was hermeneutic and phenomenological. The data discussion triangulated 1) statements/information of central administration, 2) instructive releases, 3) related educational, pandemic, and other research, and 4) responses by stakeholders. The findings were surprising. The policy and argumentation strategies failed. Central administration was observed to underestimate the guardians, let alone their needs for argumentation. Swedish policy obscured mandates and restricted information, while declining trust and, finally, causing the data failure. Finnish policies faced similar challenges. However, no break in schoolwork took place, but remote learning was successful in epidemiologic and curricular senses. Moreover, Finland revealed that most school closure studies were contextually outdated. Success occurred in operational level collaboration of homes and schools. More multidisciplinary studies are needed for improved pandemic responses

Kadunrakennushankkeen käytäntöjen kehittäminen kokemuksien pohjalta : case: Hämeentien katujärjestelyt

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Destia Oy. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kerätä Destia Oy:n Hämeentien katusaneerausurakan toimihenkilöiden hyväksi koettuja työmenetelmiä, kehitysideoita ja innovaatioita sovellettavaksi tulevaisuuden haastaviin pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin. Tavoitteena oli luoda toimeksiantajalle pohja, jota voidaan hyödyntää pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeeseen valmistautuessa ja kehitystyössä hankkeen aikana. Tutkimus toteutettiin haastattelemalla Hämeentien urakan toimihenkilöitä, ja tuloksia analysoitiin teoriaosuuden havaintojen tukena. Toimihenkilöiden kokemusten perusteella haastatteluissa nousi esiin kehitysideoita. Haastateltavien kokemukset liittyivät pääasiassa lähtötietojen puutteellisuuteen, ilmenneisiin muutoksiin ja kehitystarpeisiin perinteisen YKT-hankkeen etenemisessä. Työvaiheiden hyvät käytännöt koottiin osaksi opinnäytetyötä. Haastateltujen mukaan resursseja tulisi vahvistaa esimerkiksi käyttämällä ylimääräistä kaivinkonetta ja määräämällä operatiivisia työryhmiä eri työvaiheisiin. Oleellisina havaintoina esiintyivät lisäksi töiden yhteensovituksen kehittäminen, dronekuvauksen hyödyntäminen hankkeessa ja selkeät menettelyohjeet mahdollisesti kohdattaville muutoksille tai poikkeamille. Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan todeta, että aikaisemmista vastaavista hankkeista voidaan oppia merkittävästi. Opittujen käytäntöjen ja menetelmien tiedon jakaminen työvaiheittain hankkeen organisaatiossa on erittäin tarpeellista. Rakennetun ympäristön suunnittelun lähtötietojen tarkentuminen lyhentää vastaavissa hankkeissa läpimenoaikoja ja sujuvoittaa toteutusta. Jatkotutkimuksena tulisi tarkastella erityisesti vastaavan hankkeen lähtötietojen kehittämismahdollisuuksia. Lisäksi laajempi kokemuksiin ja havaintoihin perustuva tutkimus infra-alan digitalisaation kehityksestä sovellettuna pääkaupunkiseudun kadunrakennushankkeisiin olisi tarpeen.This thesis was commissioned by Destia Ltd. The purpose of this study was to gather working methods, concepts for development and new innovations from the employees of Hämeentie project which were found significant for future projects in the Helsinki metropolitan area. The main approach of this thesis was to create a base of knowledge for the commissioner to use in daily operations when working in a municipal area predisposition to changes. The research was completed by interviewing the employees of Hämeentie, and the results were further analyzed to help support the written points in the theory section. The interviews presented a vast opportunity for developing working methods based on the experiences of the employees. The experiences of the interviewees mainly related to the lack of initial data during the implementation of the project, and how the development needs to be carried out in the project with multiple parties for a better result. Good working practices were gathered based on different areas of work and the most vital ones were compiled to the thesis. Findings included opportunities to strengthen resources by the use of an additional excavator and designated operational team. Also, development of work coordination between third parties, utilizing digital solutions in daily work and clear guidelines for any deviations that may be encountered were found to be in a central role. The conclusion of this study is that the knowledge gained from previous projects that show similarity to Hämeentie project is an addition to the information needed in the development of new strategies for operations. Special consideration and study have to take place in order to further develop the initial data. In addition, the opportunities for a better use of digitalization in the street building sector must be researched to define its potential in the Helsinki metropolitan area

