Children’s Peer Interaction While Playing the Digital Emotion Detectives Game

Collaborative learning and collaborative use of digital technologies are essential skills in the twenty-first century. The aim of this study was to explore the features and types of interaction that can be identified during children’s digital gameplay while playing in pairs. The following research questions were addressed: 1) What are the interactional play features that characterize the play sessions? 2) Which play types can be identified based on these interactional play features? 3) How do the interactional features and play types change during the eight-week play period? In this study, 16 children aged 5–6 years played the Emotion Detectives (ED) game in pairs at day care centres for 15–30 minutes per week. During the eight-week period, the children’s gameplay was video-recorded, and three play sessions from each pair were explored using content analysis. The results of this study deepen our understanding of the features of children’s playing in pairs and extend our knowledge of the suitability of the ED game for joint gameplay. On this basis, we make some recommendations for educational settings

Creating a National Digital Learning Environment for Enhancing University Teachers’ Pedagogical Expertise – The Case UNIPS

This article analyses the design, implementation, and evaluation of a nation-wide project to create a common digital solution for university teaching staff’s pedagogical training in Finland. During three years, eight universities collaborated in developing an online learning platform called UNIPS, the University Pedagogical Support system. The areas to develop were A) a learning platform based on technical design principles, B) pedagogical principles, and C) broadening the scope of offered studies. The results have been promising. With a carefully planned timetable, all participating universities were able to produce, test, and offer UNIPS modules in collaboration with other universities on the area of their expertise. This paper presents the design process and looks at both developers' experiences on how they perceived the process and the UNIPS platform as its result, and students’ experiences about studying in the UNIPS platform.</p

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma ; Ranua ja Posio

Luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen (LUMO) yleissuunnittelu on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama valtakunnallinen hankekokonaisuus, jonka tarkoituksena on parantaa maaseutuympäristöjen vesistönsuojelua sekä auttaa arvostamaan, säilyttämään ja palauttamaan luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeitä kohteita. Posiolle ja Ranualle suunnittelua haluttiin kohdentaa, koska seudulle on virinnyt uutta maaseutuyrittäjyyttä ja toisaalta alueilta on tullut viime vuosina vähän erityistukihakemuksia. Sijainti herkällä latvavesien alueella oli myös suunnittelualueen valinnan perusteena. Tässä suunnitelmassa kartoitetut kohteet vaihtelevat jokivarsien ja sisävesien rantojen rehevistä niityistä vanhoihin hakamaihin ja metsälaitumiin. Vesistönsuojelun näkökulmasta pelloilta tapahtuvaa huuhtoumaa voidaan merkittävästi pienentää hoitamalla nykyiselläänkin varsin leveitä reunavyöhykkeitä sekä tulvapeltoja ja -niittyjä. Pienilläkin vesienhoitotoimilla kuten ojan tukkimisella tai uoman leventämisellä ja laskeutusaltaiden rakentamisella voidaan edistää suunnittelualueen vesiensuojelua. Suunnitelmaan valittiin 113 kohdealuetta, joista suurin osa on muodostettu yhdistämällä useampia erillisiä tai luontotyypiltään erilaisia kohteita. Pinta-alat vaihtelevat aarien ketolaikuista useiden hehtaarien niittyihin. Suunnitelma tehtiin yhteistyössä kyläyhdistysten, maanviljelijöiden ja asukkaiden kanssa. Pensoittuneiden jokivarsien ja kylien viljelysmaisemien avaamiseksi tarvitaan nyt aktiivisia hoitotoimia. Posiolla ja Ranualla on erinomaisia maisemanhoitajia erityisesti nautakarjatiloilla. Tässä yleissuunnitelmassa esitetyille kohteille voidaan hakea maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistämiseen tarkoitettuja sopimuksia sekä kosteikkojen hoitosopimusta. Tulvaherkille tai kalteville vesistöön rajautuville peltolohkoille voi perustaa lohkotoimenpiteenä suojavyöhykkeen, mikäli viljelijä on tehnyt ympäristösitoumuksen. Kosteikkojen perustamiseen ja arvokkaiden perinnemaisemien ja luonnonlaitumien alkukunnostukseen voi hakea ei-tuotannollista investointia

Osakeyhtiön ja osakkaan verotus ja verosuunnittelu vuoden 2014 verouudistukset huomioiden

