5 research outputs found
Tila haltuun! – Suositukset virtuaalisen suomen opiskelun toteuttamiseen
Get PDF
Mitä on virtuaalinen oppiminen? Käsite ja ilmiö ovat laajoja, osittain rajoiltaan hahmottomia
ja voivat näin ollen viestiä tulkitsijoilleen eri asioita. Virtuaalista suomen opiskelua kehittämässä
-hanke (Euroopan sosiaalirahasto, ESR) vastaa tarpeeseen selvittää virtuaalisen suomen
oppimisen mahdollisuuksia sekä avata ilmiötä ja käsitteitä sen ympärillä. Hankkeen
toteutuksessa yhdistyy alun perin kahden eri hankesuunnitelman ja näkökulman sisältöjä.
Suunnitelmista toinen painottui avoimen monen käyttäjän ympäristön suunnitteluun ja toinen
yksinpelattavan pelin suunnitteluun. Hankkeen tavoite oli koota eri näkökulmia edustavia
tahoja työstämään virtuaalisten oppimisympäristöjen hyviä käytäntöjä, kerätä kokemuksia
suomen kielen virtuaalisen oppimisympäristön toteuttamisesta ja laatia suosituksia virtuaalisesta
suomen kielen oppimisesta. Tila haltuun! -suositusraportti käsittelee laajasti erilaisia
mahdollisia toteuttamistapoja; hankkeessa saatiin arvokasta sisältöä suosituksiin pienimuotoisen
yksinpelattavan pelidemon tuotantoprosessin avulla.
Suosituksia työstänyt hankeverkosto koostui tutkimusorganisaatioista ja käytännön toimijoista
pedagogiikan, kotoutumisen, kielenoppimisen, suomi toisena kielenä -opetuksen sekä
pelillisen ja virtuaalisen oppimisen kehityksen parista. Hanketta koordinoi Turun yliopiston
Brahea-keskuksen Kehittämispalvelut ja verkostossa olivat mukana Turun yliopiston Braheakeskuksen
Tekniikan tutkimuskeskus, Tampereen Aikuiskoulutuskeskus, Tampereen yliopiston
Informaatiotieteiden yksikkö, Axxell Oy, Jyväskylän yliopiston Kielikeskus, Heuristica Oy,
PragmatIQ Oy ja Ubiikki Oy. Tampereen Aikuiskoulutuskeskus koordinoi suositusraportin
työstämistä. Hankkeen moniammatillisessa ja -toimijaisessa yhteistyössä on ollut mahdollista
oppia yhdessä: käytännössä tämä suositusraportti kiteyttää lukijalle, mitä opimme eri
näkökulmia yhdistämällä lähes vuoden kestävän matkamme varrella virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisesta. Suositusraportin eri luvuissa on haluttu säilyttää kirjoittajien käden
jälki ja ääni, monimuotoisuus, minkä vuoksi kaikkia tyylejä ei ole yhtenäistetty. Kirjoittajat
näkyvät lukujen yhteydessä joko alalukujen sisällön mukaisessa tai tekijäjärjestyksessä. Kirjoitusprosessissa
koko hankeverkosto on vapaasti kommentoinut ja tukenut kaikkien lukujen
työstämistä. Voit tutustua kirjoittajiin tarkemmin suositusraportin Tekijät-osassa.
Suositusraportin aluksi Käsiteavain esittelee lukijalle lyhyesti suositusten keskeisimmät käsitteet.
Laajemmat kuvaukset näistä käsitteistä ja myös muita eri sisältöihin liittyviä käsitteitä
löytyy kunkin sisältöluvun alta. Alun perin kokosimme käsitteitä arviointikriteerien näkökulmasta:
mitkä asiat olisi hyvä ottaa huomioon virtuaalista oppimisympäristöä suunniteltaessa.
Arviointinäkökulman sijaan Käsiteavain kokoaa yhteen ja avaa lukijalle tärkeimmät käsitteet.
Suosituksien luku 9 kokoaa yhteen (arviointikriteerien kaltaisia) asioita, joita on huomioitava
virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa.