Tuotannonsuunnitteluohjelmiston hankinta- ja määrittelyprojekti

Teattereiden tuotannonsuunnitteluohjelmistot ovat yleistyneet 2000-luvun aikana merkittävästi. Teattereiden taloustilanteen kiristyessä valtion- ja kuntatalouden paineiden alla myös nämä kulttuurilaitokset joutuvat pohtimaan olemassaolonsa edellytyksiä tulevaisuudessa. Tehokkuusajattelun ja tuotannonsuunnittelun yhteyden löytäminen luovassa organisaatiossa on kuitenkin haasteellista ja ohjelmiston rooli suhteessa osaamisen johtamiseen on harkittava tarkoin. Tässä työssä esitellään sekä tilaajaorganisaation, että suomalaisten teattereiden yleisemmin käytössä olevia tuotanto- ja organisaatiomalleja. Työn alkupuolella on kuvattu myös muutamia tuotannonsuunnitteluohjelmistojen palvelukonsepteja. Varsinaisessa tutkimuksessa on kartoitettu mitkä ovat ne osa-alueet, jotka ovat kiinteästi yhteydessä tuotannonsuunnitteluohjelmistoihin ja miten ne kytkeytyvät arjen tuotannon ohjaukseen teattereissa. Tilaajaorganisaation osalta työssä on selvitetty sellaiset toiminnan- ja tuotannonohjauksen osa-alueet, jotka ohjelmistoon on liitettävä ensivaiheessa. Tutkimuksen mukaan teatterit ovat onnistuneet parantamaan ajankäytöllistä ja henkilöstöresursseihin kohdistuvaa suunnittelua, mutta ohjelmistojen integroituminen kokonaisvaltaisiksi ohjausjärjestelmiksi on kesken.The number of theater production planning software has increased significantly during the 2000’s. While all levels of administration are under financial pressure, the cultural institutes have to consider conditions of their existence. Thus the efficiency of production planning in the creative environment should be found although it is complicated. The role of the software in relation to the knowledge management should be carefully considered. This work presents the Finnish theater and production organization models in general and focuses on the model of the City Theatre of Vaasa. The production planning software and service concepts are described in the first half of this thesis. The study tries to identify what the closely linked areas in the production planning are and how they are tied to the daily management process in the theaters. The study also tries to solve which areas of the management should be accomplished by the software in the first stage. The study shows that the other theaters have managed to improve their timetable planning and use of the human resources but the software integration is still pending

Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian kritiikki Cohenin argumentaatiossa : eroperiaatteen ja oikeudenmukaisuuden ongelmat