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, miten vuoden 2014 verouudistukset vaikuttavat pienen tai keskisuuren osakeyhtiön ja sen osakkaan verotukseen ja verosuunnitteluun. Opinnäytetyössä esiteltiin verouudistusten taustat ja tavoitteet sekä verouudistukset siltä osin, kuin ne vaikuttavat pienen tai keskisuuren osakeyhtiön tai osakkaan verotukseen. Riittävän kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi opinnäytetyössä käsiteltiin myös osakeyhtiön ja osakkaan verotusta ja verosuunnittelua sekä osakeyhtiön verotettavan tulon muodostumista ja varojenjakokeinoja muutenkin kuin vero-uudistusten osalta. Painopiste oli kuitenkin uudistusten selvittämisellä sekä näiden vaikutusten tutkimisella. Verouudistusten vaikutusten havainnollistamiseksi opinnäytetyössä tehtiin esimerkkiyrityksen tilinpäätöstietoihin perustuvia vertailulaskelmia. Opinnäytetyön tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista tutkimusmenetelmää. Opinnäytetyön lähdeaineistona käytettiin ajankohtaista alan kirjallisuutta ja lainsäädäntöä sekä Verohallinnon ohjeistuksia. Tutkimusaineistona käytettiin esimerkkiyrityksen tilinpäätöstietojen pohjalta tehtyjä laskelmia. Pienen tai keskisuuren osakeyhtiön ja sen osakkaan kannalta merkittävimmät vuoden 2014 verouudistuksista olivat osinkoverojärjestelmään tehdyt uudistukset sekä yhteisöverokannan madaltuminen 4,5 prosenttiyksiköllä. Tutkimuksen tulokseksi saatiin, että yhteisöveromuutos toi osakeyhtiön verotukseen huomattavaa kevennystä. Yhteisöveron laskua kuitenkin jonkin verran kompensoi muista samanaikaisesti tehdyistä verouudistuksista esimerkiksi edustusmenojen osittaisen vähennysoikeuden poistuminen. Osinkoverouudistus puolestaan kiristi erityisesti pienen tai keskisuuren osakeyhtiön osakkaan verotusta. Osinkoverouudistuksen todettiin suosivan varakkaita yhtiöitä ja kannustavan yhtiön nettovarallisuuden kasvattamiseen. Toisaalta yhteisöverouudistus kevensi yhtiön verotusta ja paransi yhtiön tulosta, jolloin myös osinkoja oli mahdollisuus jakaa enemmän. Verouudistusten todettiin siirtävän verotuksen painopistettä yhtiöltä osakkaalle.Taxation and Tax Planning of a Limited Company - How the Tax Reforms of 2014 Affect on a Company and Its Shareholders This Bachelor’s thesis examines the 2014 tax reform effects on taxation and tax planning of a private small and medium-sized limited liability company and its shareholders. The most remarkable change was the reduction of the corporate income tax from 24,5 percent to 20 percent. In addition, among others, the taxation of dividends changed and deductibility of representational expenses were removed. This study presents the direct taxation of a private small and medium-sized limited liability company and its shareholder. The primary aim of this study was to examine the effects of the reforms and how the reforms should be taken into consideration in tax planning. This thesis consists of a theoretical section and an empirical section that deals with the case company operating in the building trade. The theoretical section discusses the backgrounds and targets of 2014 tax reforms, formation of taxable income, how a company and a shareholder are taxed, as well as company’s possibilities to divide funds and tax planning. The empirical part deals with the tax reform’s effects on taxation and tax planning of the case company. The thesis was based on qualitative methods. The source material of the theoretical section was mainly collected from current literature and legislation and the directions of Finnish Tax Administration. In the empirical section, comparison calculations were based on the statement of earnings and the balance sheet of the case company’s balancing the accounts of 2013 and they were used to exemplify the effects of the tax reforms. The results of the study indicate that the reduction of the corporate income tax lightens the taxation of a limited company, although some reforms reduce the amount of allowable expenses. However, the dividend tax reform tightens the taxation of a shareholder of a private small and medium-sized limited liability company, especially when net property is low. The study establishes that tax reforms bring the biggest benefit to the shareholders of prosperous companies and en-courage companies increase their net property. On the other hand, corporate income tax reform improves the profit and increase the amount of dividends. The study shows that along with the tax reforms the emphasis of the corporate taxation moves from companies to shareholders

Maatalousalueiden luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen yleissuunnitelma : Kemijokivarren kylät: Kostamo, Oinas, Arvospuoli, Tapionniemi, Vuostimo, Kiemunkivaara–Autioniemi ja Saunavaara