Suomeen muutetaan monista syistä ja muuttajien taustat ovat keskenään erilaiset. Jokaisella
kotoutujalla on oma yksilöllinen polkunsa suomenkieliseen ja suomalaiseen yhteiskuntaan.
Luku 1 Miksi suomenoppija tarvitsee uusia oppimisratkaisuja? käsittelee kotoutumista ja niitä
haasteita, joita kohdataan kotoutumiskoulutuksen arjessa. Luku taustoittaa niitä tilanteita,
joissa virtuaalisista oppimisympäristöistä voi olla hyötyä kotoutumiseen ja kielen oppimiseen
luokkaopetuksen rinnalla tai sen asemesta.
Luvussa 2 Pedagoginen perusta kielenoppimisessa tarkastellaan nykytutkimuksen valossa
käsityksiä kielenoppimisesta sekä siihen liittyen kielenoppimisen pedagogista perustaa ja
keskeisiä käsitteitä. Lisäksi luku esittelee lähdekirjallisuuden avulla tutkimustuloksia pelillis7
ten ja avointen teknologiaympäristöjen käyttämisestä kieltenopetuksessa. Kielenoppiminen
teknologian tuella on yksi soveltavan kielitieteen osa-alue, jossa tutkitaan ja tarkastellaan
eri näkökulmista esimerkiksi käytännön teknologisia ratkaisuja ja pedagogisia kokeiluja sekä
teoreettisia ilmiöitä kielenoppimisessa.
Luku 3 Avoimien virtuaaliympäristöjen opetuskäytön mahdollisuuksia nostaa esiin avoimien
virtuaaliympäristöjen mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien suomen kielen sekä työelämä-
ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita voivat olla muun muassa vuorovaikutteisuus
ja viestintävälineet, tilallisuus, jaettu läsnäolon tunne (co-presence), visualisointi, immersio,
simulointi ja kontekstualisointi sekä avatar ja identiteettikokeilut.
Luku 4 Pelillisyyden mahdollisuudet käsittelee pelillisyyden mahdollisia vahvuuksia maahanmuuttajien
suomen kielen sekä työelämä- ja yhteiskuntatiedon opetuksessa, joita ovat esimerkiksi
tarinallisuus, ongelmanratkaisu, interaktiivisuus, jatkuva palaute ja vaihtoehtoiset
ratkaisut.
Luku 5 Virtuaalisen oppimisympäristön alustan valinta käsittelee virtuaalisen oppimisympäristön
alustavertailuun liittyviä kriteerejä ja valintoja. Alustavaihtoehtojen kartoittamiseksi
hankkeessa toteutettiin vertailu, jossa vertailtiin kymmentä alustaa 15 pääkriteerin avulla.
Vertailukriteerit perustuivat hankkeen tarpeisiin sekä viiteen aikaisemmin toteutettuun vertailuun.
Erilaisia alustoja on olemassa kymmenittäin, ja alustat eroavat toisistaan niin teknisen
toteutuksen, hinnoittelun kuin toiminnallisuuden osalta.
Luku 6 Kokemuksia pelidemon kehitystyön eri vaiheista monitoimijaisessa yhteistyössä kuvailee
kokemuksia suositushankkeen aikana toteutetun yksinpelattavan pelidemon kehitystyöstä
sen eri vaiheissa monitoimijaisena yhteistyönä. Luku sisältää käsikirjoituksen, teknisen
toteutuksen, testauksen ja käyttäjäkokemusten näkökulmat. Lisäksi luku käsittelee moniammatillista
ja monitoimijaista yhteistyötä pelidemon toteuttamisessa.
Luku 7 Virtuaalimaailmojen ja -pelien käyttömahdollisuuksia opetuksessa esittelee opettajien
käsityksiä virtuaalimaailmojen mahdollisuuksista opetuskäytössä suositushankkeessa toteutetun
kartoituskyselyn tulosten kautta. Lisäksi luku nostaa esiin erilaisia esimerkkitapoja käyttää
3D-virtuaalimaailmoja ja pelejä opetuksessa ja opiskelussa sekä niiden tarjoamia resursseja
ja mahdollisia haasteita. Luvussa kuvataan 3D-virtuaalimaailmojen ja pelien mahdollisia
käyttötapoja kahden jatkumon kautta: avoin monen käyttäjän ympäristö − käsikirjoitettu peli
sekä ohjattu opiskelu − itseopiskelu. Jatkumot tarjoavat mahdollisuuden tarkastella joitakin
virtuaalimaailmojen ja pelien käyttötapoja ja pohtia, miten ne eroavat toisistaan opetuksen
ja opiskelun näkökulmasta.