Tutkielma tarkastelee John Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaa ja sen haasteita Gerald Allan Cohenin esittämän kriittisen argumentaation kautta. Se keskittyy erityisesti Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian oikeudenmukaisuuden perusperiaatteiden ongelmallisuuteen, sekä niistä johdettavan eroperiaatteen ja sen oikeutuksen haasteisiin. Tavoitteena on luoda katsaus siihen, miksi Rawlsin oikeudenmukaisuuden perusperiaatteet eivät Cohenin mukaan oikeastaan ole periaatteita oikeudenmukaisuudesta, ja miten siitä johtuen eroperiaatteelta puuttuu perusta. Eroperiaatteen tuottama epätasa-arvo on ongelmallista eroperiaatteen itsensä puutteellisuuden vuoksi sekä siksi, että yritykset periaatteen soveltamisen oikeuttamiseksi epäonnistuvat. Cohenin ajatus egalitaristisesta eetoksesta osoittaa, miksi oikeudenmukaisuusteorian pitäisi huomioida instituutiotason lisäksi myös yksilötaso. Keskeinen osa tutkielmaa on myös Cohenin argumentaation kriittinen tarkastelu. Tutkielman metodina on filosofinen argumentaatioanalyysi, jonka kautta tarkastellaan esitetyn argumentaation paikkansapitävyyttä, loogisuutta ja johdonmukaisuutta. Analyysi tehdään esittelemällä Rawlsin yhteiskuntasopimusteoreettinen oikeudenmukaisuusteoria tutkielman lähtökohtana ja pohtimalla, miten Cohenin argumentaatio yhtäältä onnistuu ja toisaalta epäonnistuu näyttämään Rawlsin teorian puutteet. Cohenin kriittinen argumentaatio on valikoitunut kritiikin osalta päälähteeksi siksi, että hänen argumentaationsa on keskeinen osa laajaa filosofista debattia aiheen ympärillä. Cohen kuljettaa kriittisen argumentaationsa ohessa myös muuta olennaista kommentaarikirjallisuutta, josta on poimittu tutkielmaan täydentävää kirjallisuutta. Tutkielman aluksi esitellään Rawlsin oikeudenmukaisuusteorian keskeisimmät piirteet ja ne lähtökohdat, joille Cohen kriittisen argumentaationsa rakentaa. Seuraavaksi esitellään Cohenin kritiikin kannalta keskeiset kannustin- ja Pareto-argumentit, joilla eroperiaatteen aiheuttamaa epätasa-arvoa yritetään oikeuttaa. Eroperiaatteen tuottaman epätasa-arvon tarkastelun jälkeen syvennytään siihen, mitä Rawls tarkoittaa yhteiskunnan perusrakenteella ja miksi teorian soveltaminen vain perusrakenteeseen ei ole riittävää. Näiden jälkeen tutkielma esittelee eroperiaatteen itsensä ongelmia ja luo katsauksen siihen, miksi oikeudenmukaisuuden ei voida nähdä synnyttävän oikeudenmukaisuutta sellaisenaan. Tutkielma luo myös tiiviin katsauksen siihen, miten oikeudenmukaisuus on Cohenin mukaan yhdistettävissä muihin yhteiskunnallisiin hyveisiin ja miten tämä luo tarpeen egalitaristiselle eetokselle. Viimeisenä argumentaatiota kehittelevänä lukuna tutkielma tarkastelee sitä, miksi Rawlsin oikeudenmukaisuuden perusperiaatteet ovat oikeastaan vain toimintaa ohjaavia periaatteita, eivätkä perusperiaatteita oikeudenmukaisuudesta sellaisenaan. Viimeinen luku kokoaa yhteen tutkielmassa esitettyä argumentaatiota. Johtopäätöksinä pohditaan, miten Cohenin kritiikki suopeasti tulkittuna onnistuu osoittamaan Rawlsin oikeudenmukaisuuden perusperiaatteiden, niistä johdettavan eroperiaatteen ja sen soveltamisen ongelmakohtia. Tämän myötä Rawlsin oikeudenmukaisuusteoria ei onnistu epätasa-arvon oikeuttamisessa eikä oikeudenmukaisuuden esittämisessä. Eroperiaatteen hylkääminen on perusteltua oikeudenmukaisuusteorian leksikaalisuuden perusteella, oikeudenmukaisuuden itsensä sekä tasa-arvon vuoksi. Cohenin argumentaatio johdattelee kohti näkemystä, jonka perusteella on myös syytä huomioida yhteiskunnan mikro- ja makrotasot. Cohenin argumentaatio on kuitenkin ongelmallista sikäli, että se yrittää lähtökohtaisesti yhteensovittaa yhteiskunnan mikro- ja makrotasojen oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon, kun taas Rawlsin teoria on teoria nimenomaisesti institutionaalisesta oikeudenmukaisuudesta, eikä siitä, mihin Cohenin kritiikki syvimmin perustuu. Mikäli halutaan samanaikaisesti säilyttää oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo, tulisi luoda ohjaavien periaatteiden yhteiskuntasopimusteoria, jossa nämä hyveet ovat arvotettu samanarvoisiksi yhteiskunnallisiksi hyveiksi ja joka huomioi yksilön merkityksen yhteiskuntaan

Equity vs. Ethic Literacy – Socio-Educational Dilemma in the Case of Pandemic Finland, Autumn 2020

This case study aimed to comprehend socio-educational policy in the light of pandemic ethic literacy in Finland. Consequently, methodologically the official, public, and ethic research data were triangulated to analyze the Ministry’s understanding on educational equity in Finland. Discussion involved global pandemic ethic principles (transparency, participation, review and revisability). Hermeneutic methodology revealed imbalances. Ministry of Education and Culture failed regionally, as well as qualitatively, in its quantitative by-the-book policy. As the main finding, pandemic ethics were generally ignored by the Ministry. Ethic principles were not recognized – or were neglected. Furthermore, Ministry’s decision-making was unconditional, instead of being participatory and revising. Lacking transparency was revealed in rhetoric of “several” children, or probable “likelihood”, without argumentation. However, the policy could have been revisable with increasing evidence. Epistemic imbalances and hermeneutic injustice occurred regionally and qualitatively. Those involved all, both the vulnerable, and gifted pupils. Finally, the policy created inequity, adding ageist and racist elements in southern country. Moreover, the Ministry repeatedly acted against its vision. While Ministers, and responsible authorities, should update their “hidden” curriculum, regional policies and Covid-19 variants deserve further studies