Luonnon monimuotoisuuden ja kosteikkojen (LUMO) yleissuunnittelu on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama valtakunnallinen hankekokonaisuus, jonka tarkoituksena on parantaa maaseutuympäristöjen vesistönsuojelua sekä auttaa arvostamaan, säilyttämään ja palauttamaan luonnon monimuotoisuuden ja maiseman kannalta tärkeitä kohteita. Kemijokivarren kylät valikoituivat suunnittelualueeksi, koska kylissä on useita aktiivitiloja sekä halu hoitaa kaunista kulttuuri- ja kylämaisemaa. Kemijoki on myös kuuluisa tulvaniityistään. Lisäksi alueella on jo ennestään lukuisia maatalouden ympäristötuen erityistukisopimuksia. Tässä suunnitelmassa kartoitetut kohteet vaihtelevat jokivarsien rehevistä tulvaniityistä vanhoihin hakamaihin ja metsälaitumiin. Vesistönsuojelun näkökulmasta pelloilta tapahtuvaa huuhtoumaa voidaan merkittävästi pienentää hoitamalla nykyiselläänkin varsin leveitä reunavyöhykkeitä sekä vanhoja säännöstelyn myötä vettyneitä tulvapeltoja ja -niittyjä, joiden kautta vedet valuvat Kemijokeen. Luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävimmän kokonaisuuden muodostavat Kemijoen saarien tulvaniityt ja rantapeltojen reunavyöhykkeet. Kemijoen rehevät säännöstelyn myötä veden vaivaamiksi jääneet, tulvaniittyihin rajautuvat alueet sekä pienet sivujoet rehevine lahdelmineen ovat myös linnustollisesti merkittäviä kohteita. Lisäksi hoidetut tulvaniityt pidättävät osaltaan yläpuolisilta valuma-alueilta tulevaa ravinnekuormaa. Suunnitelmaan valittiin 69 kohdealuetta, joista suurin osa on muodostettu yhdistämällä useampia erillisiä tai luontotyypiltään erilaisia kohteita. Kohteiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 260 ha. Pinta-alat vaihtelevat aarien ketolaikuista useiden hehtaarien tulvaniittyihin. Perinnebiotooppien yhteispinta-ala on noin 200 ha. Valtaosa perinnebiotoopeista sijoittuu saarien ja rantojen tulvavyöhykkeelle, missä kevättulvat ovat ylläpitäneet niittykasvillisuutta perinteisen maankäytön loppumisen jälkeenkin. Suunnitelma tehtiin yhteistyössä kyläyhdistysten, maanviljelijöiden ja asukkaiden kanssa. Pensoittuneiden jokivarsien ja kylien viljelysmaisemien avaamiseksi tarvitaan nyt aktiivisia hoitotoimia. Kemijärvellä ja Pelkosenniemellä on erinomaisia maisemanhoitajia nauta-, hevos- ja lammastiloilla. Tässä yleissuunnitelmassa esitetyille kohteille voidaan hakea perinnebiotooppien hoitoon sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen tarkoitettuja maatalouden ympäristötuen erityistukimuotoja. Tulvaherkille tai kalteville vesistöön rajautuville peltoalueille voi hakea suojavyöhykkeiden perustamiseen ja hoitoon tarkoitettua erityistukea tai hoitaa jo olemassa olevia reunavyöhykkeitä

The Emotion Detectives Game : Supporting the Social-emotional Competence of Young Children

The potential of digital games to enhance learning in different areas of child development has drawn increasing interest amid growing concern about children’s emotional well-being, social-emotional difficulties, and problem behaviors alongside diminishing economic resources for intervention and habilitation. However, digital games designed to promote social-emotional competence are surprisingly scarce. In this chapter, we explore children’s use of the digital game Emotion Detectives (ED), designed to promote children’s acquisition of emotional knowledge skills (e.g., recognizing, appreciating, and understanding emotions and their expressions), prosocial behaviors (e.g., helping, sharing, comforting, and showing concern for others), and problem-solving abilities. Analyzing children’s gameplay sessions in two Finnish day care centers improved understanding of children’s gameplay experiences, social-emotional knowledge, and collaborative learning. From the double effect of practicing social-emotional skills simultaneously in the game and in peer interactions, ED has the potential to be an effective learning environment for children. The game’s humorous features, creative opportunities, and possibilities to make progress while playing clearly motivated children to learn.peerReviewe

ECEC educators’ Attitudes and Perceptions Toward and Supportive Role in children’s Digital Gameplay : The Emotion Detectives Game as an example

Today, digital games are considered important tools for learning, but using them in early childhood education and care (ECEC) has raised the question of educators’ roles when children play an educational digital game. The aim of this study was to explore how ECEC educators differed in their attitudes and perceptions toward and ways of supporting children’s digital gameplay and how these differences were associated with children’s gameplay. The data were collected by interviewing seven ECEC educators in four ECEC groups in which 30 children aged 5–6 years played an educational Emotion Detectives game. The log data were also analyzed. Research Findings: Based on the differences in support discovered, the educators were found to represent two groups: a non-supportive group (NSG) and a supportive group (SG). Compared to the NSG, the children in the SG played more and were more successful in their gameplay. Practice or Policy: The findings of this study emphasize the importance of organizing regular gameplay sessions when children’s development is supported using educational games and of monitoring that all children have opportunities to get enough practice by playing. In addition, educators need to familiarize themselves with the game to be able to discuss it with children, motivate them to play, and help on demand.peerReviewe