Hankkeessa toteutettuun oppimisympäristöön on käytetty niitä työkaluja ja laitteita, jotka
toteutushetkellä olivat helposti ja edullisesti saatavilla. Teknologia kuitenkin kehittyy nopeasti,
ja täysin uudenlaiset ja jännittävät mahdollisuudet alkavat yleistyä lähitulevaisuudessa.
Luku 8 Tulevaisuudennäkymiä tarkastelee kehittyvän teknologian tarjoamia ja kielenopetuksen
kannalta merkittäviä uusia mahdollisuuksia, kuten virtuaalitodellisuus ja virtuaalisilmikot,
lisätty todellisuus, 360°-videoteknologia, puheentunnistus ja luonnollisen kielen käsittely
sekä puhesynteesi.
Luku 9 Suositukset tukee virtuaalisen oppimisympäristön suunnittelussa ja toteutuksessa
eteen tulevien valintojen tekemistä. Luku kiteyttää edeltävien lukujen sisällöistä nousevia
keskeisimpiä huomioita suositusten muodossa. Esitämme virtuaalisen oppimisympäristön
toteuttamisen prosessina metrokarttamallin avulla, jonka tavoitteena on korostaa toteutusprosessin
iteratiivisuutta, eri vaiheissa huomioitavia sisältöjä sekä nostaa esiin mahdollisia
eroja ja yhtäläisyyksiä avoimen monen käyttäjän ympäristön ja yksinpelattavan pelin toteutuksen
näkökulmasta. Luku tarjoaa lisäksi vinkkejä monitoimijaisen yhteistyön johtamiseen.
8
Hyviä käytänteitä ja kokemuksia suomalaisista ja kansainvälisistä virtuaalimaailmojen ja pelien
käytöstä oppimisessa on sijoitettu eri lukujen sisään erillisiin laatikoihin. Kommentit ovat
lyhyitä tiettyä sisältöä korostavia huomioita, kommenttipuheenvuorot laajempia esityksiä
ja esimerkit havainnollistavat tai tuovat vertailukohtaa luvussa käsiteltävään sisältöön. Osa
hyvien käytäntöjen kuvauksista on hankeverkoston jäsenten laatimia esittelyjä ja osa on koottu
hankkeen järjestämän Virtual worlds and games in language learning -työpajan yhteydessä
asiantuntijoille tehdyllä kyselyllä. Tavoitteena ei aina ole yksittäisten kokeilujen kokonaiskuvaus,
vaan tarkoitus on nostaa esiin kokeneiden kehittäjien, tutkijoiden ja pedagogien virtuaaliympäristöjen
suunnittelua ja toteuttamista tukevia huomioita. Kansainväliseen työpajaan
osallistuneiden asiantuntijoiden näkökulmat painottuvat monen käyttäjän avoimiin virtuaaliympäristöihin,
joista ei selvityshankkeen aikana saatu kokemuksia pilotoimalla. Työpajan
asiantuntijat avaavat selvityshankkeessa kehitetyn yksinpelattavan pelin pelidemon rinnalle
lisää näkökulmia virtuaaliseen kielen oppimiseen avoimien monen käyttäjän virtuaaliympäristöjen
käyttökokemusten kautta. Kommentteja ja huomioita hyvistä käytänteistä kansainvälisen
työpajan asiantuntijoilta tuottivat Mats Deutschmann (Umeå University), Mari Carmen
Gil Ortega (Education Innovation Centre, University of the West of England), Kristina Kemi
(Tampereen Aikuiskoulutuskeskus), Pasi Mattila (Centre for Internet Excellence, Oulun yliopisto),
Susanna Nocchi (School of Languages, Law and Social Science, Dublin Institute of
Technology), Pekka Qvist (Metaverstas Oy) ja Ciara Wigham (Centre de Langues, Faculté des
Langues, Université Lyon 2).
Suositusraporttia täydentää sähköinen työpöytä osoitteessa http://tribe.accedor.fi/3dsuomi
josta löytyy kattavammin hankkeen aikana tuotettuja materiaaleja muun muassa alustavertailun
tulokset, pelidemo ja opettajille suunnatun kartoituskyselyn vastaukset.
Virtuaalista tilaa ja lukuisia muita virtuaalisuuden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole vielä juuri
hyödynnetty suomen kielen oppimisessa. Nyt on aika ottaa virtuaalinen Tila haltuun!</p
Tarjouslaskennan ja projektinhoidon kehittäminen LVI-urakoinnissa
No full textTässä opinnäytetyössä perehdyttiin LVI-urakointiyrityksen projektinhoidon ja tarjouslaskennan kehittämiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli saada käsitys projektien tarjouslaskentavaiheen ja toteutuksen vastaavuudesta toisiinsa nähden ja selvittää, millä tavoin projektien läpivientiprosessia voidaan kehittää.
Työssä tarkasteltavat projektit ovat vuosina 2018–2019 toteutettuja LVI-urakoita, joiden kannattavuus vaihtelee projektien kesken. Tutkimusmateriaalina käytettiin yrityksen tarjouslaskentaohjelmaa, laskutusjärjestelmää, projektinhoitoon liittyvää kirjallisuutta ja projektien avainhenkilöille suunnattua kyselyä. Työssä sivutaan myös projektinhoitoon ja tarjouslaskentaan liittyvää teoriaa LVI-urakointiyrityksen näkökulmasta.
Lopputuloksena LVI-urakointiyrityksen näkökulmasta projektien läpivientiin ei ole yhtä oikeaa tyyliä, mutta pääpainona onnistuneelle projektille on laskennan onnistuneisuus, töiden ja materiaalihankintojen aikataulutus, resurssien riittävyys, budjetissa pysyminen ja muutosten tunnistaminen projektin aikana. Projektinhoidon kannalta projektinhoitajan ennakointi toimii yhtenä tärkeimpänä asiana, jotta pystytään varautumaan ongelmiin ajoissa ja tekemään tarpeellisia toimenpiteitä projektin onnistumiseksi
Liiketoimintalogiikan toteuttaminen sääntömoottorin avulla
No full textLiiketoimintaa harjoittavien organisaatioiden toimintaa ohjaavat erilaiset tavoitteet, rajoitteet ja ehdot. Näiden tekijöiden pohjalta organisaatio voi muodostaa liiketoimintaprosesseja, joita ohjataan erilaisten liiketoimintasääntöjen avulla.
Tietojärjestelmiä toteuttaessa sovelluksen toimintaa varten määritellään vastaavasti prosesseja ja sääntöjä, jotka kertovat, millä tavoin sovelluksen tulisi toimia. Näiden komponenttien teknistä toteutusta kutsutaan sovelluksen liiketoimintalogiikaksi.
Opinnäytetyön tavoitteena oli tutustua liiketoimintaprosessien ja liiketoimintasääntöjen käsitteisiin tietojärjestelmien näkökulmasta ja tutkia, millä tavoin nämä kääntyvät ohjelmiston liiketoimintalogiikaksi.
Opinnäytetyön aikana toteutettiin eläkkeensaajan asumistuen laskentaohjelma, jonka tehtävänä oli annetun tiedon perusteella selvittää hakijan oikeus eläkkeensaajan asumistukeen ja saatavan tuen määrä euroina.
Projektin keskeisenä näkökulmana oli vertailla eri toteutustapoja ja selvittää liiketoimintasääntöjen ja -prosessien hallintaan tarkoitetun järjestelmän etuja liiketoimintalogiikan toteuttamisessa. Vertailun mahdollistamiseksi sovellus toteutettiin kahdella tavalla, Drools-sääntömoottorin avulla sekä ilman sitä
OPISKELIJAKUNTA KAAKON 5-VUOTISJUHLASUUNNITELMA
No full textTämän opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää opiskelijakunta Kaakolle toimiva
suunnitelmapohja heidän 5-vuotisjuhliaan varten, mutta suunnitelma kelpaa
toki myös muiden tulevien vuosijuhlien pohjustukseksi. Kaakko ei ole aikai semmin järjestänyt vuosijuhlia, joten tämä työ auttaa heitä juhlien suunnittele misessa ja toteuttamisessa tulevaisuudessa. Työssä ei ole päätetty valmiiksi
esimerkiksi juhlapaikkaa tai esiintyjiä, vaan Kaakko päättä niistä itse, jotta he
saavat juhlasta omannäköisensä.
Teoreettinen viitekehys työlle muodostui tapahtuman suunnittelun pohjalle.
Opinnäytetyö on pääosin laadullisen tutkimusmenetelmän avulla tehty, mutta
siitä löytyy myös hieman määrällistä tutkimusta opiskelijakunnille lähetetystä
kyselystä. Laadullisessa tutkimusosuudessa pohdittiin vuosijuhlien arvoja
sekä toteutusta Kaakon opiskelijakunnan jäseniä haastattelemalla ja käytiin
myös läpi muiden yhdistysten toteuttamia vuosijuhlia heidän kyselyynsä anta mien vastauksien avulla. Tutkimuksessa pohdittiin myös tapahtuman suunnit telun ja toteutuksen eri vaiheita sekä tapahtumaviestintää ja -markkinointia.
Kaakon haastattelusta saatiin tärkeää tietoa siitä, millaiset vuosijuhlat juuri
Kaakko haluaa. Esimerkiksi itse juhlatilaisuuteen ja cocktailtilaisuuteen
Kaakko on valmis panostamaan enemmän kuin jatkoihin ja ”sillikseen”. Myös
vuosijuhlatiimin rooleista ja niiden tärkeydestä sekä budjetin laatimisesta ja
sponsoreista saatiin tärkeää tietoa. Opiskelijakunnille lähetetyn kyselyn avulla
saamista vastauksista voitiin päätellä, mikä on toimivaa ja tarpeellista vuosi juhlia järjestettäessä.
Opinnäytetyön suunnitteleminen aloitettiin alun perin jo tammikuussa 2021,
koska tapahtuma oli alun perin tarkoitus järjestää syksyllä 2021, mutta ko ronapandemiatilanteen takia asiakas halusi siirtää juhlan parempaan ajankoh taan. Tämän myötä myös opinnäytetyön sisältö ja aikataulu muuttuivat ja to teutustapa muuttui toiminnallisesta suunnitelmalliseksi
Non-surgical and surgical treatments for rotator cuff disease : a pragmatic randomised clinical trial with 2-year follow-up after initial rehabilitation
Get PDFBackground Rotator cuff disease (RCD) causes prolonged shoulder pain and disability in adults. RCD is a continuum ranging from tendinopathy to full-thickness tendon tear. Recent studies have shown that subacromial decompression and non-surgical treatments provide equivalent results in RCD without a full-thickness tendon lesion. However, the importance of surgery for full-thickness tendon tears remains unclear. Methods In a pragmatic, randomised, controlled trial, 417 patients with subacromial pain underwent 3-month initial rehabilitation and MRI arthrography (MRA) for the diagnosis of RCD. Of these, 190 shoulders remained symptomatic and were randomised to non-surgical or surgical treatments. The primary outcomes were the mean changes in the Visual Analogue Scale for pain and the Constant Murley Score for shoulder function at the 2-year follow-up. Results At the 2-year follow-up, both non-surgical and surgical treatments for RCD reduced pain and improved shoulder function. The scores differed between groups by 4 (95% CI -3 to 10, p=0.25) for pain and 3.4 (95% CI -0.4 to 7.1, p=0.077) for function. Among patients with full-thickness ruptures, the reduction in pain (13, 95% CI 5 to 22, p=0.002) and improvement in function (7.0, 95% CI 1.8 to 12.2, p=0.008) favoured surgery. Conclusions Non-surgical and surgical treatments for RCD provided equivalent improvements in pain and function. Therefore, we recommend non-surgical treatment as the primary choice for patients with RCD. However, surgery yielded superior improvement in pain and function for full-thickness rotator cuff rupture. Therefore, rotator cuff repair may be suggested after failed non-surgical treatment.Peer reviewe
